Miten pian vauvan kanssa liikkeelle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No just... en todellakaan mennyt vauvaa kauppaan esittelemään, voi jeesus sentään miten jotkut haluaa heti ymmärtää väärin. Ja tylsistymisestäkään ei ole kyllä ollut kyse. Ruokaa kun vaan on pakko saada, ja sitähän mun ei tarvi selitellä täällä miksi mieheni ei voinut kaupassa käydä. Enkä ole kyllä minäkään mikään teiniäiti jos joku sitä luuli. Mielestäni ap esitti kysymyksen että miten pian kukakin on vauvan kanssa liikkeelle lähtenyt ja sen kerroin. Ikävää että aina tulee paskaa niskaan, en minäkään ala arvostelemaan toisten ratkaisuja kun ei tiedä mitä taustalla on. Ei kaikilla tosiaan ole miestä ollenkaan kauppareissuja tekemään tai sitten ei vaan yksinkertaisesti työn takia ehdi.
 
anteeksi, mut onks sulla niin avuton mies, ettei se osannu kaupassa käydä sun ollessa vauvan kanssa sairaalassa.. joo, jos näin niin ei voi muuta sanoo ku että hohhoijjaa...
 
Heippa!

Me käytiin kyllä samalla reissulla Citymarketissa, kun päästiin synnäriltä kotiin. Vauva oli silloin viikon.
Täytyy myöntää, ettten kyllä edes ajatellut, ettei voisi mennä. Mulla oli ainakin pakko mennä ostaan kahdet imetysliivit silloin, kun raskausaikana ostamat ei tosiaanka mahtunut, kun tota maitoa olis riittänyt vaikka kolmosille. Kauppareissu kesti siis sen että mä sovitin liivit, hain rintakumeja ja jatkettiin matkaa kotiin. Meidän kylällä ei oo liiviliikettä ja perhees oli silloin yks auto ja miehellä oli valitettavasti heti seur. päivänä työpäivä, joten mun mielestä pakkoratkaisu ja ihan ok meni reissu.

Mä pidän tota toisaalta turhana nipottamisena, jos vauva on syötetty ja kuivissa yms. muutenkin hoidettu, kyllä se yhden kauppareissun kestää. Mä ainakin sen mitä kaupoissa kävin, niin kävin aina rattailla, joten mitä eroa johonkin kävelylenkkiin. Ja imetin vaikka jäähallin naisten pukuhuoneessa. (oli lämmitetty siis)

Liikkeelle vaan kun siltä tuntuu, se on terapiaa sulle itselles ja lähdet toipumaankin paremmin, kun et koko aikaa nökötä kotona. Vauvan ehdoillahan sitä kummiski mennään pitkän matkaa!
 
Mulla oli siinä mielessä helppoa kun kauppa oli 400 metrin päässä, pieni kyläkauppa jossa älyttömän kallista tietty. Mutta siinä oli vauvankin kans helppo käydä kun voi jättää ulos vaunuihin nukkumaan. Meni varmaan pari kuukautta ennenkuin otin kauppaan sisälle ja tuttu kauppias kun oli päivitteli kun ei ole meidän vauvaa nähnyt ja muita samaan aikaan syntyneitä vauvoja oli nähnyt monet kerrat. En vain välittänyt herättää nukkuvaa vauvaa sen takia, että kauppias sen näkisi.
Ja näihin isoihin marketteihin sitten myöhemmin.

Tytöistä nuorin oli vajaa 3:kk kun tehtiin junamatka pohjoiseen. Se oli marraskuuta kun täällä satoi vettä ja pohjoisessa 30 asteen pakkanen koko viikon. Eli pieleen meni seni reissu. Toki meillä oli oma auto mukana. Poika oli 5:kk ensimmäisessä mummilan reissussa ja 12 tunnin ajomatka yöaikaan meni todella hyvin vaikka kaikki neljä muksua olikin takapenkillä, onneksi oli heinäkuu.
 
me kävimme vauvan kanssa ekan kerran kaupassa joskus 3kk ikäisenä.pahimmat rotat silloin riehui niin ei viittiny aiemmin viedä ja vaikka ei rotaa olisi ollutkaan niin ei oltaisi viety..3kk ikäisenä oltiin jo jotain rokotuksiakin saatu.tosin välttelin kyllä senkin jälkeen isoja kauppoja ja kauppakeskuksia vauvan kanssa.kyllä mä sinne kauppaan yksinkin pääseen.
'
ei laitokselta mennä suoraan kauppaan.laitokselta mennään kotiin tutusmaan vauvaan ja näyttämään vauvalle kodin ääniä.
joskus mä en käsitä kun ihmiset raahaa niitä pikkuisia kaupasta toiseen paikasta paikkaan.kaukalossa istutaan koko päivä jne..mulle sanoivat että sairaalassa että koti on vauvan paikka.jos jotain välttämättä kaupasta tarvii voi vauvan mukaan ottaa hakemaan maitopukin.mutta ei mitään kupeksimista missään vaateostoksilla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Late:
Heippa!


Liikkeelle vaan kun siltä tuntuu, se on terapiaa sulle itselles ja lähdet toipumaankin paremmin, kun et koko aikaa nökötä kotona. Vauvan ehdoillahan sitä kummiski mennään pitkän matkaa!

Kyllähän ÄITI voi mennä kauppaan siitä vaan, tässä kai oli kysymys siitä, että koska voi vastasyntyneen kanssa mennä kauppaan jne. Kyllä mäkin kävin itsekseni kaupassa vauvan synnyttyä isän hoitaessa häntä, oli ihan kivaakin valkata siellä sitä jauhelihapakettia, mutta ei tullut mieleenkään pientä nyhtää kodin turvasta vaan sen takia, että saa nököttää kaupassa kaukalossa! Eihän se pieni mitään pääntuuletusta kaipaa, vaan turvallista kotia.

Jotenkin tuntuu, että hirveän monilla on sellainen asenne, että MIKÄÄN ei saa muuttua MITENKÄÄN, kun vauva syntyy. Kyllä minusta vaan muuttuu; ehtii se vauva sinne kauppaan tutustamaan myöhemminkin - silloin voi jopa siitä jotain virikkeitä saada sekin.



 
No kaivetaanpa kaikki ääripäät esiin ja kauhistellaan niitä. Äidit, jotka hakevat vauvan kanssa maitopurkin kaupasta ovat ihan murhaajiin ja psykopaatteihin rinnastettavia, eivätkä halua minkään asian muuttuvan elämässään vauvan myötä MITENKÄÄN. Yksinkertainen ja selvä asia. Huostaanottoon kaupassakävijöitten lapset ja heti.

Voi ristus joo. Tuntuu pikkuisen karkaavan käsistä tämä nykyäitien hössötys ja suojelunhalu. Tiedättekö, millaisissa olosuhteissa vastasyntyneet vauvat ovat kautta historian joutuneet elämään? Savuisissa mökeissä, joissa eli saman katon alla parhaillaan kymmeniä ihmisiä sekä muutama eläin. Hälinää oli taatusti. Kun tehtiin heinää, vauva jätettiin pitkiksi ajoiksi koivun oksalle yksinään riippumaan tuohikontissa ja toivottiin, etteivät villieläimet vie. Toisinaan vauvaa hoitivat viisivuotiaat sisarukset tai naapurin täti.

En tarkoita, että tämä olisi jotenkin ihanne. Miettikääpä kuitenkin sitä, että kautta aikojen ihmispentu on jotunut kestämään aika kovia juttuja alusta lähtien eikä yksikään vauva kyllä hajoa lähikaupassa käväisemiseen.
 
Me mentiin kauppaan kuuden päivän ikäisenä suoraan neuvolasta, jossa mainittiin suunnitelmasta. Kokeneen ja hyvän terkkari-kätilön kommentti oli, että siitä vaan, lähtekää ihmeessä liikkeelle.

Me lähdettiin siksi, että vaikka mies oli siihen asti hoitanut kauppa-asiat, niin vauvalle piti ostaa vaatetta (oli niin pieni, että tarvi 50-senttisiä, ja niitä ei ollut kuin pari, joten piti mennä hommaamaan lisää).

Olin itse ravannut ennen synnytystä kaupoilla ja tiesin tasan mitä haluan, mistä kaupasta ja mistä hyllystä, olisi ollut hankala selittää kaikkea miehelle. Ja itsekseni en uskaltanut lähteä, kun pelkäsin, että vauvalle tulee nälkä. On nimittäin aina syönyt tosi tiheästi. Sen jälkeen on tehty aina kerran viikossa marketreissu porukalla, muuten mies käy marketissa työmatkalla tai minä lähikaupassa vaunuilla.

Meillä poika syö tosiaan niin tiheään (eikä huoli pulloa), että jos ei otettaisi sitä mukaan, niin minä en olisi päässyt nyt neljään kuukauteen mihinkään. Kyllä siinä jo pää repeäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
anteeksi, mut onks sulla niin avuton mies, ettei se osannu kaupassa käydä sun ollessa vauvan kanssa sairaalassa.. joo, jos näin niin ei voi muuta sanoo ku että hohhoijjaa...

Siinäpä sulle pähkäiltävää:D
 
pomppis, kautta aikojen ihminen on kestänyt myös PALJON PALJON kaikkea muuta, pitäisikö muidenkin asioiden olla niin.
Koska ennen aikaan kauppaa on käyty oravannahoilla niin pitäisikö vieläkin käydä? Koska ennen ei ole ollut varaa vaatteisiin niin pitäisikö se tänä päivänäkin muistaa ja pukea sekä lapset että aikuiset lakanoihin.

Kylläpä sinäkin olet tyytyväinen TIETOKONEEN käyttäjä vaikkei niitä ennen ollut.. muistahan se kun näpyttelet tänne viestejä.

Nykypäivänä on TUTKITTU asioita! On todettu että lapsen turvallisin paikka on oma koti, ja nimenomaan siellä totutella ääniin ja elämään! MIstähän johtuu että ennenmuinoin kylähulluja oli enemmän ja vähemmän ja että esim. monista adhd/autismi tms-potilaat elivät ilman diagnoosia ja sairastuivat loppujenlopuksi "hulluuteen". Siitä, ettei asioita osattu silloin tutkia!! Kyllä jokaisen pitäisi tajuta, ettei viikon vanhan kanssa lähdetä markettiin. Tiedätkö miksi koiranpennut ovat luovutusikäisiä vasta 7-8 viikon iässä? Raukat eivät edes NÄE vastasyntyneinä, kuten eivät vauvatkaan.

Järki käteen mammat!
 
Juuri siksi tuon kommenttini kirjoitin, että aina päivitellään, että "nykyään ja nykyään äidit ovat niin itsekkäitä ja mukavuudenhaluisia ja blaablaablaa..." Aina myös vedotaan siihen, että NYKYÄÄN on muka niin paljon mielisairauksia ja henkisiä ongelmia ihmisillä.

Kuten sanoin, menneiden aikojen tavat eivät ole mikään ihanne. Mutta pointtini oli se, että ihmislapsi on luotu kestämään normaaleja asioita kuten kaupassakäyntiä ja paljon enemmänkin.

Jos jonkin elämä on järjestettävissä niin, että kotiin luodaan luostarinomaiset olosuhteet, äiti linnoittautuu kotiin muutamaksi kuukaudeksi ja vauvaa suojelemalla suojellaan (ja suojellaan vielä kaksikymppisenäkin kaikelta) ihan kaikelta, mikä ehkä mahdollisesti mahtaa saattaa voida joissain olosuhteissa pikkuisen haitata vauvaa, niin hienoa niin. Mutta kyllä ovat asiat perseellään, jos maitopurkin ostamisesta haukutaan ja syyllistetään vauvan äitiä kohtuuttomasti.
 
ihmettelijälle, mielestäni ei voi mitenkään myös verrata ENTISAIKOIHIN joten vedin sen toisen äärilaidan.

pomppis, mielestäni noin viikon vanhan vauvan ja parikymppisen suojelemisessa on aika iso ero. Vauva on vauva.. mitä kohtaa et ymmärrä...
 
Mitäköhän yhteistä on koiranpennun erottamisessa emostaan tai ihmisvauvan kaupassakäynnissä äidin kanssa? Vertaus ehkä inasen ontuu, Viveka hyvä...

Jos et Pomppiksen kommentista muuta huomannut kuin tuon suluissa olevan sivuhuomautuksen, niin eipä voi muuta sanoa, kuin että tyhmyyden edessä jumalatkin ovat voimattomia.
 
mimille: Käsien pesu auttaa totta kai, mutta ei sekään estä kaikkea. Kyllä meilläkin vieraat pesee kätensä meille tullessaan siinä missä omakin väki, mutta silti vauva sai flunssan viikon ikäisenä. Kaikkea ei voi estää.
 
etkö osaa lukea?? Kirjoitin juuri että vedin sen toisen äärilaidan toi koira-asia. Ihan sama; mitä tekemistä on nykyajan kanssa sillä että vauvat roikkui tuohikoreissa koivun oksalla???

Huomasin kyllä muitakin pointteja. Ethän sinäkään kommentoinut kuin koira-asiaan joten taidat itse olla tyhmä?? Kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ettei kerro enemmän itsestään kuin muista....;D
 
Kirjoitinkin kommenttini jo tuonne aiemmin.. nyt palasin lukemaan ketjua kun olikin tullut niin paljon vastauksia.

Viimeinen taistelupari hymyilyttää. Nimim. Vivekalle sanoo "Mitäköhän yhteistä on koiranpennun erottamisessa emostaan tai ihmisvauvan kaupassakäynnissä äidin kanssa? Vertaus ehkä inasen ontuu, Viveka hyvä...

Jos et Pomppiksen kommentista muuta huomannut kuin tuon suluissa olevan sivuhuomautuksen, niin eipä voi muuta sanoa, kuin että tyhmyyden edessä jumalatkin ovat voimattomia."

Ja sitten ei itse kommentoinut kuin yhtä kohtaa vivekan tekstissä ja viveka taas vetää varmaan tahalleen överiksi jotta saa taistella.

Taitaa olla vielä osa kokemattomia keskustelupalstoilla kävijöitä kun eivät erota provoja oikeista kirjoituksista ja heittävät vielä lisää vettä myllyyn.. vinkkinä sinulle nimim. Vivekalle.
 
minä en ole koskaan vaatinut vieraita pesemään käsiä, eikä omakaan poppoo niin tee. tyttö nyt 6,5kk, eikä pientä flunssaakaan ole sairastanut. (koputtaa puuta)
mutta yhdyn pomppiksen viimiseen, suurta huomioita on kaupassa käynti saanut:)
 
Tosta käsienpesusta. Mun yksi tuttavani kyllä pesetti kaikkien kylässä käviöiden kädet. Ennen ei saanut vauvaa syliin, käsipesulla piti ehdottomasti käydä. Ja oli hänellä käsien desinfointiainettakin oikein näköpaikalla.
Siltikkin viisi lapsisnen perhe sairastaa vatsatautia ja flunssaa joka ikinen vuosi ja kuumetautia on monta kertaa vuoden aikana.
 
Hui! Eipä ole ennen maitopurkin ostaminen aiheuttanut näin kuumia tunteita! Tai ei ainakaan omalle kohdalle ole osunut :) Jollain lailla aivan käsittämätöntä... Ventovieraat ihmiset jaksavat syyllistää ventovieraita kaupassa käynnistä... Jos näette pienen vauvan kaupassa, niin käyttekö päin näköä haukkumassa äitiä edesvastuuttomaksi hunsvotiksi?

Mutta itse kysymykseen... Meidän neiti oli tasan 2 viikkoa kun käytiin kaverin pojan 1-vuotis synttäreillä ja hyvin meni. Talvella oli aivan järkyttävät pakkaset joten muu liikkuminen oli aika vähissä pakollista neuvolaa lukuunottamatta...neiti taisi olla 1½ - 2kk kun käytiin ekan kerran tuossa omalla kylällä ruokakaupassa...ja ihan vain ja ainoastaan sen takia, että saatiin kotiin ruokaa. Mies oli käynyt siihen asti ja olisi käynyt vastakin mutta en jaksanut kirjoitella niitä iän ikuisia ostoslistoja, vaan oli helpompi käydä itse. 3kk:n kohdalla ruvettiin sitten "enempi" pyörimään maailmalla...siis silloin tällöin käytiin kaupassa tai kylässä (viihdymme ihan hyvin myös kotona).
 

Yhteistyössä