Miten puhua 5 v lapsen kanssa hänen käytöksestään niin, että lapsi ymmärtää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pulassa & kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuosta palkkiotaulun käytöstä on sen verran sanottava, että palkkioharjoittelun teho perustuukin nimenomaan siihen, että sopivalla motivoinnilla asiasta muodostetaan rutiini. Tutun psylologin mukaan uuden asian muuttuminen rutiiniksi voi viedä 1-3kk. Ei voida siis olettaa, että yhden harjoittelujakson jälkeen käytös muuttuu pysyvästi, vaan pienen lapsen kanssa se vaatii toistoja, toistoja ja toistoja.

Sanoit, että palkkiotaulu toimii. Mahtavaa! Valitkaa yksi asia, joka arkea kuormittaa eniten (esim. se pukeminen tai riisuminen). Jo tekemänne mallin mukaisesti lapsi kerää tarroja tai rukseja ja x määrästä onnistumisia saa palkkion. Kun palkkio on ansaittu, aloitatte seuraavan jakson edelleen samaa asiaa harjoitellen, sovitte vaan uudesta palkkiosta. Vaatimustasoa/suorituksen omatoimisuutta voi nostaa viikko viikolta, kunhan palkkio korreloi vaatimustason kanssa. (Esim. Jäätelö -> yhteinen peli- tai elokuvailta -> uimahalliretki). Jos esim. 4 harjoitusviikon jälkeen homma sujuu, voitte koittaa vaihtaa harjoiteltavaa asiaa.
 
Hanki sellainen metallinen kaivinkone hiekkalaatikolle odottamaan. Kyllä menee kuravaatteetkin päälle, kaikki tarvittavat kahdessa minuutissa ja palatessa hengareihin kuivumaankin, et päikkäreiden jälkeen pääsee jatkamaan kaivuuhommia:LOL:
 
Kuulostaa vähän siltä, että lapsella voisi olla jonkinlaista oppimisen/muistin pulmaa. 5v on aika vanha tuollaiseen käytökseen mikä olisi ok kaksivuotiaana. Kuvauksesi perusteella omassa toiminnassasi ei vaikuta olevan suuria puutteita. Jäin tosin hieman miettimään jaksatko pitää rajoista loogisesti yhtä mittaa kiinni. Esim. sain käsityksen, että lapsella oli kaupasta lähtiessä keksipaketti kädessä, miksei se ollut kassissa? Samoin ihmettelen miten lapsi voi päästä juoksemaan kaupassa tai kadulla. Miksi et pidä häntä koko ajan kädestä kiinni estääksesi karkailun? Oletko kokeillut kuvakortteja? Niistä voisi olla hyötyä eri tilanteissa, esim. päiväkodin eteisessä niillä voisi näyttää toimintojen järjestyksen ja pukiessa seuraavan vaatteen jne.
 
Samoin ihmettelen miten lapsi voi päästä juoksemaan kaupassa tai kadulla. Miksi et pidä häntä koko ajan kädestä kiinni estääksesi karkailun?

Voi olla helpommin sanottu kuin tehty esim. niissä tilanteissa missä on molemmat kädet varattu johonkin muuhun, kuten kaupan kassalla. Silloin voi olla ehkä ainoa vaihtoehto yrittää puristaa lapsi jalkojensa väliin, jos valjaidenkaan käyttö ei onnistu.
 
Joku jo kysyikin, mutta pk:n kelto tai elto seuraamaan lasta arkipuuhiin. En halua maalata piruja seinälle, mutta hyvin poikkeuksellista käytöstä 5-vuotiaalta. Ei ehkä mielestäni ole kyse siitä, että lapsi ei osaisi tai ymmärtäisi..ehkä itsesäätelytaidoissa häikkää.. esim.lapsuusiän autismi aiheuttaa hyvin samankaltaista käytöstä ja juurikin tuo piiloon meno kuulostaa tutulta.. Tsemppiä ja pää kylämänä. Mutta kyllä konsultoisin nyt eteenpäin asiaa vähän..
 
Kerrataan kyllä kauppaan mennessä miten kaupassa ollaan ja sitten vielä jonottaessa uudestaan. Mutta viimeksikin lapsi sinkosi nappaamaan keksipaketin ilman ennakkovaroitusta kun laitoin muita ostoksia hihnalle ja keksipaketista oli jo otettu hinta. Tätä en osannut ennakoida koska lapsi oli seissyt aikaisemmin ihan nätisti vierellä ja eikä se ole kenellekkään mielekästä, että koitan pitää kiltisti seisovaa lasta jaloilla paikoillaan kun laitan ostokset hihnalle ja maksan. Usein lapsi haluaa auttaa ostosten laittamisessa hihnalle ja maksaminen sujuu välillä ongelmitta. Sitten taas tekee tuollaisen ykskaks syöksymisen ja 5 vuotias on jo niin nopea, että jos teen jotain muuta esim olen juuri kortti kädessä maksamassa ehtii lapsi jo vaikka kuinka pitkälle ennen kuin saan kiinni.

Pukemiset ja riisumiset kotona sujuvat pääasiassa ongelmitta mutta päiväkodissa lapsi taantuu aina pikkuvauva tasolle. Aamulla lapsi riisuu yövaatteet ja pukee päivävaatteet sekä ulkovaatteet ripeästi. Kun pääsemme päiväkodille alkaa tuo käytös jota kuvailin aloitusviestissä ja se on sitä samaa aivan jokaikinen kerta.

Kelto ja psykologi ovat käyneet useaan kertaan päiväkodilla mutta tulos on aikalailla mitättömiä ja ympäripyöreitä neuvoja, että hoitajien pitäisi muistaa antaa välillä myös positiivista palautetta ja koittaa kieltojen sijaan kannustaa tekemään oikeita asioita, tilanne voi olla toinen vuoden kuluttua jne.
 
Alan olla jo todella huolestunut 5 v lapsemme käytöksestä kun vertaa muihin saman ikäisiin. Juu tiedän, että ei saisi vertailla mutta väkisinkin tulee verrattua. Lapsi aloitti päiväkodissa 2 vuotiaana ja edelleen aamuisin menee ikuisuus päiväkodilla kun lapsi piiloutuu minun selän taakse ovella, eteisessä hänet on nostettava tuolille istumaan, että saan kengät pois, kannettava toiseen eteiseen jossa lapsi heittäytyy veltoksi ja on hankala riisua hänet. Omatoimisuutta on turha odottaa koska sitten joko lapsi jää makaamaan lattialle tai ryömii penkin alle piiloon. Seuraavaksi kannan lapsen vessaan käsipesulle ja yleensä tässä kohtaa lapsi rimpuilee ja koittaa ryömiä naulakon alle piiloon. Lavuaarin edessä heittöytyy taas veltoksi ja koittaa juosta karkuun. Hakiesa juoksee karkuu, sätkii ja rimpuilee kun kannan portista ulos. Toinen rasittava tilanne on kadulla tai kaupungilla kävellessä. Yhtään ei voi luottaa siihen, että lapsi kävelee vierellä saattaa ykskaks lähteä juoksemaan vastakkaiseen suuntaan, kadulle, johonkin kauppaan sisälle ymv. Tästä syntyy vaaratilanteita kun säntää ilman mitään ennakkovaroitusta ohi ajavien pyörien eteen tai autotielle/ parkkipaikalle. Kaupassa taas tänään meni vähän väliä juoksemiseen vaikka olemme lähteneet ties montako kertaa pois ostamatta mitään kun lapsi ei malta kävellä vaan juoksee kiljuen käytäviä pitkin. Tänään ostimme huomiseksi keksejä ja kun lapsi ei saanut aukaista pakettia kaupan eteisessä jäi sätkimään ja pyörimään kaupan eteisen lattialle kunnes kannoin hänet pois.

Tuntuu, että puheeni on jo hyvin usein yhtä nalkuttamista ja lapsen kytöksen sättimistä. Omiin korviin tämä jatkuva samojen asioiden kertaaminen alkaa kuulostaa jo ärsyttävältä jankkaamiselta ”muista, että kaupassa liikutaan vain kävellen”, ”jos vielä kerrankin juokset viereltä pois kannan loppumatkan” jne. Muistan kyllä antaa positiivistakin palautetta mutta ei sekään tunnu tepsivän. Turhauttaa kerrata samoja asioita joka kerta kun poistumme kodin ulkopuolelle. Ei myöskään ole kiva kuulla päivästä toiseen kun lapsi ei opi päiväkodin sääntöjäkään. Käsipesulle on kannettava, on usein täysin puettava puolesta, lapsi karkailee jatkuvasti sukkasillaan ulos ja ulkona portista kadulle jne.

Tarrataulut tepsivät sen aikaa kun ne ovat käytössä. Mutta heti kun tarrataulukko on täynnä palaa lapsi samaan vanhaan käytökseen. Esim olimme sopineet, että aina kun lapsi kävelee kaupassa vierellä ja odottaa, että saan pakattua (juoksee tässä kohtaa yleensä pättömänä ulos kaupasta) niin saa tarran ja kun on 6 tarraa ostamme jätskit. Tuon 6 kertaa lapsi toimi ohjeiden mukaan mutta kun jätskit oli ansaittu alkoi taas juokseminen ja karkailu.


Lapsellesi nuo tilanteet ovat hauskaa leikkiä eli hän pompottaa aikuisia keksimällään tavalla. Tuo lapsen käytös on opittua, hän on jo vuosia saanut pompottaa aikuisia omalla käytöksellään mielinmäärin. Samalla lapsi ei ole oppinut oikeanlaista aikuisten ihmisten kunnioitusta, joka on huolestuttavaa, koska lapsi tekee samaa myös päiväkodin henkilökunnalle.

Miten tuonikäinen lapsi oppii kunnioittamaan aikuista? entpä tulevaisuudessa kun luokassa on vain yksi aikuinen, jota on toteltava?

Lapsi ei ole oppinut sääntöjä, joita ikätoverit noudattavat. Miten lapsi voisi ne nyt oppia, vaikkakin myöhässä? Ja vieläpä kunnioittamaan sääntöjä?

Millaisessa asenneilmapiirissä lapsi kasvaa kotona? Onko kodissa ristiriitoja esimerkiksi vanhempien välillä? Toinen vanhempi on välinpitämätön ja toinen muuten vaan liian tiukka toimiessaan lapsen kanssa. Tämä on yleensä suurin syy lapsen ongelmakäytökseen.

Huomiotta jättäminen toimii, mutta sitä pitää osata käyttää erittäin johdonmukaisesti ja niin, että jokainen lapsen elämässä mukana oleva aikuinen sitoutuu samaan eli laps ei saa palkintona aikuisen huomiota käyttäytymällä typerästi ja ei-toivotusti. Ja aina heti oikean käytöksen tai muun toivotun asian suhteen positiivinen kehu ja hali sekä silmiin katsominen. Lapsi selkeästi kaipaa aikuisen positiivista jne...

perheneuvola voisi olla hyvä paikka tuohon hätään. Ihme ettei teitä ole jo ohjattu sinne päivähoidon puolelta.
Ennen vanhaan tuollaiset lapset piiskattiin kilteiksi ja uppiniskaisuus koulittiin pois kovalla kädellä. Tänään tuo ei ole mahdollista, joten luulen, että lapsi ei koskaan opi kunnioittamaan yhtään mitään ja silloin tie on selvä mm. rikollisuuteen ja päihteisiin.
 
Ennen vanhaan tuollaiset lapset piiskattiin kilteiksi ja uppiniskaisuus koulittiin pois kovalla kädellä. Tänään tuo ei ole mahdollista, joten luulen, että lapsi ei koskaan opi kunnioittamaan yhtään mitään ja silloin tie on selvä mm. rikollisuuteen ja päihteisiin.

Onnistuu aika samalla lailla nykyäänkin, jos siis haluaa lähteä sille linjalle, että uppiniskaisuus kitketään kovin ottein.

Ensinnäkin kiinnijäämisriski piiskan käytöstä on olemattoman pieni. Ja toisaalta vaikka noudattaa lakia, niin myös silloin on keksittävissä sellaisia rangaistusmenetelmiä, että tottelemattomuuden saa isolla todennäköisyydellä tuntumaan lapsesta sietämättömältä vaihtoehdolta. Esim. pitkäaikainen nurkassa seisottaminen täysin ilman virikkeitä (kielto pitää ääntä tai liikkua) on yksi mikä toimii aika hyvin...
 
Puhut niin kuin aikaiselle ihmiselle.
Tästä sikäli samaa mieltä, että monet aliarvioivat lapsia ja puhuvat heille kuin joillekin vähä-älyisille. Ei ihme, että lapset oppivat vasta kolme vuotiaana puhumaan, kun heille vain lässytetään epäselvästi jotain ihmekieltä.

Eli joo, tärkeintä on perustella ja kertoa lapselle syy siihen toivottuun käytökseen.
Jos vain hokee, "ei saa juosta", on se ärsyttävää nalkuttamista. Mutta kun kerrot syyn (ehkä pariin kertaan ja liioitellen), lapsi alkaa itse miettiä asiaa.
 
Onko ap:n lapsi tyttö vai poika ja miten lapsen isä toimii lapsen kanssa? Tuntuu, että isä sysää vastuuta ap:lle, kun ei edes käy ruokakaupassa. Onko lapsi jotenkin väsynyt, jos hän ei jaksa pysyä pystyssä? Onko motoriikassa jotakin vikaa? Toisaalta lasta palvotaan aika lailla, kaikki pyörii sen ympärillä miten lapsi käyttäytyy. Eikö ap saa omaan lapseensa mitään otetta? Jos se käsienpesu on vaikeaa, aina voi käyttää käsidesiä. Jotenkin ap on kaavoihin kangistunut ja yrittää sitä kautta toimia lapsen kanssa. Miten muuten menee? Kuka leikkii lapsen kanssa, kuka huomioi lasta, kuka rakastaa, oikeasti?
 
Jotenkin kädetön mutsi. Miten aikuisella ei sen vertaa sytytä, että "oma lapsi voi piiloutua ap:n taakse"? Luulisi aikuisen hoksaavan nojata seinään yms. Kyllä 5-vuotias normaali lapsi ymmärtää puhetta ja hänen kanssaan voi sopia esim. mitä kaupasta ostetaan ja käyttää lasta pikkuapurina eri tuotteiden hakemiseen.
 
Tästä sikäli samaa mieltä, että monet aliarvioivat lapsia ja puhuvat heille kuin joillekin vähä-älyisille. Ei ihme, että lapset oppivat vasta kolme vuotiaana puhumaan, kun heille vain lässytetään epäselvästi jotain ihmekieltä.

Eli joo, tärkeintä on perustella ja kertoa lapselle syy siihen toivottuun käytökseen.
Jos vain hokee, "ei saa juosta", on se ärsyttävää nalkuttamista. Mutta kun kerrot syyn (ehkä pariin kertaan ja liioitellen), lapsi alkaa itse miettiä asiaa.
Lapsi mahdollisesti alkaa miettiä asiaa, mutta siitä on vielä pitkä matka siihen, että hän alkaisi todella noudattaa määräystä. Tiedän yhdenkin 6v lapsen, jolle oli perusteellisesti selostettu miksi sisällä ei saa juosta, sitten tämä lapsi oli loukannut itsensä pahasti sisällä juostessaan, minkä jälkeen asiaa oli selostettu vielä paljon enemmän. Mutta siitä huolimatta lapsi jatkoi aina vaan sisällä juoksemista.
 
Lapsi mahdollisesti alkaa miettiä asiaa, mutta siitä on vielä pitkä matka siihen, että hän alkaisi todella noudattaa määräystä. Tiedän yhdenkin 6v lapsen, jolle oli perusteellisesti selostettu miksi sisällä ei saa juosta, sitten tämä lapsi oli loukannut itsensä pahasti sisällä juostessaan, minkä jälkeen asiaa oli selostettu vielä paljon enemmän. Mutta siitä huolimatta lapsi jatkoi aina vaan sisällä juoksemista.
Jotkut nyt vain ovat tyhmiä...

Mutta toisaalta, vaikuttaa miten asia on selitetty. Jos on vain kokonaisvaltaisesti kielletty "sisällä juokseminen", niin silloin selittäjä on ollut tyhmä.
 
Jotkut nyt vain ovat tyhmiä...

Mutta toisaalta, vaikuttaa miten asia on selitetty. Jos on vain kokonaisvaltaisesti kielletty "sisällä juokseminen", niin silloin selittäjä on ollut tyhmä.
Tyhmyys (tai kauniisti sanottuna puutteellinen ajattelukyky) on lasten perusominaisuus. Siksi juuri niille pyritään puhumaan yksinkertaisesti ja "lapsityypillisiä" termejä käyttäen.
 
Kuulostaa erityislapselta erikoista että neuvolasta ei olla laitettu jatkotutkimuksiin? Ihan vaan palstalaisille tiedoksi kukaan ns. Tavis vanhempi ei pärjää pidemmän päälle näiden lasten kanssa yksin ilman tukea. Pukemisen opettelunkin menee monta vuotta, kun tavallinen lapsi oppii sen ehkä kuukaudessa. Kyse ei ole siitä että ei osaisi välttämättä vaan keskittyminen jne ei riitä siihen. Siinä ei auta vanhemman raivoaminen vaan ohjaaminen. Itse kyllä epäilen kanssa että jos kurittaminen olisi vielä sallittua näitä lapsia olisi paljon vähemmän. Kiitos viher vasemmmisto demari kukkahattu tädit jne. Kummakun niitö päätöksiä tekee sellaiset joilla hyvä jos on lapsia tai heillä on aina ollut lapsia jotka istuvat kädet ristissä tuolilla vaikka 3h putkeen. (Totuus näidenkin lasten takana on varmasti piiska ;)) mutta ei voi mitään. Poliisi se viime kädessä ja vankila kasvattaa ja laitokset. Sehän varmaan tässä ollut alunperin ideana että saadaan lisää töitä psykologeille, toimintaterapeuteille ja huostaanotto bisnes kukoistamaan. Kukaan kansalaisista ei tajunnut tai uskaltanut panna lakia vastaan edes addressia. Tässä on tulos ja tämä varmasti myös syynä miksi kukaan ei enää halua tehdä lisää lapsia, koska Vanhempi en kasvattaminen on evätty ja kriminalisoitu. Lapset sitten saavat vapaasti lyödä potkia purra ja vaikka tappaa vanhempansa ja kaverinsa ja opettajansa. Tervettä järkeä ei käytetä eduskunnassa missään asiassa ja psykiatrit ovat helvetin alku ja juuri kun ylitulkitsevat lasten huonoa käytöstä.
 
Ja siinä juuri mennään vikaan. Kun tyhmälle puhuu tyhmästi, tyhmyyden taso säilyy. Jos tyhmälle puhuu fiksusti, älykkyys lisääntyy.
Toki lapselle pitää "etupainotteisesti" opettaa erilaisia vaikeampia sanoja, sanontoja ja käsitteitä sitä kautta, että käyttää niitä lapsen kanssa.

Mutta se pitää tehdä vaiheittain eikä niin, että lähtee vaikkapa 5-vuotiaan kanssa puhumaan samaan tyyliin kuin puhuisi 10- tai 15-vuotiaan kanssa. Muussa tapauksessa lapsen ymmärrys- ja omaksumiskyky ei pysy mukana kehityksessä ja kommunikaatio epäonnistuu.
 

Yhteistyössä