N
neuvojakultaisiaotetaanvastaan
Vieras
Heippa.
Otsikossa olikin kysymyksemme, mutta kerron nyt ensin taustatietoja meistä...
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä 5 vuotta, minä olen 24v mieheni 27v.
Häitä vietettiin viime kesänä ja elämä on siinä mallissa että yhteinen omakotitalo hankittiin,molemmilla ammatit ja vakituiset työt,muutenkin vakaa elämä yms oleelliset asiat jotka mielestäni pitääkin olla jos ruvetaan lapsista haaveilemaan.
Käytin suhteemme ensimmäisen vuoden e-pillereitä säännöllisen epäsäännöllisesti (hormonaaliset ehkäisyt eivät kokeiluista huolimatta sopineet minulle tuli pahoja mielialojen vaihteluja ja vuotohäiriöitä) joten luovuin hormonaalisesta ehkäisystä ja käytimme toisena vuotena kondomia. Sitten, kuinka ollakkaan olin raskaana kondomin käytöstä huolimatta. Parisuhteemme niinä aikoina rakoili, lisäksi kummallakin oli ns. menovaihde päällä ja oli tullut juhlittua usein/silloin vielä poltin tupakkaa säännöllisesti. Päädyin aborttiin. Silloin se tuntui järkevältä vaihtoehdolta,opiskelutkin oli kesken yms. Nyt tosin kaduttaa.
Nyt kun tilanne on se, etten ole raskautunut. Ulkopuolisille on asiasta ollut vaikea puhua, lisäksi tuntuu etten "tunne kehoani ja kuukautiskiertojani" tarpeeksi hyvin, joka myös saattaisi vaikuttaa siihen. Tai mitä jos se onkin sen abortin vika? menetin hedelmällisyyteni kun sen menin tekemään? en tiedä, monia asioita pyörinyt mielessä.
Emme kuitenkaan ole "yrittämällä yritäneet" , kumpikin ollaan vain ajateltu että lapsi on tervetullut jos on vaan tullakseen. Nyt turhauttaa, koska tästä on kulunut jo pari vuotta kun emme ole käyttäneet mitään ehkäisyä ja mies toisinaan laukeaa sisälleni (tätä emme kuitenkaan aina tee, koska saan spermasta herkästi kirvelyoireita yms)
ja nyt kun naimisiin on päästy, koen ajan sopivimmaksi jälkikasvun tuloon..
Lopetin joulukuussa alkoholin käytön kokonaantTupakoinnin lopetin silloin, kun sain tietää raskaudesta;oli niin kovat raskauspahoinvoinnit että ei pystynyt polttamaan ja abortin jälkeen se vain sitten jäi vaikka olinkin monta vuotta tupakoinut.
Olemme kumpikin normaalipainoisia, liikuntaa harrastetaan päivittäin ja syödään (pääsääntöisesti) terveellisesti.
Minulla on aina ollut epäsäännöliset kuukautiset, vaihtelee aina välillä päivällä parilla mutta yleensä ne alkaa kuukauden 28 pvä, kestäen n. 5-6 päivää. välillä kuitenkin alkaa jo 26 pvä tai vasta 30 pvä. Ehkäkin tämä epätasapainoton heittely johtuu siitäkin, että toisinaan oletan että olsiin raskaana. no enpäs ole ollut..
eli nyt päästään itse kysymyykseen; milloin meidän kannattaa harrastaa seksiä,jotta raskautuminen olisi mahdollisin? mitä kikkoja muuten käytätte?
Ovulaatiosta vielä sen verran, toisinaan luulen tuntevani sen (limaista vuotoa,alavatsakipua)toisinaan taas en tunne saatika että onko kyseessä ovulaatio?minulla on ovulaatiotestejä mutta en ole saanut tuloksia niillä, liekö sitten että käytän niitä väärään aikaa yms no kuitenkin, otan vastaan ohjeita kaikenlaisia, nyt haluamme ruveta "kunnolla yrittämään"..
KIITOS<3
Otsikossa olikin kysymyksemme, mutta kerron nyt ensin taustatietoja meistä...
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä 5 vuotta, minä olen 24v mieheni 27v.
Häitä vietettiin viime kesänä ja elämä on siinä mallissa että yhteinen omakotitalo hankittiin,molemmilla ammatit ja vakituiset työt,muutenkin vakaa elämä yms oleelliset asiat jotka mielestäni pitääkin olla jos ruvetaan lapsista haaveilemaan.
Käytin suhteemme ensimmäisen vuoden e-pillereitä säännöllisen epäsäännöllisesti (hormonaaliset ehkäisyt eivät kokeiluista huolimatta sopineet minulle tuli pahoja mielialojen vaihteluja ja vuotohäiriöitä) joten luovuin hormonaalisesta ehkäisystä ja käytimme toisena vuotena kondomia. Sitten, kuinka ollakkaan olin raskaana kondomin käytöstä huolimatta. Parisuhteemme niinä aikoina rakoili, lisäksi kummallakin oli ns. menovaihde päällä ja oli tullut juhlittua usein/silloin vielä poltin tupakkaa säännöllisesti. Päädyin aborttiin. Silloin se tuntui järkevältä vaihtoehdolta,opiskelutkin oli kesken yms. Nyt tosin kaduttaa.
Nyt kun tilanne on se, etten ole raskautunut. Ulkopuolisille on asiasta ollut vaikea puhua, lisäksi tuntuu etten "tunne kehoani ja kuukautiskiertojani" tarpeeksi hyvin, joka myös saattaisi vaikuttaa siihen. Tai mitä jos se onkin sen abortin vika? menetin hedelmällisyyteni kun sen menin tekemään? en tiedä, monia asioita pyörinyt mielessä.
Emme kuitenkaan ole "yrittämällä yritäneet" , kumpikin ollaan vain ajateltu että lapsi on tervetullut jos on vaan tullakseen. Nyt turhauttaa, koska tästä on kulunut jo pari vuotta kun emme ole käyttäneet mitään ehkäisyä ja mies toisinaan laukeaa sisälleni (tätä emme kuitenkaan aina tee, koska saan spermasta herkästi kirvelyoireita yms)
ja nyt kun naimisiin on päästy, koen ajan sopivimmaksi jälkikasvun tuloon..
Lopetin joulukuussa alkoholin käytön kokonaantTupakoinnin lopetin silloin, kun sain tietää raskaudesta;oli niin kovat raskauspahoinvoinnit että ei pystynyt polttamaan ja abortin jälkeen se vain sitten jäi vaikka olinkin monta vuotta tupakoinut.
Olemme kumpikin normaalipainoisia, liikuntaa harrastetaan päivittäin ja syödään (pääsääntöisesti) terveellisesti.
Minulla on aina ollut epäsäännöliset kuukautiset, vaihtelee aina välillä päivällä parilla mutta yleensä ne alkaa kuukauden 28 pvä, kestäen n. 5-6 päivää. välillä kuitenkin alkaa jo 26 pvä tai vasta 30 pvä. Ehkäkin tämä epätasapainoton heittely johtuu siitäkin, että toisinaan oletan että olsiin raskaana. no enpäs ole ollut..
eli nyt päästään itse kysymyykseen; milloin meidän kannattaa harrastaa seksiä,jotta raskautuminen olisi mahdollisin? mitä kikkoja muuten käytätte?
Ovulaatiosta vielä sen verran, toisinaan luulen tuntevani sen (limaista vuotoa,alavatsakipua)toisinaan taas en tunne saatika että onko kyseessä ovulaatio?minulla on ovulaatiotestejä mutta en ole saanut tuloksia niillä, liekö sitten että käytän niitä väärään aikaa yms no kuitenkin, otan vastaan ohjeita kaikenlaisia, nyt haluamme ruveta "kunnolla yrittämään"..
KIITOS<3