Miten saan koiran...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mä vaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mä vaan"

Vieras
Olen 15 meilkein 16 vuotta ja harkinnut meille koiraa nyt jo n. 3 vuotta... asun äidin luona...
Mulla on paljon koira&pennun kasvatus kirjoja ja olen löytänyt muutamia kenneleitä (shiba)... Tiedän mitä se multa vaatii ja olen täysin valmis panostamaan siihen. 500 metrin päässä eläinkauppa nii tarvikkeitakaan ei tarvii mennä hankkii mistään toiselta puolelta Suomea... Mutta äiti sanoo ei. Ja syy on itseni mielestä mitä typerin, äiti ei halua että meidän talo menee pilalle koirankarvoista... Ja se on kaiken lisäksi ihan tosissaan... Yhdeltä kasvattajalta löysin vielä pentuja että saisi juuri sopivasti jouluksi. Nyt tarvitsen hyviä vinkkejä äidin suhteen.....
 
Et varmasti tiedä, mitä juuri tuo kyseinen rotu vaatii. Jos äitisi jostain hetkellisestä mielenhäiriöstä sattuisikin suostumaan koiraan, tuo ei ole todellakaan teinipissiksen ensimmäinen koira.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Kyllä tiedän kyseisestä rodusta ja paljon. Harkinnassa kuules kyseinen rotu niin kauan on ollu.... Ja todellakin koira olisi kiva koska muuten kärsin aika lailla kavereiden puutteesta... Parempia kommentei kts......
 
Huono koiravalinta.
Tuosta koirasta lähtee enemmän karvaa kuin laki sallii. Ja samoin tarvitsee todella pitkiä ja monipuolisia lenkkejä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Shiba
 
Tuo rotu ei kyllä ole paras mahdollinen sinulle ensikoiraksi ja ehkä äitisikin tämän tietää?

Kenties sinun kannattaisi ehdottaa jokin hieman helpompi rotu, niin ehkä se äiti heltyisi ajan kanssa?

Minkälaisia harrastuksia olet suunnitellut koiran kanssa?
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Ei tästä tuu mitää....... Moro vaan.....Ja on ollut kyllä periaatteessa ollut koira... samojedinkoira joka kuoli kun olin 6 vuotta... Siitä se äidi karvavuouhkotus varammaa johtuukin...
 
Tuo rotu ei kyllä ole paras mahdollinen sinulle ensikoiraksi ja ehkä äitisikin tämän tietää?

Kenties sinun kannattaisi ehdottaa jokin hieman helpompi rotu, niin ehkä se äiti heltyisi ajan kanssa?

Minkälaisia harrastuksia olet suunnitellut koiran kanssa?

Kiitos, jotain järkevää vaihteeksi:) Voihan sitä toisenkin rodun ettiä, siinä menee kyllä taas aikaa ja paaljon... eikai tämä nyt niin haittaa.... Ja etsin itelle agilitykoiraa;)
 
Eli joku lyhytkarvainen tai trimmattava rotu, josta karvaa ei paljon lähde?

Ymmärrän että äidilläsi on karvakammo jos edellinen oli samojedi.

Suostuisiko äitisi viemään ja maksamaan koiran trimmauksesta, jos se tarkoittaisi että säästyy karvaongelmilta? Kysyppä siltä tuota...
 
Mä ymmärrän kyllä aloittajaa :)
Ite halusin kanssa nuorempana laikaa ja karhukoiraa yms. ja nyt aikuisena on vasta ymmärtänyt kuinka paljon ne olisi oikeasti tarvinnut liikuntaa. En olis oikeasti jaksanut sitä. Ja kaikki aika olisi mennyt koiraan ja koira elää helposti 15 vuotta, jos ylikin. Jos miettisit jotain muuta rotua? :)

Ymmärrän kyllä äitiäsikin. Oman kodin kun on laittanut ja sisutanut (ja maksanut) niin ei mekään miehen kanssa haluttais koiraa tänne. Ollaan sovittu että jos joskus koira tulee niin ulkokoira, ja joskus pääsee sisälle kun on pahimmat kelit. Säkin vielä joku päivä muutat omilles ja sitten saat hommata vaikka hevosen jos tahdot. Nyt voit vaan suositella äitilles siistejä rotuja mistä ei lähtis paljoo karvoi.
 
Ehdotus: tarjoudu koiravahdiksi jolle kulle, joka lähtee pariksi viikoksi reissuun. Siinä voit punnita kykysi koiran omistajana. Se nimittäin on joka päivä sellaista 8-15 vuotta koiran kanssa siitä lähtien kun pentu tulee kotiin.
 
Ehkäpä äitisi heltyisi paremmin mikäli ehdotat jotain toista koirarotua? Ko.rotua en nyt lapselle/nuorelle ensikoiraksi suosittelisi, varsinkaan kun vanhempi tässä ei ole kauhean innostunut asiasta. Oletko kerännyt rahat kasaan koiraa varten ja säästänyt myös tulevia el.käyntejä varten, rokotukset jne? :)

Oletko jo miettiny jatko-opintoja peruskoulusi päätyttyä? Kuinka sitten koiran käy? Aina ei vaan voi ottaa sitä rakasta lemmmikkiään mukaan esim.toiselle paikkakunnalle. + koiran hyvä hoito myös maksaa ja opiskelijana sinun täytyisi myös varautua maksamaan el.kulut, ruokinta yms ominesi. Näitä on hyvä miettiä.. (toivon tosiaan ettei vastaus ole "en mää aio opiskella mitään joten aikaa koiralle riittää loppuelämäks)
Pentuna itse jouduin jättämään ensimmäisen koirani vanhempien tykö muuttaessani opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Se ei ollut helppo paikka.. tosin onneksi koiraharrastus oli koko perheen yhteinen joten ei tullut ongelmia koiran suhteen ja ok-talo oli parempi kuin kerrostalossa yksiö.
 

Yhteistyössä