Miten sanoa miehelle että kuolee tylsyyteen sen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
kait se on hyvä mies, käy töissä ja maksaa laskuja. Mutta ei juttele, me ei ikin käydä missään, ei edes kylässä siis IKINÄ. Sillä ei ole yhtään kaveria. Istuu koneella eikä tee muuta, on ilkeä jos puhuu mitää. Ei harrasta mitään. Itse olen seurallinen ja puhelias, mutta elämä on surkeaa kun ei ole tuttuja, entisellä paikkakunnalla olisi kyllä. Haluan olla yksin tai miehen joka puhuu ja seuraa aikaansa enkä tuollaista kasvia.
 
No, sinä et voi muuttaa toista ihmistä, voit muuttaa ainoastaan omaa suhtautumistasi. Jos sen pitäisi muuttua kokonaan toiseksi ihmiseksi jotta tykkäisit siitä, on ehkä parasta erota. Niin ei tule tapahtumaan.
 
Täällä vähän samassa tilanteessa oleva kanssasisar. Mun mies on tosi kiltti ja on sillä kavereita. Mutta kun se tykkää olla jatkuvasti kotona ja mikä pahinta, se ei osaa ja tykkää keskustella. Mä taas tykkäisin ihan vaan jutella tyhjänpäiväisiä ja höpötellä. Eli mitenkähän ikinä tota miestä vois opettaa jutteleen? Ja voispa sille keksiä harrastuksen kodin ulkopuolelta!
 
ihan suoraan sanot sille, että kuule mitä ajatuksia sussa herättä tieto että tylsistyn sun kannssa hengiltä ja olisin onnellisempi yksin kuin sinun kanssasi. sitten vaan odottelet reaktiota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ei ollut, oli puhelias ja aktiivinen naimisinmenoo asti.

No sitten on tosiaan muuttunut. :/ En kyllä osaa neuvoa, kun toista ei tosiaan pysty muuttumaan. Mutta ehkä sinä voisit kertoa hänelle, että hän on mielestäsi muuttunut niin paljon ja että se surettaa sinua. Varmaan olet sanonut. Luultavasti hän sanoo, luontaisena puolustusreaktiona, että enkä ole. Mutta jospa siitä jäisi jotain mieleen muhimaan.
 
Mun mies ei myöskään yleensä juttele muuten vaan. Joskus se haittas mua, mutta ei enää. Mä juttelen sille, pääasia että kuuntelee. Jos haluan jonkun reaktion ja sitä ei tule, saatan kysyä että "voisitko sanoa jotain". :D

Mä oon ottanut sen mieheksi itselleni sellaisena kuin se on. Ei voi ottaa toista kumppaniksi ja sitten alkaa ladella ehtoja miten toisen pitää muuttua. Tilanne toki eri silloin jos mies on alussa ollut erilainen...
 
Koita keksiä ite jotain virikettä teille. Ilmoitat esim joku päivä että nyt mennään ja viet sen ulos syömään tms. Siellä pöydässä on pakko keskustella jotain :D Pois vähän kotiympyröistä, ehkä miehesikin on niin juurtunut jo sinne tietokonetuoliinsa ettei osaa oikein muuta ajatellakaan...
 
Täällä myös kohtalotoveri... Nyt on onneksi alkanut sosiaalistua autoharrastuksensa kautta, mutta kotona on aika hiljaista... Ei juuri mistään keskustella, saati sitten jutella niitä näitä... Hellyyskin on suhteesta unohtunut jo aikoja sitten. Itsekkin alkanut erakoitua kun ennen olin todella sosiaalinen ja liikkuvainen. Ehkäpä sitä pitäis myös kurkata peiliin josko sieltä löytys vika...

 

Similar threads

Yhteistyössä