Miten selviän tästä kaikesta (avioero)???? HELP!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TUSKA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

TUSKA

Vieras
Ollaan oltu yhdessä 11v, josta naimisissa 5v. Meillä on yksi alakouluikäinen lapsi. Ja just toissa kesänä valmiiksi saatu omakotitalo. Olen ollut koko syksyn harvinaisen stressantunut ja riitaa kotona ollut tavallista enemmän. Mies on ollut enemmänkin hiljaa ja vetäytynyt omiin oloihinsa.

Kolmisen viikkoa sitten yhden riidan päätteeksi mies sanoi, että hakee avioeroa. Parin päivän jälkeen lähetti sähköpostilla kirjeen, jossa sanoi, että on päättänyt tosissaan hakea eroa. Sanoin sille, että harkitsisi nyt vielä, mentäisiin vaikka avioliittoneuvojalle. No lupasi sitten pitkän suostuttelun jälkeen miettiä asiaa ja viikko meni rauhallisissa merkeissä. Puhuimme suhteestamme ja sen tilasta.

Viime viikon torstaina näin mieheni viimeisen kerran mutta en tajunnut sitä silloin. Perjantaina ei tullut töistä kotiin vaan laittoi illalla myöhään viestin, että ei tule kotiin ja miettii asioita. Lauantaina ei enää edes vaivautunut ilmoittamaan poissaolostaan.
Sunnuntaina sillä välin kun olin töissä, hän kävi kotona raukkamaisesti pakkaamassa vaatteitaan ja muita tavaroitaan, jätti sähköpostiini viestin, että se on soronoo, hän ei tule takaisin. Yritin soittaa monta kertaa, ei vastannut puhelimeen.

Maanantaina hän lähetti sähköpostia, jossa ilmoitti, että on hakenut avioeroa käräjäoikeudesta. Samalla sain myöskin tietää, että hän oli valmistellut lastamme erilleen muutosta jo paljon kauemmin kun itse tiesin mitään!!!
Hän on viime viikon torstain jälkeen suostunut vastaamaan puhelimeen vain kerran. Olen anellut sähköpostitse että mentäisiin nyt sinne avioliittoneuvojalle ja yritettäisiin saada nämä asiat kuntoon. Ei suostu ja on toistuvasti ilmoittanut että hän ei tule takaisin. Piste.

Tänään tuli sitten jo paperit käräjäoikeudesta :(
Kun olemme yrittäneet keskustella lainan maksuista, hän yrittää tarjota minulle summaa, joka ei kata edes lainan kuluja puoliksi. Sen lisäksi mun pitäisi elättää lapsi! Meinaako hän tosiaan, että mä alan vielä maksella hänelle tästä kaikesta!!?? Yritti myös painostaa, että talo laitetaan jo harkinta- aikana myyntiin!
Nyt kuulin lapselta, että on löytänyt oman vuokra- asunnon, johon muuttaa piakkoin.

Mä olen niin hajalla ja niin pyhää vihaa täynnä!!! Olen sairaslomalla, en pysty syömään ja monta päivää olin niin lamaantunut, että makasin vain sängyssä.
Nyt yritän pääni puhki miettiä, miten saisin tämän talon lunastettua itselleni, tämä on mulle tosi rakas ja sillä on paljon tunnearvoa. Olen keskustellut vanhempieni kanssa myös mahdollisesta ennakkoperinnöstä. Pelottaa että menee kotikin vielä vaihtoon. Tämä on niin pieni käpykylä, että talotarjonta on pientä. Että joutuu sitten kai muuttamaan takaisin kaupunkiin, ja lapselta muuttuisi taas koulu ja kaverit.
Jos ei olis tuota lasta tuossa, olisin varmaan jo ajanut rekan eteen tai jotain :'(
 
Kyllä sä selviät. Usko pois. Nyt tuntuu siltä että et selviä, mutta hei sä olet NAINEN, naiset selviää kaikesta! Yksi talo sinne tänne, niitä tulee aina uusia. Älä jää liikaa roikkumaan fiilikseen, että haluat kaiken pysyvän ennallaan. Ja unohda se miehesi terapiaan ruikuttaminen. Sehän nyt on selvää, että sillä on toinen nainen, joten nolaat itsesi vinkumalla häntä takaisin. Olen käynyt tuon saman läpi, joten tajua että mies ei lähde, jos ei ole katottuna uutta valmiiksi.
Mieshän rupeaa maksamaan sulle elatusmaksua lapsesta, joten siitä ainaki saat lisätuloa. Unohda vaan oikeasti miehesi ja ala suunnitella pontevasti tulevaisuuttasi. Näytä miehellesi, että et hänen peräänsä itke. Mä laihduin 11 kg kolmessa kuukaudessa ja mies oli tulossa takaisin jo aika pian kun tajusi mitä menetti. Mutta selvisin kuin selvisinkin,. tsemppiä sulle ihan älyttömän paljon! Toivottavasti sulla on olkapää johon itkeä, siis nainen, sisko, ystävä joka jaksaa nostaa sut sieltä pohjalta joka kerta. JA NYT et enää soita kertaakaan miehelle, anna hänen ottaa yhteyttä seuraavaksi. Kai hänkin haluaa tavata lastaan? VOIMIA!!!
 
Ensin lopetat rekan eteen puheet kokonaan. Avioero on aina raskas ja harva siihen ryhtyy ajattelematta. Ja se satuttaa aina toista, vaikka puhutaan sopuerosta, aina toinen on kuitenkin se jätetty. Mies on ollut raukkamainen lapselle kertoessa asioista ja ilmeisesti pyytänyt salaamaan ne sinulta.
Voisitko sopia miehesi kanssa esim. elatusmaksujen käyttämistä taloon, eli miehesi ei maksaisi ja talon omistus siirtyisi niiltä osin sinulle? Toisaalta muutto voisi olla parempi sinun mielenterveyden kannalta. Nyt sinusta tuntuu, että haluat säilyttää jotakin vanhasta elämästäsi.
 
Muuten mullakin oli se idea pitkään, että jään yhteiseen kotiin, en kestä muuttoa jne, mutta löysin ihanan kodin paljon mukavammat naapurit, jotka ei tienny taustoista mitään. Kirpaisihan se muutto ihan hirveesti, mutta toisaalta puhdisti ja sai uutta ajateltavaa. Aika pian tapasin "vanhan" tutun jonka kanssa olisi ollut meininkiä, mutta rehellisesti sanottuna olin niin rikki., etten jaksanut alkaa mitään. Nyt voisi jo ajatella, jos olisi aikaa. Mies haikailee edelleen perään, mutta ikinä en sitä takaisin ota.
 
Talon suhteen olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei tätä laiteta harkinta aikana myyntiin. Ensinnäkään harkinta- aikana ei pidä tehdä mitään hätäisiä ja peruuttamattomia päätöksiä. Toisekseen olen sitä mieltä, että lapsen tulisi nyt saada asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä, ihan tarpeeksi soputumista tässäkin. Kolmanneksi lukukausi on kesken joten muutto ei ole fiksua. Neljänneksi tätä ei edes kannata myydä kun ei olla kahta vuotta asuttu, menis veroa ja se ei ole mikään pieni summa.
Ja mitä noihin lainoihin tulee, niin kauan kun me ollaan naimisissa, ollaan lainoista yhteisvastuullisia. Mies saa luvan maksaa puolet ja elatusta päälle. Se mistä hänelle sen jälkeen riittää rahaa omaan vuokraan ei todella kiinnosta mua!
Mies sanoo ettei toista naista ole, mutta mitäpä hän myöntäisi, petturi saatana!!!
 
Mikä raukkamainen pelle miehesi on??? Todella törkeä tapa jättää toinen! ja veikkaampa ettei ole paljon ongelmista puhunut vaan kerännyt niitä sisäänsä ja kun mitta on täynnä, otti ja lähti.
Tsiisus, mä en ottaisi takaisin enää vaikka maksettaisiin!
 
Hei! Jos tämä on totta, niin kyllä sinut on koville laitettu. Jokin tarkoitus kaikella on vaikka sitä on hyvin hyvin vaikea uskoa. Miehesi vaikuttaa niin tunteettomalta, että väkisinkin kävi mielessä, että voisiko hänellä olla jokin toinen? Jos ei olisi tuollaista "syytä" niin ehkä hän lapsenkin vuoksi haluaisi joko vielä yrittää kanssasi (talokin on rakennettu vasta) tai sitten ainakin erota paremmissa väleissä. Toinen asia tuli näin ulkopuolisena mieleen, että kolmatta osapuolta ei varmaan kuvioissa ole, jos sinä olet ihmisenä kauhean kova päättämään asioista ja ylipuhumaan, ja mies sen tietäen on tehnyt tuollaisen ratkaisun ja livistänyt...

Älä vihaa, sillä se on niin hirveän kuluttava tunne. Kärsit siitä niin paljon itsekin. Sinulla on oikeus olla vihainen, mutta yritä purkaa sitä fyysisesti johonkin pehmeään tyynyyn tai jotain. Ja itke ja huuda kun lapsesi ei ole kuulemassa. Surutyötä voi lykätä pahimmasta järkytyksestä hieman myöhemmäksikin, sillä nyt olet shokissa. Olisi ihna hyvä, jos kävisit itse juttelemassa jollekin terapeutille tai luotettavalle ystävälle.

Kyllä sinä selviät. Et sinä tarvitse sitä miestä. Sinä olet ilmeisesti ihan hyvässä työpaikassa ja pärjäät. Minulla on itsellänikin suunnilleen samanikäinen lapsi. Hänen vuokseen sinun on jaksettava. Voimia!
 
Hei niin munkin mies sanoi ettei toista ole, vaikka olin lukenut sen toisen tekstareita puhelimesta. Miehet on raukkoja, eivät vaan sano. Joten siis toinen nainen on, ala elää jo sen mukaan.
Mun mielestä toi sun lista noista syistä näyttää siltä, että rivien välistä voi lukea, että odotat miestä takaisin. Harkinta-aika on ihan vaan jarru miehen mielestä avioerolle, ikävä kyllä tuntuu että hän ei enää harkitse mitään. Sori kun olen näin suora, mutta tämä tyyli siskoni taholta tehosi minuun parhaiten. Tuli asiat niinkuin selväksi kerralla...
Jos olet sitä mieltä, että paluu voisi olla mahdollinen, niin sitten kannattaa miettiä talon myymistä. Mutta älä tuudittaudu siihen yhtään, et voi oikein kilpailla uuden ihastuksen kanssa, kaikki miehesi mielestä on ihanaa ja sinä vaan vanha ruikuttaja.
Minun mieheni ex-siis ei olisi suostunut maksamaan enää penniäkään lähtönsä jälkeen, eli nämä järkipuheet voi unohtaa, eli että hän on yhteisvastuullinen ym, menee miehellä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedän. Itse saat kärvistellä siihen asti että saatte jotain järkevää sovittua. Mikä voi olla hankalaa. Odota vaan kun kohta siihen purjehtii entinen mukava anoppi selittämään omia kantojaan, oikeita tietenki. Ja pitää niin poikansa puolta, että!!!
 
Huh huh, aikamoinen tarina. On sun miehes kyllä tosi paska ja raukkamainen, ei suostu edes keskustelemaan. Kaikki on tullut sinulle yhtäkkiä ja elät todennäköisesti nyt jotain shokkivaihetta. Mutta älä nyt vaan itsellesi mitään tee, kaikki järjestyy ja valottuu, usko pois. En osaa neuvoa talon suhteen, uskon kyllä, että asiat järjestyvät. Sinuna kyllä ottaisin yhteyttä johonkin laki-ihmiseen, he osaavat asiansa ja osaavat neuvoa talon suhteen. Elämä on kyllä välillä niin erikoista, uskon silti, että sinä voit vielä joskus olla onnellinen. Vanhan loppu on uuden alku.
 
Juu ja mun mies lähti niin, että piti olla talopaketin lukkoon lyönti seuraavalla viikolla. Eipä ollut puhunut lähtöaikeistaan mitään niissä palavereissa. Itse sain hoitaa ja perua kaiken ja tontin myynnin ym. Ei ollu kivaa se. Ja mies tuli kotiin omilla avaimillaa vaikka ei maksanu eikä hoitanu mitään. Tuli nukkumaan aina silloin kun hänelle sopi. Se loppui kyllä hyvin nopeaan. Ei ole muuten sen uuden kanssa enää... Olin kyllä niin kade aluks sille uudelle,että olisi voinu nirhata jonku. Koita saada asiat kuntoon, kyllä kaikki hyvin menee!!!
 
Kannattaa huomioida sekin, että mies voi vaihtaa parempaan. Hänellä voi olla tosi onnellinen loppuelämä jonkun toisen kanssa. Ihmisellä on oikeus elää elämäänsä. Sinä voit olla ollut aika kamala ja pelottava, kun sinut noin jätetään. Voi olla, että on epäinhimillstä odottaa mieheltä fiksumpaa tapaa jättää sinut.
 
meette sinne pankkiin ja otatte harkinta- ajaksi lyhennysvapaata, ei tulee riitaa kuka on maksanut lyhennystä ja kuinka paljon. Olen ihan samaa mieltä, ei talon myynnin kanssa kiirehtiä, odotit miestäsi takaisin tai et. Nyt keräät voimia tänä harkinta- aikana, että jaksat sitten muuttaa jos tarvis on. Ei kaikesta tarvi luopua kerralla, se on lapsellekin hyvä asia.
Voimia sulle oikein kovasti ja iiiso halaus täältä! Selviät ihan varmasti. Miehesi on kyllä todellinen paska! Miehet on just tollasia, ettei ne puhu ongelmista ja sitten toinen ei välttämättä tiedä missä mennään ja sit PAM! Näin on varmaan sullekin käynyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Kannattaa huomioida sekin, että mies voi vaihtaa parempaan. Hänellä voi olla tosi onnellinen loppuelämä jonkun toisen kanssa. Ihmisellä on oikeus elää elämäänsä. Sinä voit olla ollut aika kamala ja pelottava, kun sinut noin jätetään. Voi olla, että on epäinhimillstä odottaa mieheltä fiksumpaa tapaa jättää sinut.

Kyllä mun mielestä silti 11 vuoden liitto ansaitsee siistimmän lopun. Miehet on vaan niin luusereita. Mun ex-mies sanoi ettei halua lapsia ja erottiin. Meni 3 viikkoa niin kuulin sen liikkuvan toisen itseään 22 vuotta nuoremman naisen kanssa. Ja niin onnellisena sanoi mulle, "että lapsia kuulemma pitäis alkaa pykään". Vieläkään en ole selvinny vaikka erosta on vuosi kuukausi ja kolme päivää. Enkä tiedä ovatko jo hankkineet vauvan, toivottavasti on oikein ruma ja vaikka vammainen!!
 
Ehdottomasti olet oikeassa noissa raha-asioissa! Taloa ei kannata myydä ennen kuin se on omistettu 2 vuotta (onhan vaihtoehtona, tosin huonona vuokratakin se jollekin perheelle ja muuttaa itse pienempään). Kyllähän harkinta-ajan miehen kuuluisi maksaa puolet lainanlyhennyksestä. Onhan se hänenkin omaisuuttaan/lainansa.

Koeta jaksaa! Minä sain vähän vastaavassa tilanteessa nukahtamislääkkeitä, jotka auttoivat pahimman yli. Lapset auttoivat myös jaksamaan ja se, että sain kerrottua yhdelle sukulaiselle, joka piti mua jaloillaan. Silloin en ois voinut millään uskoa, että voin olla koskaan onnellinen, mutta olen nyt. Se vaikea aika oli vain elettävä. Toivottavasti saat pitää talon tai löydät myöhemmin mukavan asunnon lapsellesi ja itsellesi.. Muista lastasi ja juttele hänen kanssaan kaiken maailman asioista, ole kiinnostunut läksyistä, kavereista, harrastuksista. Unohda tuskasi hänen kanssaan ollessasi. Ettei pieni koululainen luule, että eron syy on hänessä. Niin ne lapset tekevät, he ovat mestareita syyllistämään itsensä.
 
jos mies lähtee tuollain, on nainen nakertanut hänen itsetuntoaan jo vuosikaudet ja mitta vaan tulee täyteen. Mutta en syytä sua ap, sä et ole välttämättä tajunnut edes nakertavasi (jos edes olet) ja mies ei ole puhunut pahasta olostaan, joten et ole yksin syyllinen eroon. Avioliittoneuvoja voisi auttaa, mutta miehesi ei sinne halua. Sinä et voi tehdä oikein mitään. Mieheltä puuttuu tahto olla kanssasi, etkä siihen pysty vaikuttamaan vaikka päälläsi seisoisit.
Huoh, tässä ne avioliiton tahdon- lupaukset nyt punnitaan. Sinulta sitä löytyy, mieheltä ei :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mitä noihin lainoihin tulee, niin kauan kun me ollaan naimisissa, ollaan lainoista yhteisvastuullisia.
Ei muuten pidä paikkaansa. Sama sen väliä onko naimisissa vai ei, yhteisomistus voidaan koska tahansa purkaa toisen vaatimuksesta. Jos ei muuten niin hakee käräjäoikeudelta päätöstä.

Se, että varsinainen avio-omaisuuden ositus tehdään vasta eron yhteydessä, ei lainkaan liity siihen onko miehelläsi oikeus tehdä avioliiton aikana omaisuudellaan mitä lystää, kuten esim. vaatia sen myyntiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mitä noihin lainoihin tulee, niin kauan kun me ollaan naimisissa, ollaan lainoista yhteisvastuullisia.
Ei muuten pidä paikkaansa. Sama sen väliä onko naimisissa vai ei, yhteisomistus voidaan koska tahansa purkaa toisen vaatimuksesta. Jos ei muuten niin hakee käräjäoikeudelta päätöstä.

Se, että varsinainen avio-omaisuuden ositus tehdään vasta eron yhteydessä, ei lainkaan liity siihen onko miehelläsi oikeus tehdä avioliiton aikana omaisuudellaan mitä lystää, kuten esim. vaatia sen myyntiä.

No mä voin ihan yhtälailla vaatia sitten ettei sitä myydä. Jos haluan pitää omaisuuteni, niin mulla on kai se oikeus pitää??
Toi lyhennysvapaa oli hyvä idea, ei tarvi tapella maksuista. Ottais nyt vaan se mies yhteyttä, niin päästäis pankkiin sopimaan näistä.
 
enpä ole nähnyt yhtäkään eroa jossa nainen olisi täysin viaton kaikkeen ja paha mies vaan menee ja eroaa....

tuon kaltaisiin temppuihin mies päätyy yleensä vasta siinä vaiheessa kun on jo vuosia miettinyt eroa ja viimeinen pisara vaan laukaisee sen eroamisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mitä noihin lainoihin tulee, niin kauan kun me ollaan naimisissa, ollaan lainoista yhteisvastuullisia.
Ei muuten pidä paikkaansa. Sama sen väliä onko naimisissa vai ei, yhteisomistus voidaan koska tahansa purkaa toisen vaatimuksesta. Jos ei muuten niin hakee käräjäoikeudelta päätöstä.

Se, että varsinainen avio-omaisuuden ositus tehdään vasta eron yhteydessä, ei lainkaan liity siihen onko miehelläsi oikeus tehdä avioliiton aikana omaisuudellaan mitä lystää, kuten esim. vaatia sen myyntiä.

No mä voin ihan yhtälailla vaatia sitten ettei sitä myydä. Jos haluan pitää omaisuuteni, niin mulla on kai se oikeus pitää??
Toi lyhennysvapaa oli hyvä idea, ei tarvi tapella maksuista. Ottais nyt vaan se mies yhteyttä, niin päästäis pankkiin sopimaan näistä.

Katsos kun et voi. Lain mukaan yhteisomistus puretaan kenen tahansa osaomistajan vaatimuksesta. Jos ei muuten sovintoon päästä niin vaikka pakkohuutokaupalla. Tietysti voit OSTAA miehesi ulos talosta jos haluat itse jäädä asumaan, mutta et voi pakottaa miestäsi (etkä ketään muutakaan) omistamaan kanssasi yhtään mitään.

Tämän faktan voit halutessasi käydä maanantaina vaikka oikeusaputoimistosta tarkistamassa jos et muuten usko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yleensä:
Mieheltä puuttuu tahto olla kanssasi, etkä siihen pysty vaikuttamaan vaikka päälläsi seisoisit.
Huoh, tässä ne avioliiton tahdon- lupaukset nyt punnitaan. Sinulta sitä löytyy, mieheltä ei :(

miehellä voi olla todella hyvät syyt olla tahtomatta :attn:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
enpä ole nähnyt yhtäkään eroa jossa nainen olisi täysin viaton kaikkeen ja paha mies vaan menee ja eroaa....

tuon kaltaisiin temppuihin mies päätyy yleensä vasta siinä vaiheessa kun on jo vuosia miettinyt eroa ja viimeinen pisara vaan laukaisee sen eroamisen.

No voi olla, mutta miehen olisi pitänyt puhua pahasta olostaan! Ei toinen voi tietää jos toinen ei puhu! Ja minkälainen vastuuntunnoton paskiainen alkaa johonkin talon rakennusprojektiin eron partaalla eikä toisella ole harmainta aavistusta siitä??! Ja nähdäkseni ap oli ollut naimisissa vasta 5v, mutta 11v yhdessä, joten ei varmaankaan tullut miehelle yllätyksenä millaisen vaimon sai!
JOTAIN VASTUUTA!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mitä noihin lainoihin tulee, niin kauan kun me ollaan naimisissa, ollaan lainoista yhteisvastuullisia.
Ei muuten pidä paikkaansa. Sama sen väliä onko naimisissa vai ei, yhteisomistus voidaan koska tahansa purkaa toisen vaatimuksesta. Jos ei muuten niin hakee käräjäoikeudelta päätöstä.

Se, että varsinainen avio-omaisuuden ositus tehdään vasta eron yhteydessä, ei lainkaan liity siihen onko miehelläsi oikeus tehdä avioliiton aikana omaisuudellaan mitä lystää, kuten esim. vaatia sen myyntiä.

No mä voin ihan yhtälailla vaatia sitten ettei sitä myydä. Jos haluan pitää omaisuuteni, niin mulla on kai se oikeus pitää??
Toi lyhennysvapaa oli hyvä idea, ei tarvi tapella maksuista. Ottais nyt vaan se mies yhteyttä, niin päästäis pankkiin sopimaan näistä.

Katsos kun et voi. Lain mukaan yhteisomistus puretaan kenen tahansa osaomistajan vaatimuksesta. Jos ei muuten sovintoon päästä niin vaikka pakkohuutokaupalla. Tietysti voit OSTAA miehesi ulos talosta jos haluat itse jäädä asumaan, mutta et voi pakottaa miestäsi (etkä ketään muutakaan) omistamaan kanssasi yhtään mitään.

Tämän faktan voit halutessasi käydä maanantaina vaikka oikeusaputoimistosta tarkistamassa jos et muuten usko.

Ok. Kiitos tiedosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vituttaa tuollaiset äijät!:
No voi olla, mutta miehen olisi pitänyt puhua pahasta olostaan! Ei toinen voi tietää jos toinen ei puhu! Ja minkälainen vastuuntunnoton paskiainen alkaa johonkin talon rakennusprojektiin eron partaalla eikä toisella ole harmainta aavistusta siitä??!

Eipä mitään aavistusta niin...

Alkuperäinen kirjoittaja TUSKA:
Olen ollut koko syksyn harvinaisen stressantunut ja riitaa kotona ollut tavallista enemmän. (

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja Vituttaa tuollaiset äijät!:
No voi olla, mutta miehen olisi pitänyt puhua pahasta olostaan! Ei toinen voi tietää jos toinen ei puhu! Ja minkälainen vastuuntunnoton paskiainen alkaa johonkin talon rakennusprojektiin eron partaalla eikä toisella ole harmainta aavistusta siitä??!

Eipä mitään aavistusta niin...

Alkuperäinen kirjoittaja TUSKA:
Olen ollut koko syksyn harvinaisen stressantunut ja riitaa kotona ollut tavallista enemmän. (

No missäpä perheessä ei olisi riitoja tai kriisejäkin. Nehän suorastaan kuuluu pitkään parisuhteeseen! Kuten joku tuolla jo aiemmin sanoi, ei se vihkivalan tahdon- lupaus ole mikään muodollisuus. Tulee aikoja jolloin todella kysytään TAHDOTKO rakastaa. Kun rakkaus on kateissa ja kaikki ei ole niin ihanaa ja auvoista, on tehtävä tietoinen päätös, että minä TAHDON.
Jos naimisissa pysyisivät vain ne, jotka eivät koskaan riitele tai joille ei koskaan tule pahaa vastamäkeä, naimisissa olevia pareja olisi todella vähän!
 

Yhteistyössä