Miten sinä pääset asioissa eteenpäin, jos

[väsyksissä]

joku päivä kertakaikkisesti ottaa tunne vallan, että "ei jaksa enää, mitta on ihan täysi"?

Siis arkea ja kotitöitä ja parisuhdetta ja kaikkea sen semmoista.

Tänään on itsellä ollut sellainen päivä, että " en jaksa", en kerrassaan. Tekisi mieli vain itkeä ja itkeä ja....

Piti koko perheen lähteä tänään jotain kivaa yhdessä tekemään, mutta vanhempi tenava päätti, että äiti saa jäädä kotiin. Mieskin yritti olla kovana, että ei sitten lähde kukaan yhtään minnekään. Mutta minä pakotin miehen lähtemään isomman lapsen kanssa. Haluan nyt olla vain täällä kotona kaksistaan pienemmän kanssa. Näin on helpompaa. Olla masisfiiliksissä täysin itsekseen. Kesän jaksoin hyvin olla ja mieliala pysyi hyvin mukavana. Mutta koko syksyn olen taiteillut sen kanssa etten ihan pohjalukemiin mielialaani päästäisi. Silti nyt yhä enemmän tuntuu, että en jaksa enää taistella mielialaani vastaan. Kun se vain on nyt alamaissa, se on. Toki kotitöitä tekemällä koetan jokseenkin pysyä kasassa. Mieluiten kyllä tekisi mieli vain olla ja nukkua.

 

[Rähinä-Reetta]

En halua luovuttaa.
Joskus kysyn sitä itseltäni, mutta toistaiseksi vastaus on ollut sama.

 

[Ken guru]

Piti koko perheen lähteä tänään jotain kivaa yhdessä tekemään, mutta vanhempi tenava päätti, että äiti saa jäädä kotiin

??? Siis minkä ikäinen lapsi, ja miksi teillä lapsi päättää tuollaisista asioista?

 

["Saila"]

anteeksi nyt, mutta miten teillä lapset päättävät, kuka osallistuu perheen yhteisiin juttuihin ja kuka ei...?Jos tuo on teillä ihan normaalia, niin sitten en yhtään ihmettele jos arki tökkii.Lakkaa olemasta kynnysmatto ja pistä perhe ruotuun!

Mutta kysymykseen...Joskus tulee päiviä, että mikään ei suju. silloin lähden lenkille tai menen nukkumaan, ikäänkuin nollaan tilanteen. Sekä liikkumisesta että nukkumisesta tulee yleensä parempi olo ja maailma näyttää taas ihan erilaiselta. Mutta jos nyt puhutaan sellaisesta pidempiaikaisesta jumitilanteesta, niin sitten vaan yritän analysoida tilannetta, että mikä hiertää ja vaikka pala kerrallaan yritän korjata tilannetta.

 

["vieras."]

En ole vielä keksinyt että miten,
Melkein joka päivä on sellainen ahdistunut olo.

 

[Minni:)]

Laskeeko sulla aina syksyn tullen mieliala ja kestää talven, vai nyt vaan? Itse huolestuisin jos ois pitkään tasasesti noin synkkää.

Mut jos nyt hetkittäin on tunne, et tekisi mieli pakata kassit, sanoa adios kaikille ja lähteä jonnekin aurinkorannoille lopullisesti, niin silloin yritän vähän höllentää, raivata aikaa itselleni ja tehdä asioita mistä nautin, puhuminenkin auttaa. Jos on raskaampi ajanjakso menossa niin lupaan itselleni jotain kivaa jos selviän luovuttamatta. Usein en edes sitten muista lunastaa näitä itselle tehtyjä lupauksia, mutta jo se ajatus auttaa. Ja joskus on hyvä rypeäkin oikein urakalla.

 

[alkuperäinen]

"yritän vähän höllentää, raivata aikaa itsellen"

Minni, no tuo juuri tässä kanssa yhtenä kivenä hiertää, kun koen suorittavani tätä perhe-elämää. Koko ajan vain teen kaikenlaista kotityötä ja yritän, että voisin illalla edes hetken istua + olla vain. No ei ole kovin monta hetkeä tuollaista tässä nyt ollut. Kun usein kun itse saan päivän hommat kondikseen, niin onkin jo aika lähteä vaavin kanssa yöunille. Eikä enää pysty hänen kanssaan esim; lehteä samaan aikaan lukemaan, kun nukuttaa toista yöunille. Vaavi havahtuu lehden rapinaan ja virkistyy + sitten on vaikea enää häntä uudelleen saada nukkumaan.

 

[Vaimo-Rakas]

En ymmärtänyt nyt tuota että teillä lapsi päättää kuka saa lähteä hauskan päivän viettoon ja kuka ei.
Meillä on todella raskas perhetilanne päällä, lähiomainen kuoli yllättäin. Minun työpaikkani on vaakalaudalla, isoja muutoksia arjessa tullut vuoden vaihteessa ja yhden läheisen terveys myös huolettaa. Nämä ovat niin raskaita asioita käsitellä että vievät kyllä voimat. Päivän paras hetki on kun lapset nukkuvat levollisena ja pääsee miehen kainaloon peiton alle ja saa ummistaa silmät tältä kaikelta.
Voimia antaa rakkaus, ystävät ja perhe. Oma koti, liikunta. Uskon että tästä on suunta vain ylöspäin, käytännön asiat vievät paljon aikaa, muistotilaisuus, paperiasiat kaikki vievät voimia. Kuukauden päästä helpottaa, silloin rakkaamme on saatettu viimeiselle matkalle ja työasioista varmuus, onpa tulos mikä tahansa.
Minä ajattelen tulevia kevätpäiviä, aurinkoa, yhteisiä onnen hetkiä perheen kanssa. Miehen kanssa lähdemme ennen siunaustilaisuutta kahdenkeskiselle viikonloppulomalle, siellä ladataan akkuja raskaaseen päivään ja saadaan surra aikuisten kesken. Tunteiden jatkuva säätely verottaa, lasten takia ei voi parkua 24/7.
Koeta ottaa omaa aikaa, yksin. Minulla on tänään vapaailta omassa (kaksplussan) seurassa. Koetan jäsennellä tunteitani ja levätä.
Ajattele, että vastoinkäymisten jälkeen olette entistä vahvempia, rakkaus kantaa ja pienet säröt ja surut eivät tunnu missään. Ehkä ne loppujen lopuksi teillä onkin pieniä ne murheet kun tarkoin katsoo?

 

[alkuperäinen]

Vaimo-Rakas, no kaipa minä sitten turhasta napisen. Mutta kai tänne sentään saa valittaa pienistäkin jutuista. Eikö vain?

Itseä myös parisuhdekin hiertää, kun koen, että toinen on kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta aina sanomassa. Ei sitä kukaan määräänsä enempää jaksa kuunnella. Jaksaisitko sinä?

 

[Vaimo-Rakas]

Vaimo-Rakas, no kaipa minä sitten turhasta napisen. Mutta kai tänne sentään saa valittaa pienistäkin jutuista. Eikö vain?

Itseä myös parisuhdekin hiertää, kun koen, että toinen on kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta aina sanomassa. Ei sitä kukaan määräänsä enempää jaksa kuunnella. Jaksaisitko sinä?

Tottakai saa napista, minä lähinnä tarkoitin että olisiko noihin hiertäviin asioihin mahdollista saada korjausta, voisitteko miehen kanssa puida suhdettanne/työnjakoa ja käytöstä? Nuo ovat sellaisia asioita joihin voi itse vaikuttaa.
Jos kerta kaikkiaan asiat ovat solmussa ja suhde huonossa jamassa, sitä pitäisi joko korjata tai sitten laittaa lusikat jakoon.
Onko sulla taipumusta masennukseen? Oletko koskaan jutellut esim. psykologin kanssa? Saatko omaa aikaa koskaan?

 

[Keittiönoita]

Mä hyväksyin jo kauan sitten, että aina välillä tulee niitä "kaikki menee pieleen" -päiviä. Joskus asiat alkavat mennä pieleen jo heti aamusta ja tietää, että tästä tulee taas sellainen päivä. Tällaisina päivinä olen ajatellut, että kunhan nyt saa tän päivän vietyä jotenkin kunnialla iltaan asti, niin huomenna on taas uusi päivä.

Mulla vuodenajat vaikuttavat mielialaan ja pimeä vuodenaika tietysti on se raskain. Väsyttää. Nyt, kun lapset on jo isoja, voin halutessani nukkua vaikka kaiken vapaa-aikani. Joskus menenkin töiden jälkeen nukkumaan, nukun 3 tuntia, vien koiran ulos, menen takaisin nukkumaan ja nukun 10 tuntia. Lasten ollessa pienempiä koitin kirkasvaloa, E-epaa, vitamiineja ja muita vippaskonsteja, mutta aika huonolla menestyksellä. Tulkoon kevät ja valkeus!

 

[FreezeCat]

Minä taivun mutta en taitu !

Tuleehan noita huonoja päiviä, ajanjaksoja väkisinkin. Ei se elo auvoisen tasaista ole, ei. Mutta mikäli heittää ihan ahdistuksen puolelle ja synkistelyksi, niin silloin se on ehdottomasti selkeän hölläämisen paikka. Aika huolella lähtisin rakentamaan päiviin ihan selkeetä omaa laatuaikaa itselleni, jotta saisin muuta ajateltavaa kuin sitä arkea tai huolta ja murhetta - mikä siinä sitten onkaan kaivelemassa. Keskittyisin myös miettimään, mitä voisin omassa elämässäni ja arjessani tehdä toisin, ovatko toimintatapani sellaiset, että ne jo itsestään kuormittavat liiaksi. Ja - niin vaikeaa kuin se joskus onkin - tunnustaisin sen tosiasian, että nyt ei vain suju. Että - kappas vaan, olenkin heikko ja erheellinen, en klaaraa ja tarvitsen apua.

Mutta kuten viisaasti ovat sanoneetkin, niin tuleen ei kannata jäädä makaamaan. Aina on vain löydettävä se täky, se olemisen riemu vastoinkäymisistä huolimatta. Ne mahdolliset karikot otetaan keskustelun ja selvittelyn alle - jos suinkin mahdollisesti ovat sellaisia laatujaan, että niihin voi puuttua - ja sitten mennään vain eteenpäin pieninkin askelin. Hetki kerrallaan. Koska - loppujen lopuksi asiat ovat hyvin . Sitä hengittää, verenkierto toimii ja tuntee isosti. Elämä kohisee itsessään ja ympärillään. Ja kun on päivästä iltaan päässyt, niin sitä voi ja saa tuntea olevansa voittaja. Huomista on turha miettiä etukäteen, koska se on oma suuri seikkailunsa.

Voimia sinulle :hug:. Älä hautaa itseäsi arkeesi, älä estä itseäsi elämästä. Muista pitää huolta itsestäsi, koska sinä olet tärkeä :heart:.