Miten suhteen seksittömyydestä pääsee eteenpäin???

[Leanna]

Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä pari vuotta, ja olemme asuneet yhdessä lähes koko ajan. Olin alussa tosi halukas seksiasioissa, ja mieheni torjui ehdotukseni monta kertaa viikossa kun ei kai luonnostaan halua seksiä kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Kun tätä torkuntaa jatkui noin 5-6 kuukautta, alkoivat seksihaluni hiipua sen seurauksena. Suhteen alussa rakastelimme noin 2 kertaa viikossa, noin vuoden yhdessäolon jälkeen 1-2 kertaa kahdessa viikossa. Tahti hiipui kun minä en enää jaksanut tehdä aloitetta, ja tämän vuoden alusta alkaen olemme rakastelleet yhteensä noin 5 kertaa, joista viimeinen kerta oli toukokuun lopussa. Olemme keskustelleet asiasta ja olen kertonut, että koin nöyryyttäväksi suhteen alkupuolella tapahtuneet jatkuvat kieltäytymiset, ja mies on luvannut tehdä asian eteen töitä ja tehdä aloitteita. No, kaksi ja puoli kuukautta on nyt sitten oltu ilman, ja mies ei ole asiasta juuri puhunut, paitsi eilen se esitteli jostain mainoslehtisestä dildojen kuvia ja kyseli että minkä haluaisin sisääni, ja tänään se tiedusteli, minkä kokoisia munia exilläni (3 kpl) on ollut, että onko ollut isoja vai pieniä. Olen hyvin HYVIN loukkaantunut näistä eilisen ja tämän päivän "aloitteista", ja tuntuu että nyt ne halut vasta onkin tiessään! Pitääkö mun nyt vaan hyväksyä nuo seksitaukoon nähden mun mielestä "ylituttavalliset" aloitteen tapaiset (jos ne nyt niitä oli) ja niellä paha mieleni, vai onko loukkaantumiseni teidän mielestä ymmärrettävää? Jotenkin vaan tuntuu, että suhteen alun turhautuminen ja nöyryytys ja seksielämän kuihtuminen ja lopulta kuivuminen kokonaan pois on vienyt mut samaan tilanteeseen kuin ihan suhteemme alussa, että asiat on tosi herkkiä ja jännittäviä, ja asioista pitäisi puhua varovasti ja edetä askel kerrallaan. Miten tästä ikinä pääsee eteenpäin, kun kuitenkin rakastamme toisiamme, mutta tämä asia on tuonut jo niin paljon ristiriitoja että suhde on koetuksella?

 

["eee"]

Lopettamalla suhteen.

 

["Jip"]

Puhu sille miehelles suoraan miltä susta nyt tuntuu. Jos se esittelee dildoja ja kyselee existä, se on selvästi jotenkin ongelmainen itse. Jos haluat jatkaa miehesi kanssa, puhu.

 

[Leanna]

Olen koittanut puhua, mutta yhteisymmärrystä ei vaan tahdo löytyä. Varmaan mies tarkoittaa hyvää, mutta keinot ei vaan kolahda. Varmaan pitäis itsekin olla joustavampi mutta kynnys on noussut niin korkeaksi. Pelottavaa.

 

[Tuen antaja]

Oletko kokeillut hieromasauvaa mieheesi? Moni innostuu kun saa luvalla tyydyttää anaaliaukkoaan ja vaimo samalla valmistaa esim päivällistä. Kerro miehellesi ettei sinua haittaa hänen peräaukon tyydyttäminen ja että tuet miestäsi jos hän häpeää anaalijuttujaan.

 

["Regina"]

En tiedä mutta meillä vähän sama ongelma. Mies ei tee aloitteita ja minua vituttaa olla tyrkyttämässä jatkuvasti. En tunne oloani haluttavaksi, kun ei hän osoita haluavansa minua. Kyllä hän sitten suostuu yleensä jos teen itseäni tarpeeksi tykö.. Mutta kyllä mua himottaisi enemmän jos ukko joskus ottaisi minut eikä aina tarviis iskeä pillua valmiina pöydälle. Huomaan haaveilevani seksitä muiden miesten kanssa. Ja nimenomaan siitä, että minut vieteltäisiin.

 

["vieras"]

Niele loukkaantuminen, juo pari lasia viiniä ja pistä seksikkäät vermeet päälle. Sano miehellesi, että nyt pannaan kiitos. Ja teette niin. Sen jälkeen sanot miehellesi, että odotat häneltä vastaavanlaista aloitetta + seksiä seuraavan viikon sisällä. Ja jos miestä ei kiinnosta, pyydät ilmoittamaan asiasta saman aikarajan sisällä.

Yritän siis sanoa, että aikatauluttamalla seksin harrastamista eikä jättämällä sitä hamaan tulevaisuuteen, voi seksin tuoda uudelleen osaksi parisuhdetta. Mitä enemmän harrastaa seksiä, sitä enemmän sitä haluaa. Kalenteriseksi voi johtaa oikeiden halujen uuteen syttymiseen.

 

["..."]

Elin itse 10 vuotta (valitettavasti) sellaisen miehen kanssa, joka ei tahtonut seksiä kuin jouluna ja juhannuksena ja yhtenä arvottuna päivänä, siis ei ikinä. Ja aloitetta se ei tehnyt kuin ehkä 3 kertaa sen kymmenen vuoden aikana. Orgasmia mulle ei saanut aikaan... eikä lie tarve kysyä, että käänsikö selän kun itse oli saanut mun tehtyä työt.. juuh, siis ei kiitos enää ikinä.

minä uskoin ja uskottelin itselleni että kyllä se tästä paranee. Se ei parane. Kielsin itseltäni tunteet ja halut, lopulta olin kävelevä itsekriittinen kurimus. Sitten tapasin yhden ihanan ihmisen ja pääsin irti edellisesta elämästäni. Minulla on vienyt melkein 2 vuotta päästä irti siitä halujeni kieltämisestä. Nyt seksielämä on ihanaa ja vapautunutta.

En halua loukata, mutta sanon silti. Mikään rakkaus ei kanna sinua tuon ongelman yli. Se ei parane ja se tulee jatkumaan maailmaan tappiin asti. Sinä saat kieltää itseäsi ja luopua tahtomastasi vaikka minimiin, se ei miestäsi hetkauta, jos ei ole sitä tähänkään asti tehnyt.