Miten tästä selviää

[akka]

Huomaan että minusta on tullut vanha äkänen akka, kun suoraan ja kaunistelematta sanon asian.
Olen väsynyt, masentunut, mua vaan itkettää. Perhekin varmaan jo häpeää mua, lapset nyt vähintään, kumma jos ei mieskin, minä ainakin itse häpeän itseäni
Tuntuu ettei kukaan enää puhu mulle kunnolla; lapset (nuoret) vaan kiukuttelee eikä asiaa paranna yhtään se että itse huudan sitten takasin kuin pahin murrosikäinen. Mies kulkee töissä ja on itsekin väsynyt; joskus tuntuu että se puhuu tuon pojan - 18v - kanssa ( ja muiden lasten kans) enemmän kun mun kanssa.
Kuitenkin minä rakastan häntä, enkä halua kuulla häntä moitittavan. Itse minä varmaan oon tämän tilanteen aikaan saanut. Nyt vaan pitäis saada kurssi jotenkin muuttumaan. Mutta nyt on niin väsy ja itkuinen olo kun itsekseni näitä asioita mietiskelen. Ehkä ajan myötä pikku hiljaa saan kurssia muutettua, mutta se miten ja milloin ja kuinka kauan jaksa tätä

Huoh... jopa tuli purkaus *häpeää taas itseään*

 

[KiviäkinKiinnostaa]

Ihan ensimmäisenä :hug:

Sitten marssit lääkärin juttusille että pääset pahimman yli. Älä turhaan pitkitä pahaa oloasi kun apua on oikeasti saatavilla.

 

[tulppaani78]

minusta sun kannattas ottaa johonkin tahoon yhteyttä. oisko sulla mahdollisuutta lähtä itsekseen jonnekin, vaikka viikonlopuksi? saisit vähän hengähtää huutamisesta ja häpeän tunteesta. ulkoilisit ja tekisit jotain kivaa mikä tuottas sulle mielihyvää ja saisit näin energiaa .

 

[vieras]

mutta kun siitä kiikastaakin kun en pääse tästä mihinkään... en edes viikonlopuksi... en jaksa selittää syita mutta se vaan on nyt sula mahdottomuus ja pois suljettu mahdollisuus. ja varmaan yksi syy siihen miks oon niin väsynyt ja vihainen. eikä oo kyse siitä että menojalkaa vipattais (en halua viihteelle enkä varsinkaan yksin)
kaikista mukavin ja paras vaihtoehto olis kun päästäis vaikka koko perhe pois tästä jonnekin "ei minkään keskelle" ilman paineita töistä jotka huutavat tekijäänsä kotona , koulussa ja töissä (miehellä, mä oon työtön)
mutta kun ei päästä niin ei päästä
sitä paitsi mitä iloa ja mielihyvää se mulle tois että mä pääsisin yksin jonnekin? mulla olis vaan huono omatunto ja toisekseen yksin mä saan olla muutenkin päivät kotona. mutta kun mikään ei tunnu miltään ja energiat on ihan lopussa.
anteeksi leimukka, jos sanoin tiukasti tuossa, tiedän että tarkoitat hyvää, et vain voinut tietää tietenkään koko mun tilannetta, enkä sitä jaksa edes alkaa täällä selittämään

 

[akka]

mutta kun siitä kiikastaakin kun en pääse tästä mihinkään... en edes viikonlopuksi... en jaksa selittää syita mutta se vaan on nyt sula mahdottomuus ja pois suljettu mahdollisuus. ja varmaan yksi syy siihen miks oon niin väsynyt ja vihainen. eikä oo kyse siitä että menojalkaa vipattais (en halua viihteelle enkä varsinkaan yksin)
kaikista mukavin ja paras vaihtoehto olis kun päästäis vaikka koko perhe pois tästä jonnekin "ei minkään keskelle" ilman paineita töistä jotka huutavat tekijäänsä kotona , koulussa ja töissä (miehellä, mä oon työtön)
mutta kun ei päästä niin ei päästä
sitä paitsi mitä iloa ja mielihyvää se mulle tois että mä pääsisin yksin jonnekin? mulla olis vaan huono omatunto ja toisekseen yksin mä saan olla muutenkin päivät kotona. mutta kun mikään ei tunnu miltään ja energiat on ihan lopussa.
anteeksi leimukka, jos sanoin tiukasti tuossa, tiedän että tarkoitat hyvää, et vain voinut tietää tietenkään koko mun tilannetta, enkä sitä jaksa edes alkaa täällä selittämään

eli tämä vieras on ihan sama ap eli akka. anteeksi sekoilut