Koska se mahdollistaa mun opiskelun, ilman työpaikkaani en saa tutkintoani suoritettua.
Parempaa, saman alan työpaikkaa joka mahdollistaa opiskeluni, on lähes mahdoton saada lähialueelta. Kyttään kyllä, mutta niitä pompsahtaa aniharvoin ja ottajia on monta.
En kestänyt. Kun unettomuutta, ärtymystä ja suuremman luokan vitutusta oli kertynyt tarpeeksi soitin pomolle että nyt loppui, lätkäisin puhelimen kiinni ja tuuletin Nyt taasen opiskelen toista alaa ja toivon saavani siltä alalta töitä. Vuosi olisi enää jäljellä joten voi kai sitä jo alkaa tunkea jalkaa työpaikan ovenväliin harjoittelun merkeissä :3
Neljä vuotta kestin helpohkon työn (toisaalta oli myös negatiivinen asia), rentojen työaikojen, hyvien lomaetujen ja palkan vuoksi. Sitten alkoi olemaan jo niin paha olla, että irtisanoudun.