Ihan hyvin me pärjäämme. Lapsetkin näkevät erilaisia ihmisiä ympärillään, niin eivät jää suu auki moljottamaan hieman erikoisemman näköisiä tyyppejä.
Meidän pojan luokalla on ollut ihan alusta asti pakolaislapsia ja joskus heitä on käynyt meillä kylässäkin. Poika halusi kerran kutsua erityisesti yhden tytön synttäreilleen.
Meidän tyttö kulkee esikoulussa sellaisessa rakennuksessa, missä asuu aika paljon pakolaisia. Heitä näkee siinä pihalla päivittäin, osa tervehtii oikein kauniisti, osa on vähän sulkeutuneemman näköistä porukkaa.
Minun ei varmaan saisi kertoa, mutta olen käynyt maahanmuuttajakommuunissa asunnoissa sisällä, ei sielläkään mitään luurankoja ollut kaapeissa. Kurkkasin nimittäin vaatekomeroihinkin (työni puolesta kävin siis). Ja osa oli ihan tavallisen oloisia perheitä. Toki heistä näki, että ovat eri kulttuurista, mutta yhtään pommeja tai aseita ei näkynyt.