Miten te muut jaksatte, työssäkäynnit ja lapset???

[vieras]

Miten te jaksatte käydä töissä , hoitaa lapset, käydä kaupassa, siivota ja hoitaa sukulaiset ja ystävät ja muut miljoonat asiat että tämä rumba pyörii? Minä en jaksa. On huono palkka ja paljon sukulaisista johtuvia pakollisia menoja. Aina pitää tehdä ja keksiä jotain ylimääräistä rahantuloa että edes jollakin lailla pärjäis esim. muita töitä tai kirpparin pitoa. Lapset vaatii osansa ja nyt tuntuu että takki on aivan tyhjä. Töihin pitää herätä joka päivä klo 5 tai 6. Koti on sotkuinen. parin viikon päästä alkaa kesäloma mutta silloin pitää olla lasten kanssa ja käydä puistoissa ja siivota. Eli ei lomaa. Mikähän mulla on? Olen lopen uupunut!!!

 

[illuusia]

Mä jaksoin hyvin, koska sain tehdä 6h työpäivää, toivottavasti myös ensi syksynä.

 

[helmi79]

Samoja tunteitahan tässä pyörii itelläkin mielessä. Ei ole helppoa kyllä. Enkä olisi ikinä uskonut että on näinkin rankkaa yhdisttä perhe. työ ja muu elämä :/ Ystävät siinä jäävät vähimmälle, kun kaikkeen ei repee.

Yritän sielä vastata kysymykseen eli miten selviydyn kaikesta.
Rytmitän arjen, aikatauluihin, rutiineihin. Joka maanantai koutan päästä töistä vähän aikasemmin ja käyn kaupan kautta viikon ruokaostokset. Ja teen viikolle aina ruokalistan keittiöön liitutaululle nähtäväksi, niin ei tarvii suunnitella joka päivä. Tehään ruokaa aina isompi satsi kerralla että syö pari päivää.

Siivotaan, tai siivoon :ashamed: kerran viikossa, yleensä perjantai ja silloin ajan lapsen ja miehen ulos, pois jaloista...näin se on todistetusti kivuttominta ja sujuu nopeimmin. Kylässä käydään n. kerran viikossa ja mummolassa useemmin, kun silloin saa hengähtää. =) Luotan vain siihen että joskus tämä rumba helpottaa.

 

[Rieputarallaa]

Mä ainakin virkistyin kun pääsin kotoa töihin, pois neljän seinän sisältä. Lisäksi meillä miehen kanssa työnjako toimii hyvin, joten ei noi kotihommatkaan mitenkään hulluna rasita; melko hyvin sitä jää aikaa harrastaa, tavata sukulaisia ja ystäviä.

 

[lohikäärme]

se on vaan vähän pakko jos aikoo leivässä pysyä!

B)

T: työssäkäyvä yh

 

[Perskutarallaa]

Se on vaan pakko jaksaa...Itse opiskelen ja käyn töissä silloin tällöin opintojen ohella(nyt kesäduunia)...Ja itse olen yh. Viikolla ei pahemmin jaksa siivoilla, viikonloppusin sitten jolloin yritän tapailla kavereita ym

 

[Lenita]

Minun elämääni töihin meno helpotti, ei tarvitse miettiä enää kuin yksi ruoka illaksi. Mihinkään ylimääräiseen ei sen sijaan paukkuja riittäisi, en jaksaisi mitään sukulaisjuttuja pyöritellä oman perheen lisäksi. Meillä mies osallistuu kotitöihin, joten saan reilusti myös huiliaikaa pelkästään itselleni iltaisin, kun lapsi on mennyt nukkumaan. Se onkin ihan ehdotonta, kun tämä raskaus on vienyt kaikki voimat.

 

[vieras]

Miten te jaksatte käydä töissä , hoitaa lapset, käydä kaupassa, siivota ja hoitaa sukulaiset ja ystävät ja muut miljoonat asiat että tämä rumba pyörii? Minä en jaksa. On huono palkka ja paljon sukulaisista johtuvia pakollisia menoja. Aina pitää tehdä ja keksiä jotain ylimääräistä rahantuloa että edes jollakin lailla pärjäis esim. muita töitä tai kirpparin pitoa. Lapset vaatii osansa ja nyt tuntuu että takki on aivan tyhjä. Töihin pitää herätä joka päivä klo 5 tai 6. Koti on sotkuinen. parin viikon päästä alkaa kesäloma mutta silloin pitää olla lasten kanssa ja käydä puistoissa ja siivota. Eli ei lomaa. Mikähän mulla on? Olen lopen uupunut!!!

Oletko yh? Me yritetään miehen kanssa jakaa ruuanlaitto- ja harrastusvuoroja. Käyn päivittäin 45 minuutin juoksulenkin, se auttaa jaksamaan. Kovin siistiä meillä ei ole, paitsi viikonloppuisin, kun siivotaan. Ystävä-ja sukulaissuhteita pidän tiiviisti yllä, se piristää ja lisäksi on turvaverkko. Ota itsellesi omaa aikaa ja jätä pois ne ylimääräset asiat, mitkä kuormittaa liikaa. Älä vaadi itseltäsi liikaa, ettet pala loppuun ja jos sukulaisia on, niin voisivatko he auttaa?

 

[sibelius79]

joten kuten..mulla silleen nyt "hyvä" tilanne kun mies kotona kun sairaslomalla marraskuuhun saakka tänäänkin oli siivonnut ja tehnyt ruoan =)

 

[aamuntorkku]

no joo, välillä väsyttää ihan pirusti. varsinkin nyt, kun töissä on kiire ja mä herään töihin klo5.. mut illat otetaan yleensä aika rauhallisesti kotona. noin yleisesti ottaen nautin kyllä, että saan käydä töissä

 

[Jaanuska]

Hyvin, käyn aamusta töissä, hoidan firmaani ja illat opiskelen (josta nyt kesätauolla) ja siinä välissä perhe. Se on ajanhallinnasta kiinni.

 

[opiskelija]

oPISKELIJA ÄIDILLÄ ON VIELÄ TUPLASTI RASKAAMPAA. On kamalasti kouluhommia ja rahaakin saa vain 230e/kk

 

[Vepasto]

mä en ollut ku 3 kk töissä, mut ihan tarpeeks raskasta se oli. Vaikka molemmat käytiin töissä, ni mä tein silti kaikki kotityöt yksin. :/

 

[Vepasto]

oPISKELIJA ÄIDILLÄ ON VIELÄ TUPLASTI RASKAAMPAA. On kamalasti kouluhommia ja rahaakin saa vain 230e/kk

No mulla oli ainakin opiskelijana helpompaa, ei tarvinnu olla koulussa aina 8h päivässä, joskus saatto olla vain pari tuntia päivässä koulua.

 

[Näkymätön Ninni]

Juu siis mäkin olen todella väsynyt ja oikein odotan että kolmas lähtis jo pian aluilleen niin sais "hyvällä syyllä" jäädä taas kotia ja lapsia hoitamaan.. B)

 

[Systole]

Ei tätä oikeen varsinkaan ennen lomia enää jaksakkaan. Me tehdään päinvastaisia vuoroja miehen kanssa. Eli jos oon aamussa niin mies menee iltaan (18-02) ja jos oon illassa niin mies on vapaalla. Jos mulla yövuorot niin mies voi tehdä päivävuoroja. n. 10 x lokakuun jälkeen vietetty samaan aikaan vapaa päivää. 2 tosi vilkasta poikaa, ruoanlaitot ja siivoukset niin huhhuh tätä eloa välillä...Molemmat hoitaa kotia oikeastaan yksin kun toinen on kokoajan töissä. Päivätöihin ei voi tälläalalla lähteä, koska huono palkka..Ehkä joskus vielä, toivottavasti.

 

[Annuska]

Jos en jaksa, jätän asioita hoitamatta. Tekemättä voi jäädä pyykinpesu (kun kerran kaapissa on kuitenkin puhdasta vaatetta), ruuanlaitto (eläköön einekset), siivoaminen (kerkiää sitä syksymmälläkin). Tai otan miestä ja poikaa niskasta kiinni, ja pidetään tunnin siivoustalkoot ja kaikilla on parempi mieli.

Menen makkariin jonkun lehden kanssa, ovi kiinni, mies lapsenhoitovastuuseen, ja joskus jopa nukahdan yöunille siitä suoraan.

Pitää olla itselleen armollinen. Jos joskus on huonompi jaksu, niin toisinaan on parempi, ja silloin voi sitten riehua vähän enemmän. Jos jaksaa vain yhden asian, joko imuroinnin tai lastenkirjan lukemisen, valitsen kirjan. Imuri ei minua kaipaa, mutta lapsi nauttii ajasta kanssani.

 

[titinalle]

vaihtelevasti. meillä 1v4kk kaksoset ja 3v tyttö. käymme molemmat päivätyössä. itse sikalanhoitaja eli fyysisesti raskan työ. itse menen kahdeksaan ja pääsen puoli viisi. mies menee viimeistään kuuteen että pääsis kotiin ennen kolmea. isovanhemmille suuri kiitos! ovat jaksaneet hoitaa syyskuusta asti lapsia. nyt edessä pph.n meno. alkaa aikaiset aamuherätykset. meillä lisäksi 5 eläintä. harmittaa lasten päivähoitoon meno myös koirien ja kissojen kannalta ku ovat tottuneet että aina on joku paikalla.

 

[Annuska]

Mitä ihmettä ovat sukulaisista aiheutuvat pakolliset menot?

 

[Lumikki]

Meillä kans aika hullunmyllyä välillä tämä elämä..

Itselläni on 3-vuorotyö, mies tekee päivätyötä ja omalla firmalla vkoloppuja+silloin tällöin iltoja. Meillä on kaksi koiraa joiden kanssa harrastan aktiivisesti (kerran-kaksi viikossa+kisareissut päälle). Lapsi on 2v. ja hoidossa päivät. Miehen kanssa harrastamme kumpikin urheilua 2-4 krt vko:ssa. Asumme vanhassa omakotitalossa (vaatii kunnossapitotyötä+remontointia että paikat pysyy siistinä). Niin ja tähän yhtälöön kaupan päälle sitten nämä arkirutiinit: siivous kerran vko, kauppa 2 krt vko, pyykkiruletti jne. Välillä on kyllä kieltämättä aika poikki iltaisin.. Miehen kanssa todella usein vaihdetaan lennosta hoitovuoroa. Niin ja meillä on onneksi isovanhemmat aktiivisesti mukana arjessa ja noin kerran kuussa lapsi on yökylässäkin, jolloin yritetään satsata parisuhteeseen. Isoja ongelmia tulee silloin kun jompikumpi meistä aikuisista sairastuu, tällöin toiselle jää lähes kaikki hoidettavaksi ja sairastunutkaan harvoin saa kunnolla levättyä.

Nyt on tilanne tosin muuttunut siinä mielessä että syksyllä odotellaan syntyväksi toista lasta ja tällä hetkellä olen jo äitiys+kesä+sairaslomilla, joten arki tuntuu kumman helpolta. Aikanaan voi olla aika mielenkiintoista palata töihin ja opetella taas yhdistämään kaikki edellä mainitut varsinkin kun lapsia on kaksi!

Tuohon kysymykseesi voisin vastata vielä lyhyesti niin että välillä jaksaa paremmin ja välillä huonommin. Hyvää kesää ja jaksamista sinulle!

 

[jep jep]

Mitä ihmettä ovat sukulaisista aiheutuvat pakolliset menot?

Tätä minäkin kyllä ihmettelen!!?? Paitsi että jos ne on jotain omien vanhempien hoitamista tai heidän asioiden toimittamista. Muuta "pakollista" ei kyllä voi olla...
Ja itse asiaan: mä jaksan siksi, koska me teemme mieheni kanssa kaupassakäynnit ja kotihommat tasapuolisesti yhdessä. Suuri, iso ja ihana asia on myös se, että mies kokkaa meillä AINA. Siis hän tekee ruoan aina ja minä vastaavasti pidän keittiön siistinä kokkausta varten.
Pienien, mutta lopulta suurien asioden jakaminen on se The Pointti.