Miten teillä muilla äideillä on..

[vieras]

nää murheen aiheet..vähän hölmöä kysyä mutta tuntuu että rupeeko tässä ihan höperöks tulee.
Eli nyt kun lapset vanhenee ja lisääkin on tulossa niin oon alkanu märehtiä ihan outoja juttuja..että mitä jos tapahtuu mulle tai miehelle jotain,synnytyksessä menee jotain pieleen,menetetään laps,tulee tulipalo,onnettomuus tai vaikka mitä!!
Mä yritän itelleni tolkuttaa että on hölmöä tollasia pelätä..mutta oon monet kerrat itkeny itteni uneen kun mies on ollu töissä että mitä jos sitä ja mitä jos tätä. Miehelle oon joskus sanonu että oon miettiny niin se melkein suuttuu..ei ymmärrä miten joku tälläsiä viittii aatella.
Mutta onks tää normaalia kun vanhenee ja lapset myös..ja kun saa välillä huomata kuinka paha maailma on ja millasia hulluja tää maa päällään kantaa. Tulee niin paha olo kun ajattelee että joku lapsillekkin tekis jotain pahaa tai satuttais.Onneks me sentään asutaan täällä Suomessa joka on turvallinen verrattuna moniin muihin maihin..
Vahveneeko nää äidinvaistot vaan mulla varsinkin nyt raskauden myötä..? vai oonko hulluks tulossa??

 

[NeitiNasu]

Mä oon ihan yhtä pimeitä funtsinut, pahimmillaan ne on nyt kun toi kuopus on vielä niin pieni, viaton ja puolustuskyvytön.

 

[Smartass]

Et ole yksin, kyllä sitä meikäläinenkin tytön syntymän jälkeen on muuttunut vähän pimeeksi... Auto-onnettomuutta pelkään yli kaiken, mutta myös jos sota syttyy ja sotilaat tulee -juttuja tulee joskus mietittyä... Ja kaikkea siltä väliltä! :xmas:

 

[Ristiinkulkija]

B) Tunnistan itseni..se pahenee aina raskaana ollessa ja hormonimyrskyssä, mut menee ohi.

 

[vieras]

Mulla samoja pelkoja. Olen miettinyt, että pelkään omaa tai jonkun perheenjäsenen kuolemaan juuri sen takia, että kaikki on niin kesken näiden pienten kanssa ja oman elämäni kanssa. Ajatus siitä, että kaikki loppuisi jotenkin yhtäkkiä, tuntuu vain niin epäreilulta. Näitä ajatuksia pukkaa sen takia esille, kun niin paljon on esillä tälläiset surulliset kohtalot noissa iltapäivälehdissä jne. Alkaa vain ajattelemaan, että jos noin käy meillekin.

Ajattelisin näin, että tieto lisää tuskaa. Elikä osasyynä voi olla tuo, että lööpit kirkuu jatkuvaan noita traagisia onnettomuuksia, jossa elämä on keskeytynyt aivan normaalitilanteen ollessa käynnissä, joten sen ajattelee omalle kohdalleen ja koska tää tiedontulva on jatkuvaa, niin sen takia nämä ajatukset ja pelot vain voimistuu.

 

[Miu Mau]

Mä oon kans ruvennut vanhemmiten pelkäämään,et jotain sattuu. Välillä ahdistaa oikeen kunnolla. Ehkä se kuuluu asiaan. Ja joskus sitä aattelee,et pitäis aina kulkea muksujen kans, et jos jotain sattuu,niin sattuu sitten kaikille. :ashamed:

 

[ap]

voi ei..mä oon täällä niin hormooneissani että itkuki tuli..tänään on ollu oikeen herkistelypäivä. Ihan pöljää tällänen vetistely ja kelailu..jotenki vaan tossa kun katoin Satuhäitä niin mulle tuli sellanen outo olo että piru mä en omia häitä ikinä koe. Ei olla miehen kaa naimisiin vielä päästy..ja nyt mä täällä hömppäilen että tuskin ikinä.Että jotain käy niin että niitä ei ikinä tule. Kääk..nyt mielikuvitus seis ja nukkumaan!!

 

[Aaban]

:hug: Taitaa mennä osaltaan raskauden piikkiin. Aika monilla tuntuu tuollaisia ajatuksia olevan raskausaikana ja sen jälkeenkin...