Miten toimia? asiaa mummista ja ukista!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meidän lapsella on kaksiosainen nimi ja koko nimi siis ollut aina käytössä.
Mummi ja ukki eivät vaan tätä ymmärrä ja kutsuvat lasta ensimmäisellä nimellään.
Meidän mielestä se ei ole sopivaa käytöstä, ajatellen myös meidän muita lapsia jotka saattavat ottaa mallia mummista ja ukista.

Ollaan sanottu tästä heille mutta ei mene jakeluun. Mummi vielä soitti perään, että sitten keksimme jonkun lempinimen, kun emme jaksa kutsua lasta oikealla nimellä :(

miten toimisin? en halua antaa periksi! kyse on sentään rakkaamme nimestä.
 
Minä opettaisin muille lapsillenne, että te kutsutte sisarustaan teidän mielestänne kauniilla nimellä.
Sen jälkeen antaisin sisarusten keksiä tai olla keksimättä omat lempinimet.
Ja saman soisin mummille, ukille, kummeille, ystäville jne. - ajatellen että lapsi on kovin onnekas kun niin moni tahtoo häntä nimelläkin helliä.

:)
 
  • Tykkää
Reactions: nöppäri
Itse pidän kaksiosaisia nimiä hankalina, ja yleensähän siinä niin käy, että sellaisen omaavia lutsutaan esim. J-P:ksi tai vain sillä ensimmäisellä nimellä. Mutta mielestäni olisi korrektia käyttää koko nimeä jos vanhemmat tai nimen omaava henkilö niin toivovat. Ovatko isovanhemmat muissakin asioissa omapäisiä?
 
itse tunnen niin omasta lapsuudesta kuin nyt lasteni kautta lapsia joilla kaksi-osainen nimi siis viivalla ;)
Ja niinhän siinä jo omassa lapsuudessani kuin nyt näidenkin lasten kanssa on käynyt että niin minä kuin muutkin jopa nämä lapsetkin kutsuvat itseään sillä ensimmäisellä nimellä (jani-petteri = jani)
 
[QUOTE="juu";26142502]Itse pidän kaksiosaisia nimiä hankalina, ja yleensähän siinä niin käy, että sellaisen omaavia lutsutaan esim. J-P:ksi tai vain sillä ensimmäisellä nimellä. Mutta mielestäni olisi korrektia käyttää koko nimeä jos vanhemmat tai nimen omaava henkilö niin toivovat. Ovatko isovanhemmat muissakin asioissa omapäisiä?[/QUOTE]

ovat joo omapäisiä ja varmaan olettavat että annan periksi, en anna. Lapsi itse jo tuntee nimensä.
 
[QUOTE="aloittaja";26142542]ovat joo omapäisiä ja varmaan olettavat että annan periksi, en anna. Lapsi itse jo tuntee nimensä.[/QUOTE]

kun et voi laittaa sanoja toisen suuhun. Aika nipottaja olet.
 
Minulla on kaksiosainen nimi ja itsekin esittelen itseni kaikille sille etummaisella nimellä, virallisiin papereihin ja tilaisuuksiin sitten koko virallisen nimeni. Hankalaa alkaa vääntämään ja kääntämään :( Ikinä en lapsiani kiusaisi kaksiosaisella nimellä :(
 
No mielestäni jos lapsn nimi on nyt vaikka tuo jani-petteri niin se on kyllä aika hankala lausuttava sinänsä. Meillä on kaikilla lapsilla monta lempinimeä ja silti kyllä jokainen tiedostaa oman oikean nimensä.
 
Mun lapsilla on kaikilla kaksiosaiset (erittäin kauniit) nimet.

Pienempänä lapsia kutsuttiin vaihtelevasti joko koko nimellä tai sitten vain ekalla nimellä. Jokaisella läheisellä oli oma tyylinsä. Lapset tiesivät molempien nimien tarkoittavat heitä (onko lienee sitten mun lapset olleet normmalia fiksumpia..?)

Kaverit ovat kutsuneet jokainen omalla tyylillään lapsia, toiset koko nimellä, toiset lempinimellä tai vain ekalla nimellä.

Eskariin ja kouluun mennessään lapsi on itse saanut päättää millä nimellä haluaa siellä itseään kutsuttavan. Ei sitä edes vanhemmilta ole ikinä kysytty... ;)

Näin antoivat munkin vanhemmat mun toimia minun nimeni kanssa aikanaan. Mä käytin ekat 17 vuotta elämästäni pelkkaa ekaa nimeäni, nyt olen käyttänyt reilusti yli kymmenen vuotta koko nimeäni.

Voit tietysti koittaa hallita koko maailmankaikkeutta mitta veikkaan että siitä tulee ainoastaan paha mieli itsellesi. ;)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Olen nyt kyllä vähän eri mieltä monen vastaajan kanssa. Mielestäni isovanhempien kuuluu kunnioittaa teidän antamaanne nimeä, pitivät he siitä tai eivät. Jos eivät kuitenkaan sitä halua käyttää, keksikööt sitten jonkin aivan erilaisen lempinimen, joka ei liity oikeaan nimeen lainkaan. Jos eivät voi siis sanoa Jani-Petteri, sanokoot vaikka Pate.

Älä anna periksi. Jos homma jatkuu, keksit isovanhemmille uudet nimet. Esim. Riitta-mummista tuleekin Marja-Kirsikka ja Eino-papasta Kustaa-Viljami. Saatan olla lapsellinen, mutta näin tekisin itse kunnes oppisivat.
 
Ymmärrän kyllä periaatteessa ap:n pointin. Lapsillani ei ole lempinimiä (paitsi perheen sisäisiä hellittelynimiä), ja minusta se on hyvä. Valitsin heille lyhyet nimet osittain siksi, että toivon heitä kutsuttavan oikeilla nimillään. Tosin yksi poikani kaveri on keksinyt pojalleni lempinimen, eikä se minua haittaa.
 
[QUOTE="vieras";26142634]Olen nyt kyllä vähän eri mieltä monen vastaajan kanssa. Mielestäni isovanhempien kuuluu kunnioittaa teidän antamaanne nimeä, pitivät he siitä tai eivät. Jos eivät kuitenkaan sitä halua käyttää, keksikööt sitten jonkin aivan erilaisen lempinimen, joka ei liity oikeaan nimeen lainkaan. Jos eivät voi siis sanoa Jani-Petteri, sanokoot vaikka Pate.

Älä anna periksi. Jos homma jatkuu, keksit isovanhemmille uudet nimet. Esim. Riitta-mummista tuleekin Marja-Kirsikka ja Eino-papasta Kustaa-Viljami. Saatan olla lapsellinen, mutta näin tekisin itse kunnes oppisivat.[/QUOTE]

kiitti sulle, hyvän idean annoit!
 
[QUOTE="vieras";26142634]Olen nyt kyllä vähän eri mieltä monen vastaajan kanssa. Mielestäni isovanhempien kuuluu kunnioittaa teidän antamaanne nimeä, pitivät he siitä tai eivät. Jos eivät kuitenkaan sitä halua käyttää, keksikööt sitten jonkin aivan erilaisen lempinimen, joka ei liity oikeaan nimeen lainkaan. Jos eivät voi siis sanoa Jani-Petteri, sanokoot vaikka Pate.

Älä anna periksi. Jos homma jatkuu, keksit isovanhemmille uudet nimet. Esim. Riitta-mummista tuleekin Marja-Kirsikka ja Eino-papasta Kustaa-Viljami. Saatan olla lapsellinen, mutta näin tekisin itse kunnes oppisivat.[/QUOTE]

Lapsellista. Enemmän tuo loukkaa jos keksii kokonaan uudet nimet. Miksi se on niin kamalaa jos isovanhemmat kutsuu Jani-Petteriä Janiksi?
Meinaako aloittaja oikeasti alkaa ohjeistamaan lapsen kavereitakin että meillä ei asu ketään j-P:tä tai Jania kun kysyy ovelta?
En tajua ongelmaa mutta jos osa lapsen nimestä oikein niin väliäkö sillä.
 
Lapseni nimi on Joonatan. Toiset kutsuu Joonataniksi, toiset Joonaksi. Näin teemme myös itse, kutsumme molemmille nimillä. Esikoululainen kutsuu itseään useimmiten Joonaksi, kirjoittaa myös töidensä taakse Joona. Toinen isovanhempi ei varmaan koskaan ole sanonut Joonatan, eikä se minua haittaa millään lailla. Sama rakas se on, sanoo nimen kummin vain, sama mies! Toki meidän isovanhemmat käyttäisivät aina nimeä Joonatan jos niin vaatisin, mutta se edellyttäisi että me kaikki muut, poika itse mukaan lukien puhuisimme hänestä koko nimellä. Tässä taitaa emeään olla kyse periaatteesta, ja saa ollakin, kuin varsinaisesta nimen lausumisesta. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että isovanhempien tulisi noudattaa toiveitasi jos se on sinulle tärkeä asia. Mutta sinulta kysyn, että mitä haittaa siitä on että Kukka-Maaria olisikin välillä puhutellessa Kukka?
 
Lapsellista. Enemmän tuo loukkaa jos keksii kokonaan uudet nimet. Miksi se on niin kamalaa jos isovanhemmat kutsuu Jani-Petteriä Janiksi?
Meinaako aloittaja oikeasti alkaa ohjeistamaan lapsen kavereitakin että meillä ei asu ketään j-P:tä tai Jania kun kysyy ovelta?
En tajua ongelmaa mutta jos osa lapsen nimestä oikein niin väliäkö sillä.

kse on aikuisista eikä lapsen kavereista. kaverit ok ymmärrän mutta aikuisten kyllä pitäisi jaksaa sanoa lapsen koko nimi HUOM JAKSAA!! (mikä on niin laiskaa ettei muka voi sanoa kaksiosaista nimeä) ja, kyllä, nimellä on paljon merkitystä!! ei meidän lapsi ole ? vaan hän on ?-? eli, -nimi-väli-viivalla-
 
[QUOTE="Piu";26142783]Lapseni nimi on Joonatan. Toiset kutsuu Joonataniksi, toiset Joonaksi. Näin teemme myös itse, kutsumme molemmille nimillä. Esikoululainen kutsuu itseään useimmiten Joonaksi, kirjoittaa myös töidensä taakse Joona. Toinen isovanhempi ei varmaan koskaan ole sanonut Joonatan, eikä se minua haittaa millään lailla. Sama rakas se on, sanoo nimen kummin vain, sama mies! Toki meidän isovanhemmat käyttäisivät aina nimeä Joonatan jos niin vaatisin, mutta se edellyttäisi että me kaikki muut, poika itse mukaan lukien puhuisimme hänestä koko nimellä. Tässä taitaa emeään olla kyse periaatteesta, ja saa ollakin, kuin varsinaisesta nimen lausumisesta. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että isovanhempien tulisi noudattaa toiveitasi jos se on sinulle tärkeä asia. Mutta sinulta kysyn, että mitä haittaa siitä on että Kukka-Maaria olisikin välillä puhutellessa Kukka?[/QUOTE]

Se kaksiosainen on lapsen nimi. Haluamme kutsua sitä sillä nimellä, emmekä edes osaa kutsua sitä millään muulla saatika vain ekalla nimellä. Siihen ollaan vaan totuttu. Kuulostaa jopa oudolta, jos häntä kutsutaan vaan etunimellä. Ja mummi ja ukki ovat esikoisen kaksiosaisen nimen jo puolelleen voittaneet niin miksi heidän pitäisi tämäkin voittaa? eli annoin periksi.. kyse on meidän lapsemme nimestä, jonka olemme hänelle antaneet! Jos totta turistaan niin isovanhemmat eivät ole pitäneet kenenkään lapsemme nimistä ja keksivät milloin mitäkin nimiä heille...
 

Yhteistyössä