E
epätoivo
Vieras
Meillä on kohta 9kk ikäinen vauva.
Vauva on ihana ja iloinen mutta tällä hetkellä on menossa eroahdistuskausi, ihan selvästi. Vauva vierastaa voimakkaasti muita kuin minua ja isäänsä, itkee jos joku vieras ottaa syliin tai katselee liian läheltä.
Isä hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin mutta melkein aina niin että itse olen läsnä. Joitakin kertoja olen ollut omilla asioilla ja silloin on sujunut vaihtelevasti mutta kohtalaisesti on pärjätty.
Nyt viikonloppuna tapahtui niin ikävä asia etten tiedä uskallanko luottaa mieheen enää vauvan hoitamisessa omin päin ja tämä on tosi ahdistava ajatus etten uskaltaisi vauvaa omalle isälleen luottaa hoidettavaksi.
Kävin viikonloppuna viettämässä aikaa erään harrastuksen parissa ja mies oli mukana vauvaa katsomassa sillä aikaa. Vauva oli rattaissa ja viihtyi ensin ihan hyvin mutta sitten alkoi huutaa kun minä lähdin toiseen suuntaan ja vauva huomasi tämän. Rauhoittui hetken päästä isänsä kanssa ja hetki meni taas hyvin. Sitten vauva taas alkoi huutaa ja rauhoittelun sijaan kuulin miehen komentelevan vauvaa tiukalla ja ikävällä äänensävyllä, toisti kaksi kertaa OLE HILJAA vihaisesti ja sitten heilautti rattaita tosi kovakouraisesti - vauva oli istuvassa asennossa ja ihan varmasti paiskautui edes takaisin liikkeestä. Vauvan huuto tottakai vaan yltyi, ressukka oli jo muuten hädissään ja miehen käytös ja kohtelu pahensivat hätää. Näin ja kuulin tämän tapahtuvan n. 30 metrin etäisyydeltä ja huusin heti LOPETA miehelle, joka alkoi jotain länkyttää vastaan minulle. Otin jalat alle ja juoksin paikalle ja nostin huutavan vauvan syliin. Harrastaminen keskeytyi siihen ja ei auttanut kuin lähteä kotiin. Vauva onneksi rauhoittui sylissäni heti mutta tosi kurja olo minulle tuli.
Mies on äkkipikainen ja hermoheikko muutenkin mutta hän on vauvan kanssa tullut toimeen ihan hyvin aikaisemmin. Nopeasti tosin sysää vauvan aina minulle jos kovasti kenkkuilee mutta enpä ole moista ennen joutunut todistamaan. Miten ihmeessä voin tämän jälkeen enää lähteä mihinkään ja jättää vauvan isänsä kanssa keskenään??
Vauva on ihana ja iloinen mutta tällä hetkellä on menossa eroahdistuskausi, ihan selvästi. Vauva vierastaa voimakkaasti muita kuin minua ja isäänsä, itkee jos joku vieras ottaa syliin tai katselee liian läheltä.
Isä hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin mutta melkein aina niin että itse olen läsnä. Joitakin kertoja olen ollut omilla asioilla ja silloin on sujunut vaihtelevasti mutta kohtalaisesti on pärjätty.
Nyt viikonloppuna tapahtui niin ikävä asia etten tiedä uskallanko luottaa mieheen enää vauvan hoitamisessa omin päin ja tämä on tosi ahdistava ajatus etten uskaltaisi vauvaa omalle isälleen luottaa hoidettavaksi.
Kävin viikonloppuna viettämässä aikaa erään harrastuksen parissa ja mies oli mukana vauvaa katsomassa sillä aikaa. Vauva oli rattaissa ja viihtyi ensin ihan hyvin mutta sitten alkoi huutaa kun minä lähdin toiseen suuntaan ja vauva huomasi tämän. Rauhoittui hetken päästä isänsä kanssa ja hetki meni taas hyvin. Sitten vauva taas alkoi huutaa ja rauhoittelun sijaan kuulin miehen komentelevan vauvaa tiukalla ja ikävällä äänensävyllä, toisti kaksi kertaa OLE HILJAA vihaisesti ja sitten heilautti rattaita tosi kovakouraisesti - vauva oli istuvassa asennossa ja ihan varmasti paiskautui edes takaisin liikkeestä. Vauvan huuto tottakai vaan yltyi, ressukka oli jo muuten hädissään ja miehen käytös ja kohtelu pahensivat hätää. Näin ja kuulin tämän tapahtuvan n. 30 metrin etäisyydeltä ja huusin heti LOPETA miehelle, joka alkoi jotain länkyttää vastaan minulle. Otin jalat alle ja juoksin paikalle ja nostin huutavan vauvan syliin. Harrastaminen keskeytyi siihen ja ei auttanut kuin lähteä kotiin. Vauva onneksi rauhoittui sylissäni heti mutta tosi kurja olo minulle tuli.
Mies on äkkipikainen ja hermoheikko muutenkin mutta hän on vauvan kanssa tullut toimeen ihan hyvin aikaisemmin. Nopeasti tosin sysää vauvan aina minulle jos kovasti kenkkuilee mutta enpä ole moista ennen joutunut todistamaan. Miten ihmeessä voin tämän jälkeen enää lähteä mihinkään ja jättää vauvan isänsä kanssa keskenään??
tähän on kyllä vaikea sanoa mitään yleispätevää. itse henkkoht en enää jättäis lasta isälleen valvomatta.. jos miehes tarttis käydä jossain juttelemassa, jos aggression taustalla on jotain muita juttuja mitkä aiheuttaa tuollaiset reaktiot.
