Miten valmistuit synnytykseen henkisesti? Jännittää :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kolmannen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kolmannen äiti

Vieras
En tiedä miksi jännitän nyt niin paljon synnytystä. Tämä jännitys vain pahenee koko ajan. Mitään muuta en pysty miettimään, kun synnytys pyörii jatkuvasti mielessä.. Viime yökin meni valvoessa. Mulla rv.39 menossa.
 
Yritin valaa uskoa siihen, että vaikka pääni ei tietäisi, kroppani tietää kyllä, miten toimitaan. Eikä tarvitse olla yksin, kätilö hoitaa hommansa kyllä. Apuahan saa pyytää, tupppisuuna ei tarvitse synnyttää.

Tosin, mulla on yksi synnytys takana ja toinen tulossa ja päänuppi ryökäle pelottelee muakin. ;) Eka synnytys meni ihan nappiin, ja nyt epäilyttää, voiko muka kaksi peräkkäistä synnytystä mennä yhtä hyvin?

No, se lohtu on, että kun tosipaikka tulee, ei siinä taida ehtiä enää jännittää. Tsemppiä tulevaan ja onnea pian saapuvasta uudesta tulokkaasta! :)
 
Ekaa synnytystä ehti miettimään jännityksen ja pelonsekaisin tuntein, kun ei tiennyt mitä on edessä. Kaikki meni hyvin ja hyvät muistot jäi.

Tokaa ja kolmatta ei ehtinyt jännittää. Joskus vain mietti, että toivottavasti kaikki menee hyvin ja kaikki on kunnossa.

Neljännellä kerralla oli paineita, en olisi halunnut oikeastaan synnyttää, kun pelkäsin mitä sieltä masusta tulee. Vauvan terveydentilaa epäiltiin jatkuvasti loppupuolella raskautta. Ei auttanut muu kuin toivoa kaiken olevan hyvin. Ja kaikki oli hyvin.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän on synnytyksiä takana, niin sitä jotenkin alitajunnassa miettii, että voiko onni olla myötä kun x monta kertaa on kaikki mennyt hyvin. Sitä tiedostaa kaikki riskitkin paremmin kuin ekaa synnyttäessä. Mutta niille omille (pelonsekaisille) mietteille ei saisi antaa ylivaltaa.
 
Mullakin jännitti kolmas synnytys, vaikka edelliset meni hyvin ja nopsaan. Voin vaan lohduttaa, että kolmannella synnytys on nopeesti ohi. Eräs kokenut kätilö sanoi, että kolmosen synnyttäjillä saattaa koko avautuminen tapahtua vain muutamalla supistuksella.
 
Ensimmäiseen hävyttömän huonosti ja synnytys oliskin sen mukainen. Kuopuksen synnytykseen valmistauudin huolellisemmin. Otin selvää, joogasin, rentouduin

.Minulle oli suunnaton apu: http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=3
 
taas en ole valmistautunut mitenkään, vaan olen elänyt tilanteen mukaan ja antanut tilanteen viedä. Kaksi hyvää ja suht erilaista synnytyskokemusta. Synnytys käy todella kipeesti, mutta on aivan mahtava kokemus:)
 

Yhteistyössä