Miten voisin auttaa lastani?

[wierras]

Päiväkoti, päiväkoti, päiväkoti onhan niitä nyt saatana sentään kerhoja ja puistoja ja naapurin lapsia, jotta lapset saaavat toisten lasten seuraa.

Ei saa kun laiska äiti ei jaksa viedä lastaan sellaisiin.

Onko laiska jos ei aja 120 km päivässä että lapsi pääsis hoitoon kuten ap:n pitäisi.

Perhekerho kuulemma on asuinpaikkakunnalla, se mikä oli kaukana on päiväkoti. Ap ei ole käynyt perhekerhoissa.

 

[nöppis]

No eipä niissä perhekerhoissa ole monasti 5 vuotialle oikeen mitään tekemistäkään, saatika kavereita.
Asiasta vaan reilusti keskustekette ja katsotte voisiko jotakin tehdä toisin, kannustusta ja kehuja niistä onnistuneista asioista ja muksun muusta reippaudesta mitä on kerhoilussa osoittanut, en jäisi jankuttamaan, että kyllä me mennään, sehän on itsestään selvyys, kiinitä huomio muihin juttuihin.

 

[harmaaa]

No eipä niissä perhekerhoissa ole monasti 5 vuotialle oikeen mitään tekemistäkään, saatika kavereita.

Kysymys onkin siitä että perhekerhoon olisi pitänyt mennä jo 2-3 vuotta sitten.

 

[vieras]

No eipä niissä perhekerhoissa ole monasti 5 vuotialle oikeen mitään tekemistäkään, saatika kavereita.

Kysymys onkin siitä että perhekerhoon olisi pitänyt mennä jo 2-3 vuotta sitten.

Olisi PITÄNYT?? Älytön väite. Niin älytön.

 

[hmm]

Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

No mutta te juttelette tästä asiasta, ja ensi kerralla menette ihan normaalisti, ja vakuutat hänelle, että hienosti menee, kun on tähänkin asti mennyt niin hienosti. Ei tuollaisten pienien vastoinkäymisten edessä voi antaa periksi. Eli voit kuunnella, voit sanoa, että tuli paha mieli. Saa olla surullinen, mutta siitä noustaan kumminkin taas ylös ja jatketaan eteenpäin.

No jos tästä tosiaan on kyse niin toki jatkatte Olet kai ottanut selville mikä varsinaisena ongelmana oli? yritä korjata asia kotona, jos voit tai puhu kerhotädille ja mainiste pojallekin tästä asiasta. Meillä on vilkas tyttö ja aina välillä silläkin on tuollasia et "en mene" ja sit kyse on ihan mitättömästä jutusta, mikä unohtuu kun se seuraavan kerran käy.

Olet kyllä ihan oikeessa. Mutta jotenkin minä "säikähdin" tuosta itkujutusta. Kerhotätikin otti "puhutteluun" ja siirsi sivummalle. Mutta ensi viikolla vaan rohkeesti mennään ja katotaan kuinka käy.

No niin, sitten ilman muuta kerrot kerhotädille, että poika säikähti tätä puhuttelua eikä meinannut tulla. Saavat asian keskenään selvitettyä. Hyvää yötä nyt ja mukavia kerhoreissuja jatkossa. Senkin voit vaikka pojalle mainita, ettei kerhossakaan ihan aina ole vain kivaa, kuten ei kotonakaan, mutta varmasti paljon kivaakin tapahtuu.

 

[vieras]

No en jaksanut lukea koko ketjua, mutta juu, Vie lapsi kerhoon, että oppii sosiaalisia taitoja. muuten on ihan rassukka, kun mene eskariin ja kouluun. kyllä tuon ikänen jo tarvii ryhmää ja lapsikavereita. Tietty lapsi protestoi aluksi. Se on hänelle vaikeaa "päästää irti". Nopsaan loppuu itkut alku kankeuden jälkeen. Varsinkin nämä ujopiimät tarvitsee aikaa tottuakseen ryhmässä oloon ja se on parempi aloittaa hiljalleen aikaseen, kun että jättää ihan viime tippaan ja lapsi "heitetään kylmään veteen" suoraan kotoa kouluun. Minusta on hirvittävän myöhään alkaa opetella ryhmässä oloa vasta siellä eskarissa:/
T:super ujon tarhalaisen (joka reipastui silmissä tarhassa) äiti

 

[vieras]

Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

Nyt selvität sitten tarkkaan, mikä siinä eväiden syönnissä oli ongelmana. Olen noiden meidän lapsien avoimien ovien päivänä ollut siellä katselemassa ja ei voi kuin ihmetellä monen eväitä ja sähellystä niiden kanssa. Evääksi kannattaa olla jotain sellaista, minkä saa helposti syötyä. Joillakin ne eväät on pakattu niin, ettei lapsi niitä saa itse esille paketistaan tai jos onnistuu saamaan, niin ovat pitkin paikkoja, kuten yhden pojan kaakaot yhtenä sotkuisimpana juttuna. Samoin sen määrän kanssa kannattaa vähän katsoa, jonkin kerran ovat kerhonpitäjät joillekin vanhemmille ilmoittaneet, että kannattaisi laitaa vähän vähemmän, kun lapsi joka kerran syö yhä, kun heidän pitäisi jo aloitella muita juttuja. Voi olla myös, että hänellä on 'vääränlaiset' eväät omasta mielestään, kun vertailee muihin, meillä yksi rupesi vaatimaan, että hänen pitää saada porkkananpätkä mukaan eväisiin, kun muillakin on =) Puhutteluun taas pääsee helposti pelleilemällä tai muuten sähläämällä. Joukossa se riehuminen lähtee helposti liikkeelle, ensin yksi irvistelee ruoka hassusti suussa ja seuraava laittaa paremmaksi jne.

Kannattaa selvittää siis tarkkaan mitä tapahtui! Lapsi tekee varmaan ihan kärpäsestä härkäsen ja keskustelu asiasta varmaan auttaa.

 

[tarhantäti]

Ja sitten täällä maristaan siitä kun äidit kiikuttaa lasta päiväkotiin neljävuotiaana vaikka voisi olla kotona! Kyllä mua oikeesti ottaa päähän se miten ilkeitä me äidit voimme toisillemme olla!!!!!
Oikeesti!!!! Herätkää pahvit!!!!!!
Ja menkää nyt seuraavaks siihen ketjuun jossa pohditaan että milloin lapsi päiväkotiin, ja mariskaa vielä että ei missään nimessä. Äitihän on aivan laiska ja kelvoton jos vie vanhemman lapsen päiväkotiin kun hoitaa nuorempaa kotona....
OIKEESTI NYT KIUKUTTAA!!!!!!!!!!!!!!
Tästä syystä nimenomaan kannattaa viedä lasta hoitoon, muiden lasten luo kun ikää kertyy sen 3-4v.
Mun poika oli 3 vuotiaaksi asti kotona ja tarhan aloitus oli tuskaa kun poika niin ujo ja arka. Vaan on nykyään kuin eri poika, puhua oälpättää, nauraa ja on saanut useita hyviä kavereita. Ihan eri poika. Ja kiitos siitä kuuluu päiväkodille, vaikka olenkin itse kotona vien lapsiani päiväkotiin jotta he oppivat olemaan ryhmässä ja sosiaalisia ennen eskari-ikää.

Niin. Tarhan aloitus onkin tuskaa kolmevuotiaalle, mutta helppoa 1,5-vuotiaalle. Ajoitus ratkaisee.

 

[vieras]

Vähän ehkä asian vierestä, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan jo alle 5-vuotiaan lapsen kehitykseen vaikuttavat muut lapset ja suhteet kavereihin ihan hirmusti paljon enemmän kuin vanhemmat. Eli antakaa lasten tulla toistensa tykö .

 

[vieras]

Vähän ehkä asian vierestä, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan jo alle 5-vuotiaan lapsen kehitykseen vaikuttavat muut lapset ja suhteet kavereihin ihan hirmusti paljon enemmän kuin vanhemmat. Eli antakaa lasten tulla toistensa tykö .

Ilman mitään erityisiä tutkimuksia olen todennut, että 4 vuotiaana niitä samanikäisiä kavereita aletaan kaipaamaan ja äiti ei todellakaan osaa muuttua sellaiseksi =)

 

[mystiikka]

Kannustusta ja kehuja, kerta toisensa jälkeen ja aina vaan vaikka ei olisi niin hyvin mennytkään. Kun lapsi huomaan että voi olla ylpeä itsestään vaikka vaan pienen pienen kehitysaskeleen jälkeen, itsevarmuus ja rohkeus kasvaa ja uskaltaa taas vähän enemmän..