Miten voisin tukea lasta? Ollut itku herkässä ja itkenyt ihme asioiden takia, syyn taidan tietää

["Aapee"]

Tietenkään? :O Olin itse 9v, kun sain kuulla, että äitini saa vauvan isäpuoleni kanssa. Uutinen oli ihan mahtava, sain vihdoin sisaruksen mikä kaikilla kavereillani jo oli. Omat lapseni olivat 4 ja 6v, kun aloin odottaa kolmatta. Molemmat iloitsivat raskaudesta ja vastasyntyneestä. Kurja tuo tilanne lapsellesi, mut elämä on. Pisti vaan silmään "Ei TIETENKÄÄN pidä hyvänä juttuna...". Minusta asia on ihan päinvastoin. Lasta painaa varmaan joku muu juttu (ero?) tuon vauvauutisen taustalla.

Mun mielestä ei voi verrata tätä vauvauutista siihen, että minä saisin lapsen. Tiedän että poika ei reagoisi samalla tavalla. Poika on isänsä esikoinen, minulle hän on kuopus. Eli pojalla on jo sisaruksia KOTONA. Isän luona on aina ollut ainoa

 

[Lilii lisänimetön]

Ap,

Onko sulla hyvät välit pojan isään? Juttelethan tästä asiasta isän kanssa, tai oletko jo jutellut?
Pyydä, että isä soittelee pojalle arki-iltaisin, juttelee ja on siten läsnä enemmän.
Muistattehan, että myös isän nykyinen puoliso on osa poikasi perhettä. Hänen tapansa olla pojan kanssa on tärkeää.

Minä sain siskopuolen kun olin 9. Odotin innolla, mutta olin kuulemma myös mustasukkainen - itse en muista. Onneksi äidilläni ja sisälläni oli hyvät välit, keskustelivat paljon jne. Myös vauvan äidin suhtautuminen minuun oli tärkeää.

 

[fruity]

Mun mielestä on ihan normaalia, että poika joka on ollut isänsä ainokainen, tuntee ettei vauvan tulo isälle ole mukava juttu lainkaan.
Mutta onneksi on pojalla aikaa totutella ajatukseen ja mieli varmasti muuttuu.

Nyt vaan isälle ja pojalle niitä ihka omia juttuja, jotka jatkuu sitten vauvan tulon jälkeen ja joihin vauva ei osallistu. Jos isä ottaisi poikaa "suunnittelemaan" myös tulevia vauvan juttuja, sänkyä yms., kyselisi pojalta mielipiteitä tällasiin, niin poika kokisi olevansa osa sitä uuttakin perheen rakennetta.
Ja vieläpä tärkeä osanen

 

["Vieras"]

[QUOTE="Aapee";27873544]Tämän enempää ei pysty olemaan isän luona, koulu on täällä[/QUOTE]

Koulua voi vaihtaa....

 

["vieras"]

Melkoisen itsekäs lapsi.

 

[ok]

Kerro sä isälle miltä lapsesta tuntuu. Pyydä että isä antaisi vielä enemmän huomiota pojalle tässä vaiheessa.

Mun mielestä törkeää olla heti väittämässä että on ap:n vika, kun pojalla on paha mieli. Lapset on erilaisia, ja heillä on erilaisia ajatuksia päässään. Moni lapsi on luonnostaan mustasukkainen, ja mun mielestä on aivan luonnollista että ap:n poika tuossa tilanteessa on mustasukkainen tulevalle vauvalle. Luultavasti sisaruksen syntyminen tekee vaan hyvää pojalle, JOS kokee yhä olevansa isälle yhtä rakas kuin ennenkin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27874753]Melkoisen itsekäs lapsi.[/QUOTE]

Usein ne nuorimmaiset on. Kun on ollut perheen vauva, joka saa huomion ja lässytystä ja paapomista koko ikänsä, niin siitä asemasta on vaikea luopua.