mitkä asiat yllätti kun tulitte äidiksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tinnttu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
sukulaisten tärkeys, imettämisen vaikeus, se 24h kiinniolo lapsessa (ei enää huolettomia reissuja lähikauppaa pitemälle), ympäristöongelmista huolestuminen, huoli siitä ettei toiselle meistä vanhemmista tai varsinkaan lapselle sattuisi mitään, jne jne.
Oikeastaan koko ajatusmaailma muuttui aikalailla.
 
Esikoisen kohdalla, että oli yllättävän paljon voimia valvoa yöstä toiseen. Kaikki varoittivat että lapsettomat ystävät tuntuvat vierailta, niin ei onneksi käynyt.
Ja se että neuvolassa mennää käyrien mukaa, ei yksilö kohtaisesti :/
 
järkyttävä hormonimyrsy, kun ei tuntenu itteensä, miestänsä saatikka lastansa. Hyi:( Pari kuukautta siinä meni ja tuntui että pää ei ikinä palaa siitä pehmeydestä, mutta palashan se:) Siihen ei kyllä mitenkään voinut varautua.
 
valvomisen määrä oli tolkutonta. kyl tiesi ettei saa nukkua kunnolla mutta ettei juuri ollenkaan yli 2 vuoteen. ja se rakkauden määrä mitä lastasa kohtaan tuntee ei sitä enne tajunnut.
 
Minut yllätti se, miten paljon lapsi tarvitsee huomiota koko ajan, vauvasta lähtien ! Tai sitten meillä on vaan niin sosiaalinen tyttö, ei hän halua yhtään leikkiä itsekseen, vaikka on jo neljävuotias. Aina on oltava hänelle lähellä kaverina, yötkin nukkuu isin vieressä mielummin kuin itekseen omassa sängyssä ! Milloinhan haluaa muuttaa omaan huoneeseensa, ehkä joskus kouluiässä..
 
Se yllätti että enemmän tuli positiivisia yllätyksiä kuin negatiivisia. Niin paljon kaikesta pelotellaan, että sitä ajattelee että elämästä tulee ihan kauheaa ja kamalaa.

Ehkä on oppinut ajattelemaan pitkäjänteisemmin elämää. Jos välillä on rankkaa niin jossain vaiheessa taas helpottaa.

Se yllätti miten paljon iloa lapsista on joka päivä. Ja se että millaisen tunneskaalan käy melkein joka päivä läpi. Iloa, älyttömän suurta rakkautta, naurua.. ja sitten jopa saman päivän aikana kiukkua, jopa raivoa, huolta, välillä itkuakin.. Ja se yllätti että tällaisestakin kaikesta selviää ja se tekee vain elämästä elämisen arvoista ja paljon rikkaampaa..
 
Minut oikeastaan yllätti ainoastaan se asia, kuinka suojattomaksi lapsen saaminen ihmisen tekee. Sitä on niin auki ja suojattomana kaikille haavoille, kun rakastaa jotain niin ehdottomasti :/
 
Hmmm... se väsymys ja koliikki oli suurimmat yllätykset.
Ja se kuinka paljon/pitkään sitä jaksaa valvoa kun on pakko.

Rakkauden "määrä" tavallaan yllätti kanssa; ei miestä tai vanhempiaan rakasta samalla tavalla kun omaa lastaan. :heart:
 
Mä olin yllättynyt siitä,että en tuntenut itseäni väsyneeksi.
Ja sit se yllätti,että miten pientä ihmistä voikin rakastaa niin paljon,olla jatkuvasti huolissaan hänestä ja miettiä kaikkia mahdollisia kauhukuvia mielessään :D
 
Millainen leijonaemo mussa piileekään, olisin voinut tappaa surutta kaikki lapselleni pahaa tekevät.
Esikoisen kanssa myös se että oli puolipäivä ennen kuin ehdin itse aamupalalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Malviina:
Millainen leijonaemo mussa piileekään, olisin voinut tappaa surutta kaikki lapselleni pahaa tekevät.

Täällä samaa ihmetellessä :D
Ja sitten se, miten helpon muksun mä sain.. käsittämätöntä, en hanki ikinä toista ku ton päivänsäteen jälkeen ei voi seuraavaksi tulla ku joku täysin päinvastainen :o
 
Se kuinka voimakas äitin suojeluvaisto on.
kuinka rajaton rakkauden tunne lapseen voi olla.
kuinka voimakas sitä huomasi yleensä olevansa ÄITINÄ!
(pikkuasiat ei enää kaada niinkuin ehkä lapsettomana)
 

Yhteistyössä