Montakos kondomia kuuluu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras ap"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mitäpä itse kuvittelisit kun ei ole tarvinnut edes vaimoa halata kuuluisan "plussatestin" jälkeen. Ihan sama. Kissa pöydälle ja lusikoita jakoon kun tämä nyt näyttää siltä että rouvalla on toinen.

Mikähän teillä kukkahatuilla nyt on, naista puolustetaan viimeiseen asti. Tässähän kokee samanlaisen teilauksen kuin naisten "tekaistut raiskaus" väitteet.
 
[QUOTE="vieras";26062259]Onko sulla muita syitä epäilyyn kun kortsujen mahd. puuttuminen? Naiset ei kyllä yksinään niitä käytä ainakaan runkkaukseen..
Puoli vuotta synnytyksestä on kyllä tosi pitkä aika seksittä.. :([/QUOTE]
Voihan käyttää yksinäänkin dildon kanssa tai vaikka banaanin tms. päällä. ;)
 
Kyllä siis tosiaan ongelmana on se että plussatestin jälkeen kertaalleen noin muutaman kuukausi. Siitä vierähti jälleen pitka aika. Koko raskaus aikana kaksi kertaa. Ja nyt syntymän jälkeen ei kertaakaan. Ajan kestoa laskenkin nyt helposti lapsen syntymästä. Pysyy jo helpommin kärryillä kun tuon pitää enää mielessä.
Olen tehnyt kaiken. Jutellut, ehdottanut neuvontaan hakeutumista etc etc... vaan ei. Seksiä ei ole. Ei edes sitä pientä pikaista ja peiton alla. En ihmettele enää lainkaan että jotkut miehet lähtevät huoriin.
 
[QUOTE="höh";26062336]Voihan käyttää yksinäänkin dildon kanssa tai vaikka banaanin tms. päällä. ;)[/QUOTE]

Eli synnytyksen jälkeen rouva ei antaisi ukolleen mutta kyllä dildoilisi, ja vielä kumin kanssa? :D Jep jep..
 
ja selvennettäköön teillekin. En ole edes vongannut. Kokonaista kolme kuukautta, en lähennellyt tarpeettomasti. Annoin suudelmia, halauksia huomiota. Ei! Keksikää nyt niitä perinteisimpiä hormooniselityksiänne. Eipä mene enää läpi.
 
[QUOTE="Vieras ap";26062291]Mitäpä itse kuvittelisit kun ei ole tarvinnut edes vaimoa halata kuuluisan "plussatestin" jälkeen. Ihan sama. Kissa pöydälle ja lusikoita jakoon kun tämä nyt näyttää siltä että rouvalla on toinen.

Mikähän teillä kukkahatuilla nyt on, naista puolustetaan viimeiseen asti. Tässähän kokee samanlaisen teilauksen kuin naisten "tekaistut raiskaus" väitteet.[/QUOTE]

Oisko millään mahdollista, että juttelisit sille vaimolle etkä kyttäisi mahdollisesti kadonneita kondomeja ja kummastelisi haluttomuutta täällä? Kysymys ei nyt oo naisen puolen pitämisestä vaan siitä, että mun mielestä on älytöntä kysellä kondomien lukumäärää palstalta kun vois oikeasti myös puhua omalle vaimolleen. Sun kirjotustyyli vaikuttaa samalta kuin siinä aiemmassa ketjussa, ja jos oot sama tyyppi, niin haiskahtaa siltä että oot jo päättänyt vaimos pettävän sua. Ehkä se EI VAAN HALUA seksiä, ei sulta eikä keltään muulta. Jos ilmapiiri on sellainen, että et tuosta ole pystynyt sille juttelemaan, niin en ihmettelisi vaikka olisi hänkin laittamassa lusikoita jakoon - ja ihan ilman muita miehiä kuviossa.

Osallistutko vauvan hoitoon? Miten teidän suhde muuten voi (pl. seksi)? Oisko sussa "vikaa"? Siis lähinnä siihen, että vaimosi ei tee mieli, ei siihen että tämä pettäisi.

Ja sun näkemystä "tekastuihin" raiskausasioihin mä en todellakaan halua kuulla.
 
[QUOTE="vieras";26062289]Kyllä se alapää parantuu parissa kuukaudessa, puoli vuotta on aika pitkä aika normaalin synnytyksen jälkeen.
Kuka oikeesti puoli vuotta pihtailee..[/QUOTE]

Minä.

Ihan oikeasti. Kaksi lasta olen imettänyt ja kertaakaan ei kummankaan aikana ole panettanut. =) Kun imetys loppuu, homma muuttuu kuin seinään (ja siitäpä tuo toinen saikin alkunsa).

Jotenkin ne imetyshormonit vaikuttaa niin, että seksi ei maistu. Toki olen muutaman kerran suostunut miehen mieliksi, mutta ei vaan kiinnosta.
 
[QUOTE="Vieras ap";26062369]Kyllä siis tosiaan ongelmana on se että plussatestin jälkeen kertaalleen noin muutaman kuukausi. Siitä vierähti jälleen pitka aika. Koko raskaus aikana kaksi kertaa. Ja nyt syntymän jälkeen ei kertaakaan. Ajan kestoa laskenkin nyt helposti lapsen syntymästä. Pysyy jo helpommin kärryillä kun tuon pitää enää mielessä.
Olen tehnyt kaiken. Jutellut, ehdottanut neuvontaan hakeutumista etc etc... vaan ei. Seksiä ei ole. Ei edes sitä pientä pikaista ja peiton alla. En ihmettele enää lainkaan että jotkut miehet lähtevät huoriin.[/QUOTE]

Sorry mutta toi on ihan normaalia. Johtuu hormoneista. Vaikka tällä palstalla olisi minkälaiset nymfot vastailemassa, niin vaimosi ei ole todellakaan ainoa, kellä tähän asiaan vaikuttavat hormonit tekee tuon. Minä kuulun niihin myös, samoin hyvin moni tuttuni.

Autatko vauvan hoidossa, saako vaimo levätä riittävästi? Nekin on seikkoja, jotka vaikuttaa. Itselläni vaikuttaa myös se, paljonko vauva on sylissä. Sitten, kun ei ole, en halua mitään läheisyyttä kenenkään kanssa, vaan enemmin nauttia siitä, että saan olla ihan itse ja yksin. Ei ketään halittavana, pussattavana tai muuta.
 
Kukaan tässä ole täydelliseksi kehunutkaan. Keskusteluja on käyty, kuten jo mainittu. Neuvontaan ei suostu. Ehdoton ei.

Seksin suhteen, läheisyys - mene kauas väsyttää/kipeä/väsyttä/kipeä jostain muualta/väsyttää.
"Jotenkin ne imetyshormonit vaikuttaa niin, että seksi ei maistu. Toki olen muutaman kerran suostunut miehen mieliksi, mutta ei vaan kiinnosta" - Meillä on sitten todella aikaisin alkaneet imetyshormonit hyrräilemässä.


Sitä ei suhteessa jossa mies tekee aina aloitteen. Montaa kertaa mieskään ei jaksa kuunnella samaa rikkinäistä levyä. Emmehän mekään täydellisiä ole.
 
kyllä mulla meni reilu 4kk että pystyi seksiä harrastamaan. mulla oli ongelma eepparin kanssa se kun ei meinannut millään parantua kunnolla.

toisen lapsen kanssa oli taukoa seksissä 1,5v. kamalalta kuulostaa ja niin se olikin. meillä oli talon rakennus meneillään ja mies myös samalla töissä. se oli aivan poikki ei jaksanut panna. mä tietty olin vihainen sille ja ajattelin että sillä on toinen akka.

mutta puhu vaimollesi, nosta kissa pöydälle!
 
Jos muutenkin kaikki läheisyys on ihan turhaa yritystä, niin kyllä jo ihan suoraan kysyisin, että missä helvetissä nyt oikeen mennään, onko sulla joku toinen vai mistä on kyse.

Kyllä se on molemmilla osapuolilla oikeus saada niitä vastauksia.

Jos ei kerran mihinkään halua lähteä parisuhteesta keskustelemaan jne.
Toki vielä ymmärän, että seksiasioista voi olla vaikea lähteä puhumaan kenenkään ulkopuolisen kanssa, jos se on vaikeaa jo oman kumppanin kanssa.
 
Olisiko arvon rouvilla ja äiteillä sitten minkäänmoista yleistä konstia saada mykkä puhumaan ja kuuro kuuntelemaan. Näissä asioissa kun heittäydytään sitten sille asteelle että mitään ei vastaanoteta saati puhuta.

Anna tilaa, anna tilaa, anna tilaa vielä kerran... Mitäpä ne arvon rouvat tuumaa kun mies sitten antaa sitä tilaa ja lähtee pariksi päiväksi. Sitten vingutaan kun ei välitetä. Sitä kun pääsisi päiväksi naisen pään sisään olisi auttamatta enemmän vielä hukassa.
 
[QUOTE="Vieras ap";26062423]Kukaan tässä ole täydelliseksi kehunutkaan. Keskusteluja on käyty, kuten jo mainittu. Neuvontaan ei suostu. Ehdoton ei.

Seksin suhteen, läheisyys - mene kauas väsyttää/kipeä/väsyttä/kipeä jostain muualta/väsyttää.
"Jotenkin ne imetyshormonit vaikuttaa niin, että seksi ei maistu. Toki olen muutaman kerran suostunut miehen mieliksi, mutta ei vaan kiinnosta" - Meillä on sitten todella aikaisin alkaneet imetyshormonit hyrräilemässä.


Sitä ei suhteessa jossa mies tekee aina aloitteen. Montaa kertaa mieskään ei jaksa kuunnella samaa rikkinäistä levyä. Emmehän mekään täydellisiä ole.[/QUOTE]

No mun mies on kyllä onneksi ollut paljon ymmärtäväisempi. :) Siksi ollaankin yhä yhdessä (ja btw nyt maistuu ;) ja useasti) ja meillä on kaksi näitä ipanoita. Kyllä toi haluttomuus mullakin alkoi jo raskausaikana. Esikoisen aikaan olisi ehkä haluttanutkin, mutta tuli seksikielto. Tokan aikaan ei kyllä haluttanutkaan.

Mutta. Onneksi mulla on mun mies. :) Se jaksoi odottaa tuonkin läpi.
 
[QUOTE="Vieras ap";26062452]Olisiko arvon rouvilla ja äiteillä sitten minkäänmoista yleistä konstia saada mykkä puhumaan ja kuuro kuuntelemaan. Näissä asioissa kun heittäydytään sitten sille asteelle että mitään ei vastaanoteta saati puhuta.

Anna tilaa, anna tilaa, anna tilaa vielä kerran... Mitäpä ne arvon rouvat tuumaa kun mies sitten antaa sitä tilaa ja lähtee pariksi päiväksi. Sitten vingutaan kun ei välitetä. Sitä kun pääsisi päiväksi naisen pään sisään olisi auttamatta enemmän vielä hukassa.[/QUOTE]

Älä painosta, se tekee eniten hallaa. Multa oikeesti, jos joku rupeis painostamaan ja vaatimaan, menis viimeisetkin halut. Anna aiheen olla ja sen sijaan auta kotihommissa, auta vauvanhoidossa. Ei mikään yhdessä yössä muutu, mutta pysyypä parisuhde paremmassa kunnossa ja sitä myötä, kun vauva kasvaa, tämäkin tilanne muuttuu. Sitä paitsi... Kyllä mulla vaikuttaa se, että jos huomaan miehen ajattelevan mun parasta PYYTETTÖMÄSTI (tai edes näennäisen pyytettömästi :D), aina tekee mieli palkita sekin jotenkin. Tavalla tai toisella. ;)
 
Kyllä tässä itse kukin pyrkii ymmärtämään yhtä sun toista. Haluttomuusketjuja täältäkin lueskelleena. Mutta sitä mies ei ymmärrä miten se palstanymfo muuttuu naiseksi jonka tekee mieli viimeisen kahden vuoden aikana varpain ja sormin laskettavan lukumäärän verran. Ja tuohon lasketaan mukaan myös ne lapsenteko ajan..
 
"Älä painosta"? No jospa aloitan sitten harrastuksen. Ryhdyn kirjoittamaan blogia ihan vain teidän iloksenne palstailijat :)

Kirjoitan ja päivitän, en painosta en myöskään painosta/pakota puhumaan vaikeista asioista. Kerron teille sitten 2030 kun viisikymppisenä eroan vihdoin viimein kahdenkymmenen vuoden seksittömästä liitosta vain koska en painosta puhumaan vaikeasta asiasta.
 
[QUOTE="hei";26062395]Minä.

Ihan oikeasti. Kaksi lasta olen imettänyt ja kertaakaan ei kummankaan aikana ole panettanut. =) Kun imetys loppuu, homma muuttuu kuin seinään (ja siitäpä tuo toinen saikin alkunsa).

Jotenkin ne imetyshormonit vaikuttaa niin, että seksi ei maistu. Toki olen muutaman kerran suostunut miehen mieliksi, mutta ei vaan kiinnosta.[/QUOTE]

No ei takuulla tee mieli jos ei yritä. Ei kiinnosta on tosi surkea tekosyy. Taatusti alkaa kiinnostamaan kun mies alkaa nuolemaan orgasmia. Joskus voi ajatella muutakin kun itseään ja haluttomuuttaan.
 
[QUOTE="Vieras ap";26062452]Olisiko arvon rouvilla ja äiteillä sitten minkäänmoista yleistä konstia saada mykkä puhumaan ja kuuro kuuntelemaan. Näissä asioissa kun heittäydytään sitten sille asteelle että mitään ei vastaanoteta saati puhuta.

Anna tilaa, anna tilaa, anna tilaa vielä kerran... Mitäpä ne arvon rouvat tuumaa kun mies sitten antaa sitä tilaa ja lähtee pariksi päiväksi. Sitten vingutaan kun ei välitetä. Sitä kun pääsisi päiväksi naisen pään sisään olisi auttamatta enemmän vielä hukassa.[/QUOTE]

Ymmärrän sua kyllä jollain tasolla, ja kyllä munkin mielestä sun nainen tekee vähän väärin myös sua kohtaan.

Silti ymmärrän vaimoasikin. Sun asentees kuulostaa aika hiton ankealta. Mitä jos rakastamasi nainen nyt vaan tosiaan tarvisi sitä tilaa? Rakastatko sä sitä? Onko se seksi teidän ainoa/isoin ongelma? Haluaisitko sitä neuvontaa seksi- vain parisuhdeasioissa? Osallistutko sä siihen vauvanhoitoon? Oliko lapsi yhteinen toivo? Intoiletko siitä, intoileeko vaimo? Ettei olisi masentunut?

Heittäydytkö marttyyriksi? Miks sä oot päätelly/päättäny että se pettää?

Kyllä mä voin ymmärtää, että alettuaan tuo asia vaan kasvaa lumipallon lailla paljon itseään isommaksi ongelmaksi, ja luultavasti alun viaton haluttomuus on johtanut siihen, että sä epäilet/syyllistät/vonkaat ja vaimosi tekee mieli enstistä vähemmän sekä seksiä että sun seuraa.
 
[QUOTE="hei";26062468]No mun mies on kyllä onneksi ollut paljon ymmärtäväisempi. :) Siksi ollaankin yhä yhdessä (ja btw nyt maistuu ;) ja useasti) ja meillä on kaksi näitä ipanoita. Kyllä toi haluttomuus mullakin alkoi jo raskausaikana. Esikoisen aikaan olisi ehkä haluttanutkin, mutta tuli seksikielto. Tokan aikaan ei kyllä haluttanutkaan.

Mutta. Onneksi mulla on mun mies. :) Se jaksoi odottaa tuonkin läpi.[/QUOTE]

Todennäköisesti kävi vieraissa sen ajan kun arvon rouva ei jaksanut parisuhdetta pitää yllä. Niinhän ne miehet on tehnyt kautta aikojen.
 
[QUOTE="vieras";26062539]Todennäköisesti kävi vieraissa sen ajan kun arvon rouva ei jaksanut parisuhdetta pitää yllä. Niinhän ne miehet on tehnyt kautta aikojen.[/QUOTE]

Kuulostat ap:lta...

Kyllä monet miehet muuten ihan tosissaan vaan odottaa. Etenkin jos on hyvä syy ja suhde ja rakkautta ja läheisyyttä muuten löytyy.
 
Rakkaus ei ole kadonnut naista kohtaan mihinkään. Enemmänkin, mihin muuttui se rakas lähes kyltymätön nainen, käytös muuttui melkein kuin seinään juosten. Vailla järkeenkäypää selitystä ja viimeisimpiä järkeenkäypiä selityksiä alkaa olla...

En epäile lainkaan että on miehiä joilla on ymmärrystä enemmän kuin minulla. On myöskin ikävä kyllä niitä rakastajan hankkivia joilla motiivit sitten erilaiset. Meistä on moneksi.

Sisälukutaitoa joihinkin kohtiin. Olen harrastanut tilanantoa ymmärrystä, kaikkea mitä viisaammat kehoittaneet kokeilemaan. Jopa ihan täysin vonkaamatta olemista. Vaan ei mitään vaikutusta. enemmänkin astetta tympeämpää läheisyyden kaipuuta.

"Pää kipeä,Väsyttää, Tarvitsen unta,Ei huvita,Ei tänään, Ei vielä tänäänkään
Ehkä viikonloppuna (ai niin harmi olet töissä), joskus panettaa kyllä, Väsyttää, Mua ei huvita, Älä nyt, Lapset herää, Väsyttää, Ei huvita, Ei tänään, EI! Pää kipeä,Väsyttää, Tarvitsen unta,Ei huvita,Ei tänään, Ei vielä tänäänkäänEhkä viikonloppuna (ai niin harmi olet töissä), joskus panettaa kyllä, Väsyttää, Mua ei huvita, Älä nyt, Lapset herää, Väsyttää, Ei huvita, Ei tänään, EI!"
 
Onko vaimosi siis kokonaan lopettanut kaikenlaisen läheisyyden? Itse olin kyllä ekan vauvan jälkeen enemmänkin hädissäni juurikin siitä, että josko koko parisuhde ns.pissii, jos vain vauvaan keskityn.. Sitten olinkin itse jo ehdottamassa "lähentymistä" vähän liiankin aikaisin, ettei oikein ns.luistanut homma.. Keksimme kyllä muita tapoja hoitaa homman, mutta meidän esikoinen oli sitten 6-viikkoisesta alkaen kovasti itkuinen ja vatsavaivainen, joka aiheutti taas uusia mietintöjä, parisuhteeseenkin.. Ymmärrän ap; n ketutuksen, jos kaikki läheisyys on kadonnut! Vaikka vauva on vaativa, tai muuten kovasti virkku, eikä nukukaan kunnolla, niin olisko mahdollista, että saisitte hänet hetkeksi(=tunniksi, pariksi vaikka yhdeksi syötönväliksi jollekin hoitoon tai jonkun häntä kaitsemaan), ja saisitte hetkisen yhteistä aikaa? Vaikkei seksin takia, mutta edes sen takia, että voisitte jutella ja vaikka halata ja pussailla, yrittää ainakin? Ja jos saatte hetken yhteistä aikaa, niin älkää ainakaan menkö elokuviin, istumaan hiljaa pimeään vaikkakin yhdessä! Käykää vaikka suihkussa yhdessä, tai lötköttäkää nakuina sohvannurkassa, tai tehkää jotain intiimiä, joka ei kuitenkaan välttämättä tarkoita yhdyntää, jos ei jompikumpi ole siihen valmis! Teidän parisuhde on kuiteskin se kaiken a ja o, sen lapsenkin paras koti ja elämän perusta! Toivon todella, että löydätte yhteisen sävelen puolisosi (lapsesi äidin) kanssa, ja että ymmärrystä ja pitkää pinnaa löytyy molemmilta, muttei lapsen syntymän pitäisi kuiteskaan olla parisuhteen tappaja ja etenkään niin, että ongelma on alkanut jo odotusaikana, ilman lääketieteellistä ja terveydellistä syytä! Onnellista jatkoa, kaikesta tän hetkisestä huolimatta!<3
 

Yhteistyössä