Mua ahdistaa... Kerroin raskausuutisen isälleni...

[ahdistunut]

Ja ihan tiedoksi mä sain viettää ihan tarpeeksi railakasta nuoruutta ja tuntui, että se aika on jo eletty. Toinen taka-ajastus tässä lapset nuorena jutussa on, että ei itse ole mikään ikäloppu kun lapset on aikuisia.

 

[Ksantippa S.]

Niin nuori ja nuori... Enemmän olen kuullut juttuja 30-80luvulta, kun jo ollaan alettu odottamaan lasta 16-17vuotiaana ja siitä lähtien niitä on siunaantunut tasaiseen tahtiin. Tuntuu että nyt vasta 90luvusta lähtien on tullut "muotiin" ammatti-naimisiin-ura-talo-lapset ja ihanteelliseksi "lastenteko" iäksi onkin tullut 30vee.

Ei se ihan noin yksiselitteistä ole. Sukututkimuksesta kiinnostuneena olen katsellut tilastoja ja todennut, että nuorimpana lapset saatiin joskus 1960-luvulla. Sitä ennen varsinkin köyhemmän väen piti säästää vuosikausia, että päästäisiin omaan huusholliin, ja usein syntyvyyden säännöstelyä harrastettiin luonnonmenetelmällä vielä muutama vuosi avioitumisen jälkeenkin. Vahingot olivat sitten asia erikseen, niitä tapahtui niin avioliitossa kuin sen ulkopuolellakin.

Kaikkina aikoina varmaankin vanhemmat ovat toivoneet lapsilleen parempaa elämää kuin itselleen. Useimmiten siihen on kuulunut tietty taloudellinen varmuus. Ennen se on merkinnyt rahan säästämistä ja kapioiden valmistamista, nykyään mahdollisimman korkeaa koulutusta ennen perheen perustamista.

 

[leijona76]

Pitäisihän se nuoruus elää ensin täysillä. Ehkäpä ap:n isä ajattelee että se nuoruusvaihe tulee ennen pitkää ja sitten on lapset heitteillä.

Ei se kaikilla oo tollanen pakollinen nuoruusvaihe. Mullakan ollu koskaan ja yhtä hyvin oisin voinu äidiksi tulla 21v 31 sijaan.