mua ärsyttää (miehen) koira

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiukkuinenminä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kiukkuinenminä

Vieras
ei voi mitään, myönnän! vituttaa suorastaan!! Se karvan määrä, jokatoinen päivä on pakko imuroida. Minä en missään karvakasojen keskellä halua elää. Ja kesä on yhtä helvettiä kun se pelkää ukkosta! Ja tietysti se hässäkkä on yöllä aina. Ja tietysti vapaapäivinä oletetaan et minä menen sen kans heti aamullla aikasin ulos. Ja, näin raskaana ollessa se haju! se haisee jotenkin satakertaa enemmän kun ennen. Mä en vaan jaksa...
En vaan keksi enää juurikaan yhtään kivaa asiaa siitä. Ärsyttää että ärsyttää.
Kiitos ja anteeksi.
 
"Sun villakoirasi nimi oli Rintintin.. Typerä piski joka murisi mulle. *nuotti*
Hölmöksi tunsin minä itsenikin.. Vaikka kaikesta halusin puhua sulle. Mä vain häntääni heilutin."
 
no niinkun alunperin hänen, ollu hänellä montamonta vuotta, ennen mua...
e KARVAN MÄÄRÄ!!!!! Ja haju ja kun tulee syksy ja mutaset, märät kelit taas... pienet on murheet mut on vaan
ja kun mä vaan en ole semmonen että mä kokoajan jaksaisin koiralle olla lässyttämässä tai paijaamassa sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiukkunenminä:
no niinkun alunperin hänen, ollu hänellä montamonta vuotta, ennen mua...
e KARVAN MÄÄRÄ!!!!! Ja haju ja kun tulee syksy ja mutaset, märät kelit taas... pienet on murheet mut on vaan
ja kun mä vaan en ole semmonen että mä kokoajan jaksaisin koiralle olla lässyttämässä tai paijaamassa sitä.


No joo: voin kertoa että vaikka me otettiin koira täydessä yhteisymmärryksessä, mä vihasin sitä otusta koko raskauden ajan niin paljon että olisin voinut tehdä siitä rukkaset ihan koska vaan, tai lahjoittaa jollekin tai päästää vaan elämään esi-isiensä kanssa pirkanmaan metsäoloihin. Mutta kyllä se tasottu taas, kun pääsin mahastani ja hormonitoimintakin tasoittu. Mutta toisaalta, mä taas tykkään kyllä koissuista muuten, normaalisti. Se raskausaika koiran kanssa oli vaan ihan helvettiä.

Jos sä oikeasti, siis muutenkin kuin raskaana, vihaat koiria, miksi otit miehen jonka mukana tiesit koirankin tulevan?
 
Niin siis, ja mähän itsekin joskus koiraa kyllä halusin lenkkikaveriksi!
Mä luulen että tämä nyt on tätä raskaudesta johtuvaa kiukutusta. Sillä muutenki oon siivoomassa nyt entistä enemmän kun on mukasotkusta. Mä en vaan ymmärrä miksi se nyt yhtä äkkiä mua niin paljon ärsyttää!?! En mä oliskaan ottanu miestä jolla on koira, jos normaali olosuhteissa se ärsyttäisi...
ehkä tämä vähän selvensi asiaa :D
 
Nyt taitaa koira saada kaikki muutkin aggressiot ja kiukunaiheet päällensä... Siivoaahan miehesikin? Jos ei, niin pistä moppi käteen ja käske välillä hänenkin siivoilemaan karvoja lattialta. Imuroida ei tarvitse joka päivä, jos ostaa mikrokuitumopin. Meillä sellainen Swiffer -moppi millä saa irtokarvat äkkiä siivottua.

Äläkä pistä miestäsi valitsemaan minä tai koira. Ei kuulosta mun korvaan kovin reilulta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiukkunenminä:
Niin siis, ja mähän itsekin joskus koiraa kyllä halusin lenkkikaveriksi!
Mä luulen että tämä nyt on tätä raskaudesta johtuvaa kiukutusta. Sillä muutenki oon siivoomassa nyt entistä enemmän kun on mukasotkusta. Mä en vaan ymmärrä miksi se nyt yhtä äkkiä mua niin paljon ärsyttää!?! En mä oliskaan ottanu miestä jolla on koira, jos normaali olosuhteissa se ärsyttäisi...
ehkä tämä vähän selvensi asiaa :D

Nonih, kyllä se ohi menee. Siis mä oikeasti inhosin tota vanhempaa piskiä raskaus aikana, mä inhosin sitä niin että oikeasti piti välillä oikein keskittyä etten heittänyt sitä parvekkeelta. Mulla muutenkin hormonitoiminto on sellasta raskausaikana, että oon tosi pinna tiukalla koko ajan ja kiree ja vihanen ja vedän herneet nenään tuon tuostakin. Katotaan kuinka meidän käy nyt ton pennun kanssa: mulla on nyt raskaudessa puoli väli, vielä ei oo ainakaan pinna totaallisesti katkennut.
 
Mä ymmärrän sua hyvin.
Hetken aikaa kestin katella ja sietää miehen koiraa, mutta sitte ilmotin että en oo ollenkaan koira-ihminen enkä kykene enää sitä MUN kodissani asuttamaan.
Joten, mies oli sitä mieltä että koira saa lähtee.
Eikä meille ollut silloin edes vauvaa tulossa, mulla vaan loppu sietokyky.
Ja voisin vielä sanoa että turhaan sitte mieles pahotat kun ne tekopyhät "greenpeace" koiran rakastaja ihmiset tulee ja haukkuu sut suohon. ;)
 
siis vauva tulossa? mikä koirasi rotu? eikö ole helppoa perustella koirasta luopuminen kun vauva tulee? ei se koirakaan ole sun kanssa onnellinen jos vihaat sitä. ellei se sitten ole miehes, jota haluat täällä moittia (siivoaminen, koiran ulkoilutus)?
 

Yhteistyössä