Mua niin raivostuttaa vanhemmat jotka eivät pidä lapsiaan kurissa!

[Hermostunut Heidi]

Alan raivostua mieheni siskoon joka ei saa mitään kuria 2-vuotiaaseen tyttäreensä.

Olemme kyläilleet heillä ja he meillä, sekä välillä nähneet kahviloissa ja meillä ollessaan tuo 2-vuotias tuholainen repii ja rikkoo kaiken minkä käsiinsä saa. Minä saan koko ajan juosta perässä vahtimassa ettei ipana hajota omien tyttöjeni (5 ja 7 -vuotiaat) tavaroita tai hajota esim. tv:tä äidin litkiessä kaikessa rauhassa kahviaan.
Tänään olimme kahvilassa jossa tuo täystyhoksi kutsumani kullannuppu juoksi ympäriinsä ja mm. kipitti tisin taakse räpläämään johtoja ja painelemaan nappeja niin että kahvilan työntekijät joutuivat kieltämään lasta tuloksetta. Äitinsä ei tapansa mukaan ollut huomaavinaan lapsensa pahantekoja vaan välillä huuteli kieltosanoja tuloksettomasti ja naureskeli että miten hänen lapsensa onkin vilkas :O

Silloin kun omat tytöt olivat pieniä, ei mulla olisi tullut mieleenkään antaa lapsen kipitellä ympäriinsä rikkomassa tavaroita vaan lapset tiesivät hyvin mihin sai koskea ja mihin ei ja mikäli eivät totelleet, hain kyllä pois pahanteosta. Johan tuo on äidillekin noloa!

Jos joku lapsiaan vahtimaton äiti lukee tätä, niin voisitteko valottaa miksi ihmeessä annatte lastenne tuhota kaiken ja tehdä mitä lystää?

 

[aivan]

En ymmärrä.
Sen ymmärrän että kotona voi antaa ollla suht vapaasti, koska mitä se haittaa jos omat tavarat menevät rikki. Itseltähän se on pois.
Mutta muuallahan ne pitää vahtia ja pitää kurissa. Tai kuljettaa muutamaa tonnia mukanaan jolla maksaa heti ja mukisematta vahingot. vaikka eihän se rahakaan useinkaan korvaa vaivaa mikä toisen aiheuttamasta vahingosta tulee.

 

["vieras"]

muakin vituttaa sellaiset äidit, joiden lapset on ihan täysiä riiviöitä ja sitten nämä äidit vaan muikistelevat että kun "se on niin ihanan vilkas"........Vilkkaus on ok niin kauan kun se pysyy tietyissä rajoissa, mutta ylivilkkaus ei missään nimessä ole ok. ja TIEDÄN, ylivilkkaus on sairaus, mutta silloin siihen pitää hakea apua eikä muikistella vaan sitä ihanan vilkasta lasta.
Ja vaikka lapsella olisi diagnosoitu ylivilkkaus, ei se oikeuta riehumiseen ja toisten tavaroiden tuhoamiseen/toisten häiritsemiseen. Ylivilkkaus tuottaa vanhemmille paljon lisätöitä, ja se on vanhempien kestettävä.

 

[Mep]

Tuollaisiin lapsiin törmää muskareissa ja joka paikassa....en tykkää minäkään.

 

["Ccc"]

Niitä riittää. Esim lasten pk juhlissa näitä näkee jotka juoksevat lavalle kun muut esintyy ja alkaa pelleilemään siellä. Vanhemmat vaan nauraa lapsille eikä kiellä niitä menemästä sinne. Muut vanhemmat saa sitten paimentaa niitä kakaroita.

 

[Coffee Break]

Joo, jotkut on... Mä olin vähän aikaa sitten ravintolassa jossa on leikkipaikka. Yhden perheen tulevaisuuden toivo kävi hakemassa heidän pöydässään olevilta ruokalautasilta ranskalaisia kourallisen kerrallaan, siirtyi leikkipaikalle ja heitteli niitä ranskiksiansa kattoon. Mä en tajua miten vanhemmat kehtaa antaa lastensa tehdä noin. Sitten kun tekivät lähtöä niin äiti kävi keräilemässä ranskiksia pois.

 

["vieras"]

En tiedä. Oisko tässä kyse vain erilaisesta ajatusmaailmasta tai joidenkin kohdalla ymmärtämättömyydestä? Itse olen tainnut kotoa oppia liiankin rajoittavan mallin. Meillä ei edes juoksenneltu käytävillä tai koskettu mihinkään ilman äidin lupaa. Esim. vaatekaupassa vaatteisiin isompanakaan.

Eli mun järjen mukaan ap:n kaverin täytyy pitää tuota normaalina tomintana. Mitä ilmeisimmin ajatuksena on, että lapset ovat lapsia ja tekemisiä ei rajoiteta.

 

["totta"]

[QUOTE="vieras";26156484]En tiedä. Oisko tässä kyse vain erilaisesta ajatusmaailmasta tai joidenkin kohdalla ymmärtämättömyydestä? Itse olen tainnut kotoa oppia liiankin rajoittavan mallin. Meillä ei edes juoksenneltu käytävillä tai koskettu mihinkään ilman äidin lupaa. Esim. vaatekaupassa vaatteisiin isompanakaan.

Eli mun järjen mukaan ap:n kaverin täytyy pitää tuota normaalina tomintana. Mitä ilmeisimmin ajatuksena on, että lapset ovat lapsia ja tekemisiä ei rajoiteta.[/QUOTE]

Osaksi erilainen ajatusmaailma.

Joillakin on ajatuksena, että omat lapset ovat aina ilo muille, vaikka heistä on haittaa, konkreettisat haittaa sotkun, tavaran rikkoutumisen, melun muodossa.

Kuitenkin nämä samat ihmiste eivät näytä suhtautuvat muiden lapsiin niin, että heisät on heille iloa vaan selvästi yrittävät siirtää kyseiset ongelmat jonnekin muualle.

Oma kasvatus on ollut sellaista, että itsestä ei saa olla haittaa muille.

 

["123"]

Noiden äitien ja heidän lastensa aiheuttaman haitan vuoksi sitten monet muut lapsiperheet joutuvat rajoittamaan menojaan, ja lapsista tulee ei-toivottuja henkilöitä esim. lentokoneissa, ravintoloissa tms.
Mikä on kurjaa, koska monet vanhemmat nimenomaan kuitenkin haluavat opettaa lapsiaan elämään ja käyttäytymään ihmisiksi ihmisten joukossa, erilaisissa tilanteissa, kuten ravintolassa tms.

 

[Anatolia]

"Hienointa" on, kun mainitset vaikkapa junassa tai ruokapaikassa jollekin äidille/isukille että pssst, sun lapsi on nyt viidesti käynyt lyömässä mun lasta, ja häiritsee meitä jatkuvasti. Että voisitko niinku tehdä jotain?

Ja vastaus on: "komenna sä sitä jos se häiritsee".

Vitut komennan. Ei se oo MUN lapsi. Ja toisekseen, jos komennankin niin siitähän vasta melu syntyisi: älä puutu asiaan, kyllä minä lapseni hoidan. Vaikka koko ongelman ydin on siinä, että sä et hoida lastasi kuten pitäisi.

Toinen kuultu vastaus on että "mutta hän on vasta nelivuotias". Ou rili, mitä väliä sillä on? Edes 4 v (tai 1 v) ei saa olla toisten kimpussa ja muille häiriöksi, vanhempien tekemättä asialle mitään.

 

["totta"]

[QUOTE="vieras";26156484]En tiedä. Oisko tässä kyse vain erilaisesta ajatusmaailmasta tai joidenkin kohdalla ymmärtämättömyydestä? Itse olen tainnut kotoa oppia liiankin rajoittavan mallin. Meillä ei edes juoksenneltu käytävillä tai koskettu mihinkään ilman äidin lupaa. Esim. vaatekaupassa vaatteisiin isompanakaan.

Eli mun järjen mukaan ap:n kaverin täytyy pitää tuota normaalina tomintana. Mitä ilmeisimmin ajatuksena on, että lapset ovat lapsia ja tekemisiä ei rajoiteta.[/QUOTE]

Meillä oli kotona vapaata,mies sanoo, että heillä ei esim. lapsena saanut koskea perheen kameraan. Meillä sai ottaa kuvia heti kun kynnelle kykeni, kun kamera pysyi kädessä.
Ja kun kuvaaminen kiinnosti.
Jätskiä äitini haki pyörällä noin 20 litraa kerralla, että sai syödä ja ottaa itse isosta arkkupakastimesta. Ennen kouluun lähtöä otin usein äidin leipomaa kakkua tai pullaa. (ollaan alipainoisia melkeinpä kaikki, hyvät geenit ehkä).

En muista että äitini olisi koskaan rajoittanut kotona mitään. En siis muista että olisi sanottu, älä ota sitä, älä tee sitä ...

Mutta päivänselvää oli, että jos siirrytään oman omaisuuden ulkopuolelle, niin itään haittaa ei minusta saanut olla muille ihmisille.
Eli kylässä istutaan kiltisti kuten vanhanaikaisissa lindgrenin ja muiden kirjoissa, sohvalla, jos ei lupaa ole kysytty leikkiä tai koskea muiden tavaroihin, sama kaupassa ja kaikkialla paitsii kotona.
Ja kyllä terve lapsi huomaa jo muutaman kk iässä milloin ollaan tutussa ympäristössä milloi nvieraassa.

Mutta olen huomannut että muut eivät ajattele samoin. Jotkut pitävt kotona tiukan kurin mutta ei kiinnost yhtään mitä kersat tekevät puistoissa, ja kodin ulkopuolella. Jos joku tulee valittamaan vahingoista, tämän ihmisen naamalle hypillään.kun ei ymmärrä että lapset ovat lapsia.

 

["niinpä"]

[QUOTE="123";26156541]Noiden äitien ja heidän lastensa aiheuttaman haitan vuoksi sitten monet muut lapsiperheet joutuvat rajoittamaan menojaan, ja lapsista tulee ei-toivottuja henkilöitä esim. lentokoneissa, ravintoloissa tms.
Mikä on kurjaa, koska monet vanhemmat nimenomaan kuitenkin haluavat opettaa lapsiaan elämään ja käyttäytymään ihmisiksi ihmisten joukossa, erilaisissa tilanteissa, kuten ravintolassa tms.[/QUOTE]

Aivan samaa mieltä. Viimeksi pari viikkoa sitten olin kahden 2,5-vuotiaan tyttäreni kanssa ristiäisissä vieraana. Lapsi käyttäytyy suht hyvin, ei tietysti koko aikaa jaksa olla hiljaa ja paikallaan kun pappi puhuu, mutta hiljenee kun sanon shh ja pysyy koko ajan lähelläni, vaikka vähän pyörisikin. En päästä riehumaan enkä huutelemaan, ja jos siltä näyttää, niin vien vaikka talon toiseen päähän tai pihalle rauhoittumaan. Samoin toimitaan kyläpaikoissa (tilanteen edellyttämällä tavalla tietenkin, tää nyt oli aika juhlallinen esimerkki), kahviloissa ja ravintoloissa. Tyttö osaa istua ravintolassa, keskustella, piirrellä ja syödä oman ruokansa. Kun keskittyminen herpaantuu, ei todellakaan anneta häiritä muita vaan annetaan muuta tekemistä tai lähdetään vaikka pienelle kävelylle.

Viimeksi juuri noissa ristiäisissä yksi 3-vuotiaan pojan äiti ihasteli, miten meidän tyttö on niiiin kiltti ja tottelevainen. No joo. Niin se on opetettu, ja sanottakoon, että eihän se tuollainen kahdenkesken kotioloissa ole.

 

["totta"]

siis meille ei ostettu niin kallista kameraa että ei olisi saanut tippua, ei kyllä tippunut koskaan.

Meillä on ollut sama kasvatus lapsilla kotona ja koskaan ei ole hajonnut mitään, ei yksikään lelu. meiltä aikuisilta tippuu joskus lasi keittiössä, lapsilla ei tätäkään.

 

["totta"]

[QUOTE="totta";26156561]Meillä oli kotona vapaata,mies sanoo, että heillä ei esim. lapsena saanut koskea perheen kameraan. Meillä sai ottaa kuvia heti kun kynnelle kykeni, kun kamera pysyi kädessä.
Ja kun kuvaaminen kiinnosti.
Jätskiä äitini haki pyörällä noin 20 litraa kerralla, että sai syödä ja ottaa itse isosta arkkupakastimesta. Ennen kouluun lähtöä otin usein äidin leipomaa kakkua tai pullaa. (ollaan alipainoisia melkeinpä kaikki, hyvät geenit ehkä).

En muista että äitini olisi koskaan rajoittanut kotona mitään. En siis muista että olisi sanottu, älä ota sitä, älä tee sitä ...

Mutta päivänselvää oli, että jos siirrytään oman omaisuuden ulkopuolelle, niin itään haittaa ei minusta saanut olla muille ihmisille.
Eli kylässä istutaan kiltisti kuten vanhanaikaisissa lindgrenin ja muiden kirjoissa, sohvalla, jos ei lupaa ole kysytty leikkiä tai koskea muiden tavaroihin, sama kaupassa ja kaikkialla paitsii kotona.
Ja kyllä terve lapsi huomaa jo muutaman kk iässä milloin ollaan tutussa ympäristössä milloi nvieraassa.

Mutta olen huomannut että muut eivät ajattele samoin. Jotkut pitävt kotona tiukan kurin mutta ei kiinnost yhtään mitä kersat tekevät puistoissa, ja kodin ulkopuolella. Jos joku tulee valittamaan vahingoista, tämän ihmisen naamalle hypillään.kun ei ymmärrä että lapset ovat lapsia.[/QUOTE]

Niin joo ja tällä kasvatuksella, kotona vapaata, muualla muita kunnioittavaa, meillä on kaikilla korkeakoulututkinnot. Ihan kunnollisia ja vastuuntuntoisia meistä tuli.

 

[Blue]

"Hienointa" on, kun mainitset vaikkapa junassa tai ruokapaikassa jollekin äidille/isukille että pssst, sun lapsi on nyt viidesti käynyt lyömässä mun lasta, ja häiritsee meitä jatkuvasti. Että voisitko niinku tehdä jotain?

Ja vastaus on: "komenna sä sitä jos se häiritsee".

Vitut komennan. Ei se oo MUN lapsi. Ja toisekseen, jos komennankin niin siitähän vasta melu syntyisi: älä puutu asiaan, kyllä minä lapseni hoidan. Vaikka koko ongelman ydin on siinä, että sä et hoida lastasi kuten pitäisi.

Toinen kuultu vastaus on että "mutta hän on vasta nelivuotias". Ou rili, mitä väliä sillä on? Edes 4 v (tai 1 v) ei saa olla toisten kimpussa ja muille häiriöksi, vanhempien tekemättä asialle mitään.

Mulla nousi niin iso sarvi otsaan kun kerran Hoplopissa yksi mukula etuili mun muksuja tramppajonossa. Siten kun mainitsin siitä sen äidille niin äiti sanoin että "Kyllä sunkin muksut on joskus olleet kolmivuotiaita niin kyllähän sä tiedät kuinka niitä on saada tottelemaan. Se pomppii hetken ja tulee kohta pois" Sanoin että "NYT se penska pois sieltä että mun KILTISTI jonossa odottava kolmevuotias poika pääsee pomppimaan. Ja kyllä, se on isokokoinen mutta se sentään tottelee!!!".

 

["totta"]

Mulla nousi niin iso sarvi otsaan kun kerran Hoplopissa yksi mukula etuili mun muksuja tramppajonossa. Siten kun mainitsin siitä sen äidille niin äiti sanoin että "Kyllä sunkin muksut on joskus olleet kolmivuotiaita niin kyllähän sä tiedät kuinka niitä on saada tottelemaan. Se pomppii hetken ja tulee kohta pois" Sanoin että "NYT se penska pois sieltä että mun KILTISTI jonossa odottava kolmevuotias poika pääsee pomppimaan. Ja kyllä, se on isokokoinen mutta se sentään tottelee!!!".

Hyvä!!!

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26156371]
Ja vaikka lapsella olisi diagnosoitu ylivilkkaus, ei se oikeuta riehumiseen ja toisten tavaroiden tuhoamiseen/toisten häiritsemiseen. Ylivilkkaus tuottaa vanhemmille paljon lisätöitä, ja se on vanhempien kestettävä.[/QUOTE]
Aamen.

Joskus menneinä vuosina (oon kertonut tästä ennenkin täällä) ruotsinlaivan leikkihuoneessa oli poika, ehkä 5-7 v. Töni kovasti muita, taaperoitakin. Heitti toisia täysillä pallomeressä palloilla, ja oli kaikin tavoin (anteeks ny vaan) ihan perse.

Muut vanhemmat komensi häntä. Huusikin, etenkin isukit. Turhaan. Lapsia itki, kun he pelkäsivät tätä poikaa & heihin sattuikin.

Jossain vaiheessa tajuttiin että jaahas, tuo sohvalla naistenlehden takana istuva eukko on tämän lapsen äiti.

Ja sille käytiin sanomassa että kröhöm hei, jumalauta, tee jotain!

"Mutku Mikaelil on aadeehoodee", oli vastaus.

Siitä pari iskää innostui, meni ihan naisen viereen silleen "uhkaavan" näköisenä ja totesi että "kuule, ihan sama onko sillä DVD, VHS, GSM, HIV vaiko mikä, niin sä perkele pistät sen nyt kuriin tai me tehdään se sun puolesta" (tai jotain tuohon tyyliin).

Nainen nousi naistenlehtensä kanssa ja vei Mikaelinsa pois. Ilmeisen närkästyneenä siitä, että hänen lapsensa erityisyyttä ei nyt ymmärretty. Vaikka se oli äidin erityisyys, joka herätti paheksuntaa.

Erityislapsi vaatii erityisvanhemmat. Erityisen jämäkät, erityisen hyvät. Muuten lopputulos on katastrofaalinen. Ja mikään ei ole ärsyttävämpää kuin diagnoosin taakse piiloutuminen & kasvatusvastuun välttely sillä verukkeella.

 

[Piparnakkeli]

Niinpä niin. Se onkin ilo selittää omalle leikki-ikäiselle miksi hän ei saa kiivetä pitkin pöytiä, roikkua verhoissa, nuolla ikkunoita ym. kun naapuripöydän muksut menee pitkin seiniä ja vanhemmat myhäilee "no ne nyt vaan on tuollaisia vähän villimpiä"...

 

["vieras"]

näitä näkee.... vapaan kasvatuksen hedelmiä. Meilläkin kävi vuosia sit kylässä kersa joka sai pomppia sohvalla ja räpsytellä valoja, äiti vaan hymyili vieressä. Ja olivat ekaa kertaa kylässä... samainen kakara sai leikkiä autotiellä koska "jos auto tulee niin haen sen pois" Vittu ottaa päähän tollaset!!!

 

["vieras"]

"Hienointa" on, kun mainitset vaikkapa junassa tai ruokapaikassa jollekin äidille/isukille että pssst, sun lapsi on nyt viidesti käynyt lyömässä mun lasta, ja häiritsee meitä jatkuvasti. Että voisitko niinku tehdä jotain?

Ja vastaus on: "komenna sä sitä jos se häiritsee".

Tuollaisen kohdalla pitää seuraavalla kerralla, kun lapsi tulee lyömään karjua naama punaisena, että kenen v*tun idiootin kakara täällä TAAS hakkaa muita, on se kumma kun ei osaa kakarastaan pitää huolta, niin että koko juna raikaa.

 

["vieras"]

Niinpä niin. Se onkin ilo selittää omalle leikki-ikäiselle miksi hän ei saa kiivetä pitkin pöytiä, roikkua verhoissa, nuolla ikkunoita ym. kun naapuripöydän muksut menee pitkin seiniä ja vanhemmat myhäilee "no ne nyt vaan on tuollaisia vähän villimpiä"...

Silloin voi selittää lapselle kovaan ääneen, että tuollainen on huonoa käytöstä, tuota lasta kukaan ei ole opettanut käyttäytymään ihmismäisesti.

 

[Anatolia]

Niinpä niin. Se onkin ilo selittää omalle leikki-ikäiselle miksi hän ei saa kiivetä pitkin pöytiä, roikkua verhoissa, nuolla ikkunoita ym. kun naapuripöydän muksut menee pitkin seiniä ja vanhemmat myhäilee "no ne nyt vaan on tuollaisia vähän villimpiä"...

Tuo ei ole koskaan ollut ongelma mulle tai lapsilleni. Olen vaan sanonut että te ette saa tehdä noin. Tuollainen ei ole fiksua. Ja vaikka joku toinen on pönttö ja käyttäytyy huonosti, niin teidän ei kuulu niin tehdä.

 

["123"]

Kunhan nyt sitten taas itse kukin muistaa kiukustuessaan, että syy on tosiaan sen äidin tai isän, ei sen lapsen.
Itse näin vanhana sen jo muistaakin, ja osaa suunnata kiukkuenergiansa suoraan siihen vanhempaan jonka pitäisi vastuussa olla (tai onkohan tässä nyt enää kiukkuakaan... mitä lie iva- tai kasvatus-energiaa): nuorena kyllä muistaakseni oli itsessä pitelemistä ettei alkanut kiukutella niille omaa lasta kuusi kiloa painavammille pallomereen yli-ikäisille tenaville jotka heittäytyi liukumäen päältä suoraan sinne palloihin missä joukossa oli oma viisivuotias... Omaa pientään kun puolustaa tahtoo tunteet kuumeta, tai siis, näin oli ainakin minun laitani.

Mutta siis, pointtini oli, että syypää on aikuinen. Ihan kuin tyhmän koiran kanssa, syyllinen löytyy talutushihnan toisesta päästä.

(Vaikka onhan ne tyhmät aikuisetkin jonkun lapsia... pitäiskö kysyä mummin puhelinnumero ja haukkua se...?)

 

[Coffee Break]

Niinpä niin. Se onkin ilo selittää omalle leikki-ikäiselle miksi hän ei saa kiivetä pitkin pöytiä, roikkua verhoissa, nuolla ikkunoita ym. kun naapuripöydän muksut menee pitkin seiniä ja vanhemmat myhäilee "no ne nyt vaan on tuollaisia vähän villimpiä"...

Mä olen suoraan sanonut lapselle että nuo eivät osaa käyttäytyä ja käskenyt katsoa sinne missä muut istuu nätisti

 

[Kerpele]

Joo, noita näkee.. Mutta missä ihmeessä he ovat kun peräänkuulutetaan?

Eivätkö nuo äidit sitten näe omia virheitään tai kurinpito-ongelmiaan kun tällaisessakaan ketjussa ei yhtäkään näy?