Mua niin raivostuttaa vanhemmat jotka eivät pidä lapsiaan kurissa!

[Anatolia]

Joo, noita näkee.. Mutta missä ihmeessä he ovat kun peräänkuulutetaan?

Eivätkö nuo äidit sitten näe omia virheitään tai kurinpito-ongelmiaan kun tällaisessakaan ketjussa ei yhtäkään näy?

Kyllä ne käy aika ajoin tällaisissa ketjuissa kertomassa että "helppo teidän on kun teillä on niin helpot lapset"

 

[Piparnakkeli]

Niin kyllä sen saa lapselle sanottua asiallisesti. Mulle tuottaa haastetta lieventää pari pykälää niitä sanavalintoja kun omassa mielessäni en todellakaan ajattele ruusuisia mietteitä niistä vanhemmista ja heidän kullannupuistaan.

 

[Kerpele]

Kyllä ne käy aika ajoin tällaisissa ketjuissa kertomassa että "helppo teidän on kun teillä on niin helpot lapset"

Aivan

 

[rasittunut]

meilläkin on käynyt tuttu perheineen kylässä pari kertaa. Vilkkaat muksut ovat hajottaneet lastemme leluja molemmilla kerroilla, toisen kerran vielä rakkaan ja suht arvokkaan lelun. Kahvipöydässä eivät malttaneet istua, juoksivat hakemaan syömistä ja sitten pulla suussa ympyrää pöydän ympärillä /rapuissa...taas pöytään ja taas juoksemaan. Näpelöivät mun kielloista huolimatta telkkaria yms. Vanhemmat vain pyysivät, että voittekos istua, katsokaa, miten nääkin lapset istuvat. No, istuvathan ne, kun on tosiaan opetettu ja sataan kertaan käsketty istumaan. Etenkin nyt vielä kyläpaikassa. En ole sen koommin pyytänyt kylään, sillä koko ajan pelotti, mitä rikkovat. Ja vanhempien mukaan lähes joka kerta menee jotain rikki kyläpaikoissa (mut ei se mitään -asenteella).

 

[rasittunut]

tosiaan se vanhempien asenne. KAllis lelu rikki, no, sanottiin, että pyydä anteeksi sentään, mutta sen jälkeen SAMA touhu jatkui ja seuraavat lelut paiskottiin pitkin seiniä?!?

 

[hirmuna]

Aamen.

Joskus menneinä vuosina (oon kertonut tästä ennenkin täällä) ruotsinlaivan leikkihuoneessa oli poika, ehkä 5-7 v. Töni kovasti muita, taaperoitakin. Heitti toisia täysillä pallomeressä palloilla, ja oli kaikin tavoin (anteeks ny vaan) ihan perse.

Muut vanhemmat komensi häntä. Huusikin, etenkin isukit. Turhaan. Lapsia itki, kun he pelkäsivät tätä poikaa & heihin sattuikin.

Jossain vaiheessa tajuttiin että jaahas, tuo sohvalla naistenlehden takana istuva eukko on tämän lapsen äiti.

Ja sille käytiin sanomassa että kröhöm hei, jumalauta, tee jotain!

"Mutku Mikaelil on aadeehoodee", oli vastaus.

Siitä pari iskää innostui, meni ihan naisen viereen silleen "uhkaavan" näköisenä ja totesi että "kuule, ihan sama onko sillä DVD, VHS, GSM, HIV vaiko mikä, niin sä perkele pistät sen nyt kuriin tai me tehdään se sun puolesta" (tai jotain tuohon tyyliin).

Nainen nousi naistenlehtensä kanssa ja vei Mikaelinsa pois. Ilmeisen närkästyneenä siitä, että hänen lapsensa erityisyyttä ei nyt ymmärretty. Vaikka se oli äidin erityisyys, joka herätti paheksuntaa.

Erityislapsi vaatii erityisvanhemmat. Erityisen jämäkät, erityisen hyvät. Muuten lopputulos on katastrofaalinen. Ja mikään ei ole ärsyttävämpää kuin diagnoosin taakse piiloutuminen & kasvatusvastuun välttely sillä verukkeella.

Näin ja sit kun ei vaan huvita opettaa lasta tavoille, niin aina voidaan sanoa et meillä on varmasti ADHD jA ylivilkkaus, ja vaikka mitä diagnoosina. Olen yhden tuommosen "ei meidän lapseen mikään kuri tehoa" mukulan laittanu leikkipuistossa kuriin. Arvaatte varmaan ettei sitä äitiä lapsensa kans sen koommin siinä puistossa näkyny, mut kun mä en vaan jaksa katsoa vierestä, kun yksi kiusaa muita lapsia ja äiti lässyttää. Äiti vielä muisti kertoa ennen episodin alkua et heillä ei lapseen tehoa mikää ja ei he halua olla ilkeitä joten sanotaan vaan ihan hellästi ja kuinka ei ammattikasvattajienkaan ohjeet heillä ole tehonnu lapseen. Ei varmasti tehoa, ei, kun ei viitsitä niitä edes oikeasti kokeilla käytönnössä.

 

["Vieras"]

Ja kun lapsi hyppii silmille, niin ongelma ei koskaan ole vanhemmissa, vaan siinä, että lapsella on uhmaikä, hän on ylivilkas ym. sontaa. Minulla on ystävä, jonka 3-vuotias rikkoo joka kerta tavaroitani, kun ovat kylässä. Kun pyydän, että komentaisi lastaan, niin heti suututaan kuinka minä en voi ymmärtää ennenkuin on omia lapsia (vaikka lapsista on paljonkin kokemusta). Olen yleensä vastannut, että ainakaan en anna lasteni hyppiä silmille ja rikkoa toisten omaisuutta. Kun niitä hyvin käyttäytyviäkin lapsia lähipiiristä löytyy.

 

[Kypsä äiti]

Ja odottakaahan kun nuo riiviöt on kouluikäisiä! Meidän tytön luokalla yksi tuollainen poika on terrorisoinut koko luokkaa kohta 2 vuotta ja koulu ei saa sille mitään.

 

["miumiu"]

Täällä on kyselty missä ne äidit on joiden lapset käyttäytyy huonosti. Täällä on yksi äiti jolla on vaikeuksia pitää kuria.

Meidän tytöt on 3 ja 2 v. ja todella villejä. Kovasti yritetään tyytöjä kasvattaa ja iskostaa sääntöjä ja tapoja heille, mutta välillä on oikeasti hankalaa. Villiintyvät yhdessä ja heitä on vaikea saada uskomaan puhetta. Kotona on tarkat säännöt joita noudatetaan myös kyläillessä. Mm. pöydässä istutaan kunnes kaikki ovat valmiita (mikäli ei olla erikseen jotain muuta sovittu), ketään ei satuta (jäähylle joutuu jos näin käy), mitään ei hajoteta, pöydillä tai tuoleilla ei hypitä, ulkona ei karkailla jne. Mutta silti tuntuu, että joka päivä näistä väännetään silti. Meillä ei harrasteta vapaata kasvatusta, mutta aika paljon saadaan kasvattaa. Pk:sta ollaan saatu paljon positiivista palautetta meidän tytöistä. Ovat empaattisia, innostuneita asioista, pitävät kaikista aktiviteeteistä ja ovat motorisesti hyvin kehittyneita tyttöjä joilla on paljon kavereita. Ja silti tuntuu etteivät usko mitään ja ovat mahdottoman villejä. Usein meille kommentoidaankin että onpa teillä villit tytöt.

Yhdestä asiasta olen todella ylpeä vaikka muuten tuntuukin, että usein saa olla kasvattamassa ja välillä saa ¨hävetäkin. Olen nimittäin ylpeä siitä että ovat todella taitavia jakamaan ja kohtelevat muita lapsia ja varsinkin pienempiä lapsia tosi nätisti.

Niin, että kyllä joillan on joskus muukin syy villeyteen kuin kasvattamattomuus. Ja niin akikissa edellisissä tilanteissa jotka olette epäkohtina lapsen käytöksessä maininneet olisin toki puuttunut tilanteeseen ja kieltänyt lasta. Ja jos kielto ei olisi tehonnut olismme joutuneet käymään keskustelun siitä, että jos ei totella niin lähdemme kotiin. Ja viimeisenä keinona olisimme sitten menneet kotiin. Emme koskaan harrasta ns. turhaa "uhkailua".

 

["miumiu"]

Anteeksi kielioppivirheet. Kirjoitin kovalla kiireellä.

 

[rasittunut]

On meilläkin todellakin väännetty säännöistä ja satatuhatta kertaa. Ja vaikka sohvalla ei saa hyppiä, aika ajoin sitten kuitenkin hypitään ja testaillaan. Etenkin, jos on kavereita villitsemässä, ovat meidänkin lapset todella vilkkaita riiviöitä välillä. Mielestäni on kuitenkin ero siinä, että yrittää edes pitää rajoja ja etenkin vieraissa paikoissa, eikä vain hyväksy kaikenlaista käytöstä ja laita lasten vilkkauden piikkiiin. Ikään kuin jotkut vanhemmat antaisivat vilkkauden varjolla luvan hajottaa toisten tavaroita ja paikkoja ja käyttäytyä miten sattuu.

 

["miumiu"]

Ja emme siis todellakaan anna lastemma hajottaa muiden tavaroita ja mikäli jotain olisi vahingossa hajonnut korvaisimme sen toki. Mutta eivät onneksi ole koskaan hajottaneet mitään. Eivät ole niinkään tuhoajia, mutta todella energisiä ja enemmän menee siis sellaisen riehumisen puolelle. Tahoisivat juosta, kiipeillä ja hyppiä. Näistä siis väännetään useimmiten.

 

[teajohanna]

No kuule.

Kahden tytön vanhempana voin kertoa sinulle villien lasten äiti, että eipä ne itsekseen ne muidenkaan lapset ole oppineet käyttäytymään, vaan kyllä siinä jossain kohtaa on aina vääntöä käyty. Varmaan tässä nyt lähinnä on ihmetelty niitä vanhempia, jotka aivan ilmiselvästi eivät mitään vääntöä halua edes käydä, eivät neuvomalla, kieltämällä, rajaamalla eivätkä muutenkaan, omien lastensa kanssa: odottavat että maailma sallii kullanmurujen käyttäytyä miten vain, tai että muut ihmiset kasvattavat heidän lapsensa.

Kyllä minäkin omiani jouduin ojentamaan ja neuvomaan, kieltämään ja joskus korottamaan ääntänikin; hyvin he oppivatkin aikaa myöten käyttäytymään.

 

[hirmuna]

[QUOTE="miumiu";26157103]Ja emme siis todellakaan anna lastemma hajottaa muiden tavaroita ja mikäli jotain olisi vahingossa hajonnut korvaisimme sen toki. Mutta eivät onneksi ole koskaan hajottaneet mitään. Eivät ole niinkään tuhoajia, mutta todella energisiä ja enemmän menee siis sellaisen riehumisen puolelle. Tahoisivat juosta, kiipeillä ja hyppiä. Näistä siis väännetään useimmiten.[/QUOTE]

Miten tämä ketju liittyi nyt sinuun? Siis sinähän pidät omillesi tekstin mukaan kuria hienosti ja tarvittaessa sieppaat omasi jopa kainaloon ja poistut paikalta.

 

["miumiu"]

Miten tämä ketju liittyi nyt sinuun? Siis sinähän pidät omillesi tekstin mukaan kuria hienosti ja tarvittaessa sieppaat omasi jopa kainaloon ja poistut paikalta.

Koska varmasti tyttöjeni riehuminen on joskus kiinnittänyt jonkun huomion ja joku on varmasti joskus ajatellut että eipä noitakaan paljon ole kasvatettu. Tässä joku mainitsi, että lapset kun käyttäytyvät aina mallikkaasti jos ovat hyvin kasvatettuja. Ja, että lapsen villiys on tekosyy kasvattamattomuudelle.

Kerroin vaan, että kyllä joitakin lapsia täytyy kasvattaa enemmän kuin muita, koska luonne-eroja on ja siksi en koskaan arvostele yhden lapsen yksittäistä riehumista ennen kuin olen nähnyt miten perhedynamiikka toimii ja miten vanhemmat puuttuvat tilanteeseen.

Pahoittelut, jos vastasi väärään kestjuun. Tahdoin vaan tuoda esille sen, että jotkut lapset ovat villimpiä kuin toiset. Ja, että olen kyllä joskus saanut omiakin hävetä.

 

[liu]

Minua naurattaa näissä valitusta sisältävissä ketjuissa, että Ap:t muistavat AINA kehua itseään johonkin väliin "Kun MINÄHÄN tässä tilanteessa toimisinkin TIETENKIN näin!!"

 

[rasittunut]

ja juuri tuo pointti, että yrittää edes kasvattaa
Olen samaa mieltä miumiun kanssa. Toiset lapset ovat äärimmäisen rauhallisia ja luonnostaan tottelevaisia ja kuuliaisia. Toiset ovat kovapäisempiä ja niitä pitää paimentaa enemmän. Mutta sitten jos vanhemmat eivät halua/jaksa kasvattaa tällaisia vilkkaita tapauksia, seuraa tuhoa.

 

[Coffee Break]

että eipä ne itsekseen ne muidenkaan lapset ole oppineet käyttäytymään, vaan kyllä siinä jossain kohtaa on aina vääntöä käyty.

Juu, on vääntöä tehty. Esim. osaksi meidän muksun helppous julkisissa tulee siitä että mä olen aikoinaan pari kertaa kylmästi hypännyt kävelemään kesken bussimatkan kun ei ole puhe mennyt perille.

 

[Anatolia]

Juu, on vääntöä tehty. Esim. osaksi meidän muksun helppous julkisissa tulee siitä että mä olen aikoinaan pari kertaa kylmästi hypännyt kävelemään kesken bussimatkan kun ei ole puhe mennyt perille.

Jep.
Uhkaus ja sen toteutus. Ei tarvinnut montaa kertaa niin tehdä...

Mun tekee pahaa kuunnella vieressä, kun joku sanoo lapselleen esim. että "jos et pian lopeta niin kävelet kotiin". Ja lapsi ei lopeta. Uhkaus toistuu, toistuu, toistuu...vaan ei koskaan toteudu. Lapsi oppi, että vanhempi puhuu vain lämpimikseen eikä sitä tarvitse totella. Vanhempi ehkä kuvittelee pitäneensä kuria, vaikkei pitänyt.

 

[hirmuna]

[QUOTE="miumiu";26157157]Koska varmasti tyttöjeni riehuminen on joskus kiinnittänyt jonkun huomion ja joku on varmasti joskus ajatellut että eipä noitakaan paljon ole kasvatettu. Tässä joku mainitsi, että lapset kun käyttäytyvät aina mallikkaasti jos ovat hyvin kasvatettuja. Ja, että lapsen villiys on tekosyy kasvattamattomuudelle.

Kerroin vaan, että kyllä joitakin lapsia täytyy kasvattaa enemmän kuin muita, koska luonne-eroja on ja siksi en koskaan arvostele yhden lapsen yksittäistä riehumista ennen kuin olen nähnyt miten perhedynamiikka toimii ja miten vanhemmat puuttuvat tilanteeseen.

Pahoittelut, jos vastasi väärään kestjuun. Tahdoin vaan tuoda esille sen, että jotkut lapset ovat villimpiä kuin toiset. Ja, että olen kyllä joskus saanut omiakin hävetä.[/QUOTE]

Noinhan sen pitää mennä, vaikka sulla on vilkkaat muksut niin silti jaksat kasvattaa niitä, etkä mene sen taakse piiloon et kun se nyt on vilkas. Varmasti sen huomaa silloin ympäristökin et no tuon äidin ja lasten kans voi jäädä hiekkalaatikolle leikkimään, kun kokoajan ei sada hiekkaa niskaan lasten toimesta, vaikka sen kerran lapsi sitä kokeilisi nakata muiden päälle. Hienoa

 

["vieras"]

Niin muakin.
Tässkin 1 perhe jonka muksut on kaikki kolme ihan hirveitä. Vanhin 7v ja vanhemmat lyöny hanskat tiskiin aikoja sitten. Kukaan ei komenna, ihan sama mitä mukulat tekee. Ei ihme et just tää vanhin jäi hetki sitten auton alle ja nuorimmainen on haahuillu autotiellä parivuotiaana. Kukaan ei vahdi ja äitiys ja isyys hukassa kummallakin.

 

["Vieras"]

Niinpä niin. Se onkin ilo selittää omalle leikki-ikäiselle miksi hän ei saa kiivetä pitkin pöytiä, roikkua verhoissa, nuolla ikkunoita ym. kun naapuripöydän muksut menee pitkin seiniä ja vanhemmat myhäilee "no ne nyt vaan on tuollaisia vähän villimpiä"...

Mutta näissä onkin paras selittää omalleen, kovaan ääneen, niin että ne noiden vanhemmatkin kuulee että
" niiden vanhemmat ei ole kwrtonut niille kuinka pitää käyttäytyä, ja siksi ne riehuvat. Sinulle on opetettu käytöstavat ja säännöt ja siksi sinä et noin käyttäydy" tms.

 

[2good2be4gotten]

Mun siskon nuorin 2v on tällainen "herranterttu", kaiken saa anteeksi,raivoaa jos ei saa mitä haluaa, ilman syytä hakkaa ja tönii nurin muita, päivähoidossa kiusaa joka päivä itseään nuorempaa tönimällä, kaatamalla, hakkaamalla jne.
Ja siskoni mielestä tämä on niiin ihana ja hyväkäytöksinen lapsi.

Itselläni on vähän nuorempi lapsi joka ei taas käyttäydy noin ja siskoni mielestä lapseni on arka ja ujo. Vaikka siskollani on kuusi lasta ja itselläni vaan kaksi,
piti korjata siskoni puheita ja todeta hälle että "ei, lapseni ei ole ujo ja arka. Se asia mikä erottaa lapseni sinun lapsestasi on käytöstavat."

 

[Coffee Break]

Jep.
Uhkaus ja sen toteutus. Ei tarvinnut montaa kertaa niin tehdä...

Juups, ei tarvinnut kun kävelymatkat ei olleet sieltä lyhyemmästä päästä.

 

[Silja.S]

Ja odottakaahan kun nuo riiviöt on kouluikäisiä! Meidän tytön luokalla yksi tuollainen poika on terrorisoinut koko luokkaa kohta 2 vuotta ja koulu ei saa sille mitään.

Esikoinen juuri kertoi, kuinka eskarissa joku poika lyö kaikkia muita ja huutaa ja meuhkaa koko ajan. Ehkä tuo poika on sitten juuri sellainen räyhä, jota vanhemmat eivät ole saaneet kuriin.