K
kyllästynyt vaimo
Vieras
Taas se aika vuodesta kun ylppär, rippi ym. juhlakutsuja tulee. Saimme yllättäen kutsun ei niin tutulta ihmiseltä ylioppilasjuhliin (minun tuttuni, mutta kutsu meille molemmille). Ja kuten arvasin, mies ilmoitti heti naama väärinpäin että "Minä en ainakaan tule, minulla ei ole mitään osaa eikä arpaa noihin kekkereihin!". HUOOOOOOOH ja MUUUUUR!!! Sanoin, että ei meidän tarvitse kuin käväistä, viedä kukka tms. että tulisi minun seuraksi, koska en minäkään tunne sieltä ketään. Ja ei.
Alkaa pikkuhiljaa tympiä tuo asenne. Mies haluaa pitää itseään 'ihmisvihaajana' ja haluaa viimeiseen asti välttää kaikkia vähänkään virallisia kekkereitä. Mutta joka kerta kun olen hänet saanut mukaan (esim. viimeisimpänä työkaverin häät), hän oli juhlien päästessä vauhtiin aivan innoissaan. Tuli hienosti heti juttuun ihmisten kanssa ja oli paikan kovin joraaja! En tiedä mikä pakkomielle hänellä on siis pitää kiinni tuosta ihmisvihastaan, kun hän ei sellainen oikeasti ole....
Huh, helpotti purkaa tätä jonnekin kun niin ketuttaa tilanne
Alkaa pikkuhiljaa tympiä tuo asenne. Mies haluaa pitää itseään 'ihmisvihaajana' ja haluaa viimeiseen asti välttää kaikkia vähänkään virallisia kekkereitä. Mutta joka kerta kun olen hänet saanut mukaan (esim. viimeisimpänä työkaverin häät), hän oli juhlien päästessä vauhtiin aivan innoissaan. Tuli hienosti heti juttuun ihmisten kanssa ja oli paikan kovin joraaja! En tiedä mikä pakkomielle hänellä on siis pitää kiinni tuosta ihmisvihastaan, kun hän ei sellainen oikeasti ole....
Huh, helpotti purkaa tätä jonnekin kun niin ketuttaa tilanne