Muistin taas-entisen elämäni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "yks vain"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22004294]minulla on myös tällainen muisto. ja siksi juuri pelkään vettä hysteerisesti. en ole koskaan meinannut hukkua ja tiedänkin jonkun verran entisestä elämästäni joten osaan sen sinne yhdistää.[/QUOTE]

Pelkään kans vettä ja vasta myöhemmällä iällä opin vähän uimaan. Pelkään hukkumista.
Tässä kerran unessa sanottin mulle että jos on kuollut hukkumalla, se muisto jää.
Ja sitten heräsin.
Mulle tuli aika kauheita muistoja silloin menneet-terapiassa, mieleen muodostui maan nimi ja vuosituhat. Kamalia asioita ja jostain syystä kamalia asioita on ollut tässäkin elämässä.
Kuolin kidutukseen, näin sotilaat ja tunsin tunteita...
 
Niin, jotkut ovat "uusia" ja kaikilla ei tietoa ja ymmärrystä ja monet käyttävät torjuntaa.
Toinen vanha sielu tunnistaa kyllä toisen.
Minä olin kerran Ikaalisten lähellä pienellä hiekkatiellä autokyydissä kun vaan tiesin miten tie
menee enkä ollut käynyt siellä päin koskaan.
Jostain syystä mulla on kipuja juuri näissä kohdissa kehoa, niissä kohdissa mitkä joutuivat
tapahtumien kohteeksi..

juuri samankaltaisia kokemuksia on myös itselläni. että osaan tarkkaan neuvoa täysin vieraassa maassa toiselle turistille mistä pääsee mihinkin. tosin enää se maa ei ole minulle vieras koska olen viettänyt siellä niin paljon aikaa, ottamassa selvää entisestä elämästäni.

on aika mieleenpainuva kokemus kun astuu jalallaan ensimmäistä kertaa maaperälle jossa ei koskaan ole ollut mutta joka on aina jollain lailla ollut alitajuisesti läsnä. kun huomaa muistelevansa että tuossa asui sellainen perhe ja tuolla se omituinen rouva mukavan miehensä kanssa jne. kun tuntee tulleensa kotiin. sitä tunnetta on todella vaikea selittää niille, jotka torjuvat näitä asioita, joilla ei itsellään ole aiempaa kokemusta, jotka eivät ole kiertolaisia.

eikä minuakaan ne vahvat hukkumismuistot ahdista, ja vaikka hysteerisesti vettä pelkäänkin niin silti uin uimahallissa, meressä, järvessä, joessa niinkuin muutkin. se pelko ei ole läsnä tässä elämässä ja sillä hetkellä kun rannalle tai uimahallille menen. mutta aika-ajoin tunnistaan sen hysterian itsessäni ja saatan säpsähtää kun tunnen kuinka keuhkot täyttyvät vedellä. se on hetki, jonka jälkeen menee taas pitkiä aikoja kun en muista tai koe koko asiaa enää.
 
Niin, jotkut ovat "uusia" ja kaikilla ei tietoa ja ymmärrystä ja monet käyttävät torjuntaa.
Toinen vanha sielu tunnistaa kyllä toisen.
Minä olin kerran Ikaalisten lähellä pienellä hiekkatiellä autokyydissä kun vaan tiesin miten tie
menee enkä ollut käynyt siellä päin koskaan.
Jostain syystä mulla on kipuja juuri näissä kohdissa kehoa, niissä kohdissa mitkä joutuivat
tapahtumien kohteeksi..

Kertokaa minulle miten olette saaneet tietoa vanhasta sielusta?!
Asia kiinnostaa kovasti koska itsellä tapahtuu kanssa usein äkkimuistamisia ja myös paljon muuta "yliluonnollista"..
 
Pelkään kans vettä ja vasta myöhemmällä iällä opin vähän uimaan. Pelkään hukkumista.
Tässä kerran unessa sanottin mulle että jos on kuollut hukkumalla, se muisto jää.
Ja sitten heräsin.
Mulle tuli aika kauheita muistoja silloin menneet-terapiassa, mieleen muodostui maan nimi ja vuosituhat. Kamalia asioita ja jostain syystä kamalia asioita on ollut tässäkin elämässä.
Kuolin kidutukseen, näin sotilaat ja tunsin tunteita...

:hug:

vähän samanlaisia kokemuksia itsellänikin. minä tiedän että olen monta kiertoa sitten elänyt eri maassa kun nyt elän ja minut on hukutettu noituudesta epäiltynä. minulla oli tulenpunaiset hiukset ja voimakkaat piirteet. enkä ole ainoa sukuni naisista joilla tällaisia kokemuksia on (siis en tarkoita juuri näitä elämäni noitana - kokemuksia vaan entisen elämän kokemuksia).
 
[QUOTE="vieras";22004348]juuri samankaltaisia kokemuksia on myös itselläni. että osaan tarkkaan neuvoa täysin vieraassa maassa toiselle turistille mistä pääsee mihinkin. tosin enää se maa ei ole minulle vieras koska olen viettänyt siellä niin paljon aikaa, ottamassa selvää entisestä elämästäni.

on aika mieleenpainuva kokemus kun astuu jalallaan ensimmäistä kertaa maaperälle jossa ei koskaan ole ollut mutta joka on aina jollain lailla ollut alitajuisesti läsnä. kun huomaa muistelevansa että tuossa asui sellainen perhe ja tuolla se omituinen rouva mukavan miehensä kanssa jne. kun tuntee tulleensa kotiin. sitä tunnetta on todella vaikea selittää niille, jotka torjuvat näitä asioita, joilla ei itsellään ole aiempaa kokemusta, jotka eivät ole kiertolaisia.

eikä minuakaan ne vahvat hukkumismuistot ahdista, ja vaikka hysteerisesti vettä pelkäänkin niin silti uin uimahallissa, meressä, järvessä, joessa niinkuin muutkin. se pelko ei ole läsnä tässä elämässä ja sillä hetkellä kun rannalle tai uimahallille menen. mutta aika-ajoin tunnistaan sen hysterian itsessäni ja saatan säpsähtää kun tunnen kuinka keuhkot täyttyvät vedellä. se on hetki, jonka jälkeen menee taas pitkiä aikoja kun en muista tai koe koko asiaa enää.[/QUOTE]

Käsitin että olet ollut entisten elämien-terapiassa, ehkä?
Mun ensimmäisiä muistoja oli kehoterapian aikana tulleet, olin tuolla kaukana itämailla
ja olin tyytyväinen siellä. Itse asiassa nuorempana jouduin itämaille ja nimenikin juontuu sieltä.. sattumaa?
 
[QUOTE="vieras";22004389]:hug:

vähän samanlaisia kokemuksia itsellänikin. minä tiedän että olen monta kiertoa sitten elänyt eri maassa kun nyt elän ja minut on hukutettu noituudesta epäiltynä. minulla oli tulenpunaiset hiukset ja voimakkaat piirteet. enkä ole ainoa sukuni naisista joilla tällaisia kokemuksia on (siis en tarkoita juuri näitä elämäni noitana - kokemuksia vaan entisen elämän kokemuksia).[/QUOTE]

En tiedä mutta voi olla että olen kans ollut noita, tosin tämä on vain ajatus. Olen vähän "noita" kylläkin. Olin kerran eräällä kurssilla joka liittyi hyvinvointiin, tavallaan terapeuttista ja siellä yksi ainoa sana aamiaispöydässä laukaisi äkillisesti muiston kaukaa; näin julman natsiupseerin silmissäni, tosi häijyn. Ehkä olin silloin niin herkistynyt että niin kävi.
Ja ne muistot jatkuivat... epäilen olleeni ties missä. Ja tässä kohtaa on vain arvelu, ei enää muisto. Kämppiksenä oli ilmeisesti "vanha tuttu", siellä kurssilla.
Ehkä olimme yhdessä joskus...hänelläkin oli samoja juttuja mielessä-samat tapahtumat.
 
[QUOTE="kiinnostunut";22004362]Kertokaa minulle miten olette saaneet tietoa vanhasta sielusta?!
Asia kiinnostaa kovasti koska itsellä tapahtuu kanssa usein äkkimuistamisia ja myös paljon muuta "yliluonnollista"..[/QUOTE]

minulla itselläni on asioita avautunut hypnoosissa. näin yhteen väliin niin paljon painajaisia että hakeuduin hypnotisoijan puheille. tarkoitus oli että hän olisi auttanut minua rentoutumaan, luulin painajaisten siis johtuvan työperäisestä stressistä. mutta hypnoosissa kerroinkin hänelle asioita joiden avulla vyyhdit rupesivat purkautumaan.

olen käynyt myös astrologilla useamman kerran ja myös sitä kautta löytyi tietoa. tunnistin itseni vanhaksi sieluksi jo lapsena.

lisätietoa löytyy mm. Jose Stevensin kirjoista Maasta Taoon, Taosta Maahan, Michaelin käsikirja, Kesytä sisäinen Lohikäärmeesi.
 
Käsitin että olet ollut entisten elämien-terapiassa, ehkä?
Mun ensimmäisiä muistoja oli kehoterapian aikana tulleet, olin tuolla kaukana itämailla
ja olin tyytyväinen siellä. Itse asiassa nuorempana jouduin itämaille ja nimenikin juontuu sieltä.. sattumaa?

en varsinaisesti terapiassa, mutta hypnotisoijan luona kylläkin (vai onko se oikea termi hypnologi??) sekä astrologeilla. minulla ei muistikuvat mene itäänpäin vaan länteen. suurin osa entisten elämien muistikuvista on tietystä maasta, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta.
 
En tiedä mutta voi olla että olen kans ollut noita, tosin tämä on vain ajatus. Olen vähän "noita" kylläkin. Olin kerran eräällä kurssilla joka liittyi hyvinvointiin, tavallaan terapeuttista ja siellä yksi ainoa sana aamiaispöydässä laukaisi äkillisesti muiston kaukaa; näin julman natsiupseerin silmissäni, tosi häijyn. Ehkä olin silloin niin herkistynyt että niin kävi.
Ja ne muistot jatkuivat... epäilen olleeni ties missä. Ja tässä kohtaa on vain arvelu, ei enää muisto. Kämppiksenä oli ilmeisesti "vanha tuttu", siellä kurssilla.
Ehkä olimme yhdessä joskus...hänelläkin oli samoja juttuja mielessä-samat tapahtumat.

aika voimallisia muistoja, mutta tärkeitäkin.

itselläni nuorimmat muistot ovat 1950-luvulta (vaikka itse olen syntynyt paljon sen jälkeen). suurin osa muistoista on keskiajalta 1900-luvun alkuun. ja tuo 50-vuoden väli minua itseänikin hieman ihmetyttää. mutta ehkä niiden muistojen aika ei ole vielä. ei hätää, minulla on kyllä aikaa odottaa :D
 
Uskon että rentoutumalla voi muistaa, olen kokenut asiat niin. Joskus jumpan jälkeen kun on hyvä rentoutusharjoitus, tuntuu että sitä leijuu jo jossain, ties missä.
Ja joskus ennen nukahtamista kun aivoaallot ovat eri tilassa, sitä rentoutuu ja silloinkin on tullut kaikkea. Joskus lapsuudesta, joskus jotain muuta.
Katsoiko kukaan talvella Oprahin jaksoja jossa puhuttiin menneiden elämien terapiasta?
Moni oli hyötynyt siitä, jopa jokin piinaava asia oli ratkennut kun mentiin taaksepäin katsomaan.
Ja ihminen itse toi niitä asioita esiin, ei terapeutti pakottanut.
 
[QUOTE="vieras";22004497]en varsinaisesti terapiassa, mutta hypnotisoijan luona kylläkin (vai onko se oikea termi hypnologi??) sekä astrologeilla. minulla ei muistikuvat mene itäänpäin vaan länteen. suurin osa entisten elämien muistikuvista on tietystä maasta, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta.[/QUOTE]

Olen kai ollut lännessäkin, yksi henkilö sanoi että oon ollut Amerikassa. Ja Iranissa oon ollut.
Tunnistan ystäväni lapsen "tutuksi", tuli kerran tuntuma että olemme asuneet samassa perheessä
jossakin etelän maassa.
Ja yksi mies sanoi kerran että olen ollut täällä jo 2000 vuotta sitten. Niin että oikein vanha sielu..
 
[QUOTE="vieras";22004512]paljon mielenkiintoisesta avauksesta. pahoitteluni mutta nyt on mentävä. ehkä joskus vielä törmäämme?

kaikkea hyvää ja kaunista viikonloppua kaikille![/QUOTE]

Ehkä törmäämme, munkin pitää lopetella, kiitos keskustelusta!
 
Olen kai ollut lännessäkin, yksi henkilö sanoi että oon ollut Amerikassa. Ja Iranissa oon ollut.
Tunnistan ystäväni lapsen "tutuksi", tuli kerran tuntuma että olemme asuneet samassa perheessä
jossakin etelän maassa.
Ja yksi mies sanoi kerran että olen ollut täällä jo 2000 vuotta sitten. Niin että oikein vanha sielu..

Anteeksi nyt, mutta tajuatko yhtään miten epätodennäköistä olisi, että olisit "joskus jossain entisessä elämässä" asunut samassa perheessä tuttavasi lapsen kanssa?
 
[QUOTE="matikka";22004552]Anteeksi nyt, mutta tajuatko yhtään miten epätodennäköistä olisi, että olisit "joskus jossain entisessä elämässä" asunut samassa perheessä tuttavasi lapsen kanssa?[/QUOTE]

Niinpä, mutta joskus käy niin että "tutut" ihmiset tapaavat uudestaan.
 
Mielenkiintoinen keskustelu entisistä elämistä. Tuttavani on varma, että on ollut juutalainen natsien vainoissa ja uskon häntä kyllä. Itselläni ei vastaavia kokemuksia menneistä elämistä ole.
 
[QUOTE="matikka";22004552]Anteeksi nyt, mutta tajuatko yhtään miten epätodennäköistä olisi, että olisit "joskus jossain entisessä elämässä" asunut samassa perheessä tuttavasi lapsen kanssa?[/QUOTE]

Mun käsityksen mukaan ei ole ollenkaan sattuman kauppaa mihin päin maailmaa ja kenen ihmisten luo syntyy... Vaan pyöritään suht samoissa porukoissa, samojen sielujen kanssa. En sit tiedä kuinka iso porukka, ja miten on vaihtuvuutta. Mut nää on näitä juttuja, kaikilla oma käsityksensä miten nää menee. :)
 

Yhteistyössä