Muita jotka ei saa "lomaa" lapsista?

Kotiäiti Narniasta

Aktiivinen jäsen
14.01.2008
1 869
0
36
Esikoinen on nyt viisi vuotias ja minä olen tainnut olla kokonaista kaksi yötä tämän viiden vuoden aikana ollut poissa kotoa. Jos olen ollut baarissa joskus niin aamulla on pitänyt kuitenkin nousta lasten kanssa ylös. Yleensä aina kun olen jossain yksin ilman lapsia niin tulen sieltä kuitenkin yöksi kotiin. Breikit on siis tosi lyhyitä.

Nuorin on nyt 3kk ja hänestä en todellakaan tarvitse mitään lomaa enkä aio ottaakaan, koska täysimetän. Mutta 5v ja 3v lapsista tuntuu, että tarvitsen todella lomaa. Etenkin 5veellä on edelleen aivan kamala uhma ja 3v taas tekee kaiken perässä. Lisäksi tässä lähellä asuu eräs poika joka on provosoinut entisestään sekä omaa lastani että muiden kahta kauheampaan käytökseen.

Mies sen sijaan sitten taas on suhteellisen useinkin jossain omissa menoissaan ja myös öitä pois kotoa. Tämän kuun lopussa on taas yksi meno missä menee peräti neljä yötä. Tuntuu, että olen nyt jo ihan hajalla, kun mietin sitä että olen täällä viisi päivää noiden kanssa yksinäni. Voimat tuntuu menevän jo miehen työpäivien aikanakin.

Ensi viikolla on luvassa yksi vapaapäivä, kun isäni ottaa nuo isommat ja menen itse ystävän kanssa shoppailemaan koko päiväksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heila:
Ensimmäisenä heräs kysymys että miksi ihmeessä teet lisää lapsia kun et entisiäkään jaksa....? :/

No tämähän päätelmä siitä nimenomaan pitää tehdä. Pitääkö siis ihmisen ja äidin jaksaa aina? Ihan aina, oli mikä oli? Niinkö? Minä jaksan lapsiani ja olen hoitanut heitä jo monta vuotta kotona, mutta kai sitä saa ÄITIKIN väsyä joskus ja kaivata lomaa? Vai onko se vain miehen oikeus ottaa vapaata?
 
esikoinen täyttää 7v jouluna. kerran ollaan oltu lasten syntymän jälkeen miehen kanssa yö eri kaupungissa hotellissa ja kaksi päivää ilman lapsia, joita silloin oli2. joskus mummo ottaa isommat luokseen, joten tuntuu vallan luxuselta kun on vaan 2v tahtoja-uhmainen kotona.
 

Jos sulla kuitenkin on mies ja alat olla noin hajalla, niin istuta mies tuolille ja kerro vakavasti mikä tilanne on. Sitten sovitte sulle ja hänelle yhtä paljon vapaa-aikaa. Piste. Siis todellakin YHTÄ PALJON vapaa-aikaa. Nyt vielä otat vauvan matkaan käydessäsi itseksesi jossakin ja pianhan voit häntäkin jo toviksi isän kanssa jättää. Mies vastuuseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heila:
Ensimmäisenä heräs kysymys että miksi ihmeessä teet lisää lapsia kun et entisiäkään jaksa....? :/

Eihän se sanonut että niistä eroon haluaisi!Joskus vois pitää näppiksensä lukossa! Tässä taas yksi täydellisyys - jotkut sellaiset ehkä pakenee töihin että pääsee oleen hetken erossa, tai hankkii alpselleen "virikepaikan". Kuka sanoo ettei joskus saisi kaivata hetkeä yksin.

Kyllä minäkin haluan joskus käydä kaupassa yksin tai jotain, että saa hetken hengähtää. Vähissä on vaan apurit, MLL:n hoitajiakin olen miettinyt jo avuksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heila:
Ensimmäisenä heräs kysymys että miksi ihmeessä teet lisää lapsia kun et entisiäkään jaksa....? :/

Kerron sinulle myös (tätä et tietenkään voinut tietää) että esim. 2,5 vuotta sitten miehelläni todettiin syöpä. Hänen hoitojensa ajan se olin MINÄ joka täällä jaksoi pitää tämän perheen arjessa kiinni eikä ollut breikkejä sinä aikana eikä sen jälkeen. Mutta en ole valittanut, olen vain jaksanut.

Mutta tänäänkun lapset on olleet erityisen hankalia niin tuntuu taas siltä, että en jaksa kuunnella yhtään tuota tappelua vaan tarvitsen vähän sitä lomaakin.

Anteeksi mutta tätä kaikkea en tajunnut huomioida kuusi vuotta sitten kun hankkiuduin ekan kerran raskaaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kastemato aamuauringon alla:
esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

Aha, eli kun sinä et ole saanut vapaata, kenenkään ei tule saada?
Ihmiset on erilaisia ja jotkut tarttee sitä vapaata ihan oman jaksamisen takia. Entäpä jos sairastuu? Eikö silloinkaan tarvitse vapaata lapsista, koska ei ne silloin hyvässä hoidossa ole. Eriasia tietysti jos sisarukset hoitavat toisiaan..
 
Ei millään pahalla, mutta tuskin sellaisen tehoäidin, joka ei koskaan tarvitse omaa aikaa, arvostus on yhtään sen korkeammalla kun äidin, joka joskus haluaa olla hetken ilman lapsia. Eikä se tee äidistä yhtään huonompaa.
Tuota Heilan kommenttia en ymmärtänyt lainkaan :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos sulla kuitenkin on mies ja alat olla noin hajalla, niin istuta mies tuolille ja kerro vakavasti mikä tilanne on. Sitten sovitte sulle ja hänelle yhtä paljon vapaa-aikaa. Piste. Siis todellakin YHTÄ PALJON vapaa-aikaa. Nyt vielä otat vauvan matkaan käydessäsi itseksesi jossakin ja pianhan voit häntäkin jo toviksi isän kanssa jättää. Mies vastuuseen.

En minä koe olevani hajalla, mutta joskus kun on sellainen päivä (kuten tänään) että lapset on aivan mahdottomia niin tuntuu siltä että kaipaan todella vähän vapaata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiäiti Narniasta:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos sulla kuitenkin on mies ja alat olla noin hajalla, niin istuta mies tuolille ja kerro vakavasti mikä tilanne on. Sitten sovitte sulle ja hänelle yhtä paljon vapaa-aikaa. Piste. Siis todellakin YHTÄ PALJON vapaa-aikaa. Nyt vielä otat vauvan matkaan käydessäsi itseksesi jossakin ja pianhan voit häntäkin jo toviksi isän kanssa jättää. Mies vastuuseen.

En minä koe olevani hajalla, mutta joskus kun on sellainen päivä (kuten tänään) että lapset on aivan mahdottomia niin tuntuu siltä että kaipaan todella vähän vapaata.

Miksi et kuitenkaan siinäkään tapauksessa vaadi mieheltä enemmän osallistumista? Rankankaan työntekeminen ei ole riittävä syy sille ettet koskaan saa omaa aikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiäiti Narniasta:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos sulla kuitenkin on mies ja alat olla noin hajalla, niin istuta mies tuolille ja kerro vakavasti mikä tilanne on. Sitten sovitte sulle ja hänelle yhtä paljon vapaa-aikaa. Piste. Siis todellakin YHTÄ PALJON vapaa-aikaa. Nyt vielä otat vauvan matkaan käydessäsi itseksesi jossakin ja pianhan voit häntäkin jo toviksi isän kanssa jättää. Mies vastuuseen.

En minä koe olevani hajalla, mutta joskus kun on sellainen päivä (kuten tänään) että lapset on aivan mahdottomia niin tuntuu siltä että kaipaan todella vähän vapaata.

Miksi et kuitenkaan siinäkään tapauksessa vaadi mieheltä enemmän osallistumista? Rankankaan työntekeminen ei ole riittävä syy sille ettet koskaan saa omaa aikaa.

Kyllä vaadin mieheltä osallistumista ja hän osallistuukin ja tekee paljon kaikenlaista lasten kanssa, vaikka työpäivät onkin pitkiä. Ei siis ole siitä kyse etteikö mies osallistuisi. Mutta semmoisiin kunnon irtiottoihin ei juuri ole mahdollisuuksia minulla ollut.
 
:wave: En mää tosin tiiä, kaipaanko ihan omaa lomaa. Me lomaillaan koko porukalla yleensä. Totta kai arki väsyttää ja aina ei jaksa, mutta en usko, että semmoinen, jolla tukiverkosto on vahva, jaksaa aina hymyillen. Tottumiskysymys kai tämäkin. Mulla ei vaan ole ollut mitään mahdolisuutta lomiin tai irtiottoihin. Jotenkin on vaikea kaivata sitä, mitä ei ole koskaan ollut.
 
lapset 5v6kk ja 2v7kk ja pisin aika erossa heistä on 1 vuorokausi, muutenkin on äärimmäisen harvoin missään muualla hoidossa, mies tekee pitkiä päiviä töissä joten itekseni joudun minäkin jaksamaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja kastemato aamuauringon alla:
esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! :D Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.
 
täällä yksi jolla ihan sama tilanne, joten ymmärrän hyvin. Mies on viikkoja poissa ja olen yksin autottomana kolmen lapsen kanssa. vanhin on reilu 4. jos edes kauppaan tai suihkuun pääsee ilman yhtäkään lasta niin se on jo luksusta. enkä todellakaan tahtoisi lapsistani eroon, hetkiä vain yksin hiljaisuudessa. jätetään omaan arvoonsa nuo arvostelijat, jotka omassa mahtavuudessaan kykenee mihin vaan. joojoo. se on oikeasti ihan selvä asia, että jokainen ihminen tarttee välillä omaa rauhaa ja äitikin sattuu olemaan ihminen! Voimahalit, et ole yksin, vaikkei se ongelmaa poistakaan!
 
Kiitos vastanneille! Tämä selkeytti hiukan ajatuksia ja jo tuo asioiden kirjoittaminen auttaa. Selkeyttää asiaa omassa päässä jollain tapaa kuin se, että vain yksinään vatvoo jotain.

Nyt kun kirjoitin tämän niin käsitin senkin, että kyllähän minä itseasiassa pääsisin täältä pois vaikka yöksikin, mutta enhän minä edes tiedä minne menisin. :laugh: Eniten ehkä siis kaipaankin sitä, että mies ottaisin ja menisi lasten kanssa pois ja minä saisin olla tuon vauvan kanssa rauhassa yksin kotona.

Ei hyvänen aika miten sekava pääkoppa mullakin on. :headwall:
 

Yhteistyössä