Mulla on niin kamalan paha olla, että päähän kiipii jo epätoivoisia ajatuksia :/

[Voi ei]

Koko elämä on niin solmussa, viimenenkin hyvä asia on poissa.No onhan mulla tietenkin ihanat lapset, mutta niiden lisäksi. JA heillekin mä olen ihan kamala mutsi.

Jotenkin mä en vaan enää jaksa. VAikka kuinka koitan suggestoida itseäni, että ei ne asiat niin vakavia ole, niin ei auta. KAipa sitä on liian kauan koittanu olla liian vahva.

 

[llll]

Mulla oli vähän aikaa sitten ihan sama tilanne yritä vaan sinnitellä, suunta on nimittäin vain parempaan.

 

[äitikertaakuus]

Ap, millaisia murheita sulla? Voimia kovasti!

 

["emilia"]

Kerrohan nyt suruistasi tänne, ehkä se vie taakkaa.

 

[tytsi-89]

:hug:

 

["mnm"]

Täällä sama tilanne. Minäkin olen yrittänyt itselleni hokea että jatkosa suunta parempaa, mutta sitten iskevät taas synkät pilvet...

 

[ap.ap.]

Voi, mulla ois niin paljon jaettavaa että se ois huominen ennenkun olen valmis!

Mutta; mistään pienistä vaikeuksista ei ole kyse. Ei siis tyyliin että mies jätti tai velkaa on ( on toki nuokin ) vaan ihan isot asiat tässä on kyseessä.

Vaikka, jokainenhan kokee asiansa eri lailla, ylläolevat voivat todella ollakin jollekin jo se maailmanloppu.

Huoh, mä en jaksa.

 

["mmm"]

Voi, mulla ois niin paljon jaettavaa että se ois huominen ennenkun olen valmis!

Mutta; mistään pienistä vaikeuksista ei ole kyse. Ei siis tyyliin että mies jätti tai velkaa on ( on toki nuokin ) vaan ihan isot asiat tässä on kyseessä.

Vaikka, jokainenhan kokee asiansa eri lailla, ylläolevat voivat todella ollakin jollekin jo se maailmanloppu.

Huoh, mä en jaksa.

Tiivistä ranskalaisilla viivoilla, että vähän tietää minkä tason ongelmista tässä nyt puhutaan.

 

["vieras"]

Kerro vaan, eihän sitä tiedä jos vaikka osattais auttaa tai neuvoa jotenkin Mut periksi ei kannata antaa. Usko pois niin jotain hyvää vielä sunkin elämässäsi tulee tapahtumaan!