Mulla on todella todella iso ongelma.. En tiedä mitä teen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Auttakaa..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Auttakaa..

Vieras
Mulla on paha ongelma.

Mä oon ollut ihastunut nyt jo kai puoli vuotta erääseen mieheen töissä. Meidän välillä on jotain, en tiedä mitä. Mutta jotain on. Vaan asiat ei etene, mies on naimisissa enkä mä halua sekaantua mihinkään. Ja luoja tietää että mä oon yrittänyt pyristellä irti ja keskittyä omaan elämääni. Olen yrittänyt vältellä tuota miestä ja olla kuin hän ois ilmaa, mutta en onnistu. Kerta toisensa jälkeen huomaan taas jääneeni kaksin hänen kanssaan ja hakeutuvani tilanteisiin joissa voidaan olla kahdestaan. Se mies on mulle kuin huumetta. Ja tää ei todellakaan ole yksipuolista, oiskin niin ois helpompaa repäistä itsensä irti.

Olen hiljattain tutustunut upeaan mieheen, joka vastaa kaikkia haaveitani. Mutta mä en vaan saa omia tunteitani syttymään. Ajatukset karkaa aina tuohon työpaikan mieheen, ja kun hän on lähelläni, en uhraa ajatustakaan kenellekään muulle.

Enkä mä halua tätä. Mä haluan ihastua siihen toiseen, vapaaseen mieheen ja unohtaa tuon työpaikan tapauksen. Mutta kun en pysty. En voi. En onnistu. Mut on kuin lumottu, en pääse tästä irti.

Mitä ihmettä mä teen?
Työpaikkaa en suostu vaihtamaan.
 
Pystyt jos vaan haluat, ihmisillä on typerä olettamus siitä etteivät he voi itse hallita ollenkaan tunteitaan/käytöstään jos ihastuvat tai rakastuvat johonkuhun.
 
tuleeko tää porvoosta ku joku päivä sitten oli ihan sama laulu?

näpit irti toisen miehestä - miltä tuntuis jos olisit sen vaimo ja tietäisit sen toimivan noin? vieläkö romanssi maittaa?

toisilla on tarve ihastua varattuihin. keskeneräinen oidipaalivaihe tms. kuulutko näihin?
 
Ai, mä en ole ainakaan kirjoittanut mitään tähän liittyvää tänne koskaan :O
Jos kerran on ollut samaan liittyen aihe, niin voitteko linkittää jos siellä vaikka ois neuvoja..
 
Riippuu niin paljon. Itse tapasin nykyisen mieheni työpaikalla ja molemmat olimme varattuja. Rakastuttiin tulisesti mutta päätimme silti olla vain ystäviä. Vierähti muutama vuosi kun erosimme ja halusimme heti tavata. Sama fiilis oli kuin alussa ja parani vain entisestään. Olemme nyt naimisissa.
 
No tuon työpaikan miehen kanssa ei voi tietenkään olla mitään, koska hän on naimisissa. Sun pitää lakata hakeutumasta hänen kanssaan kaksin mihinkään, ja ymmärtää, että hän voi olla korkeintaan haaveiden kohte. Haaveissa ja fantasiassahan ei ole mitään pahaa, kunhan sen ymmärtää, että totta ne haaveet eivät ole eivätkä voi olla.

Jostain syystä, oli se sitten tuo toinen mies tai jokin muu, tuo tapaamasi ihana mies ei nyt vaan iske. Sä sanot sille vapaalle miehelle, että elämäntilanne on nyt vaan sellainen, ettei seurustelu sovi, tai että et löydä itsestäsi sellaisia tunteita kuin haluaisit. Ehkä sä myöhemmin huomaat, että tää onkin niin ihana mies, että häneen olet rakastunut, ja sitten hän joko on odottanut sua tai ei. Pakottamalla sä et kuitenkaan voi itseäsi saada ihastumaan, eikä myöskään ole hänen kanssaan jatkaa/aloittaa suhdetta jos et häntä rakasta.

Ajan kanssa ihastuminen siihen varattuun lakkaa. Annat vaan aikaa itsellesi etkä hermoile.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ehka:
Riippuu niin paljon. Itse tapasin nykyisen mieheni työpaikalla ja molemmat olimme varattuja. Rakastuttiin tulisesti mutta päätimme silti olla vain ystäviä. Vierähti muutama vuosi kun erosimme ja halusimme heti tavata. Sama fiilis oli kuin alussa ja parani vain entisestään. Olemme nyt naimisissa.

siinäpä se - ette tehnyt itsestänne pettäjiä. Ihan eri pohja uudelle suhteelle silloin.
 

Yhteistyössä