M
"myy"
Vieras
Olen joutunut viimeaikoina pahan ryöpytyksen kohteeksi lähisukulaisen taholta. Olen tietämättäni piinannut ja piikitellyt kuulemma häntä vuosikaudet puheillani. Olen tästä todella järkyttynyt. Olen aina pitänyt häntä ystävänäni ja luullut hänen kokevan samoin. Tiedostan miten erilaisia ihmisiä olemme ja olen pyrkinyt aina huomioimaan tämän luonteiden erilaisuuden etten olisi liian puhelias jne. Nyt kävi ilmi, että hän on vuosikaudet kokenut monet sanomani asiat loukkaavina, tulkinnut niitä täysin eri tavoin kuin miten minä olen ajatellut. En ole ikinä aavistanutkaan että hän ajattelee näin. Hän on nyt kahteen otteeseen vahvasti haukkunut minut tämän takia.
Olen ollut hieman heikoilla henkisen jaksamiseni kanssa muutenkin viimeaikoina, tämä ei ole ensimmäinen ongelma kohdallani. Tämä romahdutti minun itsetuntoani aika pahasti entisestään. En todellakaan kohtele tätä ihmistä eri tavoin kuin muita läheisiäni, pikemminkin pyrin olemaan huomaavaisempi juuri erilaisten luonteidemme takia. Puhuin tästä yhden toisen läheiseni kanssa ja hän oli aivan yhtä ymmällään tästä suhtautumisesta minuun.
Nyt kuitenkin kyseenalaistan koko ajan itseäni ja sanomisiani. Olen todella ahdistunut, pelkään koko ajan ketä loukkaan seuraavaksi. En tiedä kykenenkö enää olemaan oma itseni muiden seurassa. Olen aina pelännyt että minua ei hyväksytä, minua koulukiusattiin pahasti peruskoulussa ja vielä lukiossakin tulin syrjityksi. Tämä on kieltämättä jättänyt minuun jälkensä ja koen aina muutenkin pelkoa siitä että minussa on jotain vikaa, että siksi minua kiusataan ja siksi minua ei hyväksytä.
Nyt tilanne on mennyt niin pitkälle, etten tiedä miten työhöni liittyvä asiat ratkaisen. Minulla olisi uuden työn etsiminen edessä, mutta pelkään hakea sitä. Minulla kummittelee koko ajan takaraivossa, että en sopeudu työyhteisöön kuitenkaan ja kaikki menee päin seiniä taas. Ahdistun vahvasti sosiaalisista ongelmista ja pelkään ajatusta, että tulisin syrjityksi työyhteisössäkin. Olen tehnyt osaksi tämän takia keikkahommia ja freelancerina töitä, näin ei tarvitse olla pitkään missään. Nyt olisi kuitenkin korkea aika tehdä asialle jotain, jotta perheen talous saataisiin vakaammalle pohjalle.
Minusta tuntuu, että loukkaan vain kaikkia läheisiäni ja perheenikin saa kärsiä minun takiani. En kykene puhumaan tästä kenellekään. Minusta tuntuu ettei minusta ole mitään hyötyä kenellekään. Haluaisin vain helpottaa perheeni tilannetta, mutten kykene siihenkään. Pelkään etten osaa olla hyvä äiti lapsillenikaan. En tajua mikä minussa on vikana, enkä miten sitä korjata. Jotain se kuitenkin on tai miksi asiat muuten aina menisivät näin.
En edes tiedä miksi tätä tänne tilitän. Tuntui kai vain että on pakko saada tämä asia ulos jollain tavalla.
Olen ollut hieman heikoilla henkisen jaksamiseni kanssa muutenkin viimeaikoina, tämä ei ole ensimmäinen ongelma kohdallani. Tämä romahdutti minun itsetuntoani aika pahasti entisestään. En todellakaan kohtele tätä ihmistä eri tavoin kuin muita läheisiäni, pikemminkin pyrin olemaan huomaavaisempi juuri erilaisten luonteidemme takia. Puhuin tästä yhden toisen läheiseni kanssa ja hän oli aivan yhtä ymmällään tästä suhtautumisesta minuun.
Nyt kuitenkin kyseenalaistan koko ajan itseäni ja sanomisiani. Olen todella ahdistunut, pelkään koko ajan ketä loukkaan seuraavaksi. En tiedä kykenenkö enää olemaan oma itseni muiden seurassa. Olen aina pelännyt että minua ei hyväksytä, minua koulukiusattiin pahasti peruskoulussa ja vielä lukiossakin tulin syrjityksi. Tämä on kieltämättä jättänyt minuun jälkensä ja koen aina muutenkin pelkoa siitä että minussa on jotain vikaa, että siksi minua kiusataan ja siksi minua ei hyväksytä.
Nyt tilanne on mennyt niin pitkälle, etten tiedä miten työhöni liittyvä asiat ratkaisen. Minulla olisi uuden työn etsiminen edessä, mutta pelkään hakea sitä. Minulla kummittelee koko ajan takaraivossa, että en sopeudu työyhteisöön kuitenkaan ja kaikki menee päin seiniä taas. Ahdistun vahvasti sosiaalisista ongelmista ja pelkään ajatusta, että tulisin syrjityksi työyhteisössäkin. Olen tehnyt osaksi tämän takia keikkahommia ja freelancerina töitä, näin ei tarvitse olla pitkään missään. Nyt olisi kuitenkin korkea aika tehdä asialle jotain, jotta perheen talous saataisiin vakaammalle pohjalle.
Minusta tuntuu, että loukkaan vain kaikkia läheisiäni ja perheenikin saa kärsiä minun takiani. En kykene puhumaan tästä kenellekään. Minusta tuntuu ettei minusta ole mitään hyötyä kenellekään. Haluaisin vain helpottaa perheeni tilannetta, mutten kykene siihenkään. Pelkään etten osaa olla hyvä äiti lapsillenikaan. En tajua mikä minussa on vikana, enkä miten sitä korjata. Jotain se kuitenkin on tai miksi asiat muuten aina menisivät näin.
En edes tiedä miksi tätä tänne tilitän. Tuntui kai vain että on pakko saada tämä asia ulos jollain tavalla.
