T
turhaa kitinää
Vieras
Ollaan mieheni kans seurusteltu melkein vuosi. Ei asuta yhdessä, koska en halua painostaa miestä, hänellä on kuitenkin totuttelemista vielä lapsiini. Haluaisin kyllä muuttaa yhteen, ei kuitenkaan olla puhuttu siitä, eikä mistään muustakaan tulevaisuuteen liittyvästä. Minusta tuntuu, että hän on se oikea jota olen odottanut monta vuotta. Ja kuvitellut tulevaisuudelta kaikenlaista (ei vissiin pitäisi).
Eilen oltiin kaverin häissä ja minä leijuin vaaleanpunaisissa pilvissä ajatellen, että ehkä mekin joskus vielä ollaan tuossa. Mutta miehenipä myöhemmin illalla töksäytti kaiken kansan kuullen, että hän ei aio koskaan naimisiin. Jotenkin ottaa päähän, kun meni mun unelma murusiksi. Jos oltais puhuttu tosta aikasemmin yhdessä ja oisin tiennyt, ni ei olis sattunut noin. Mutta tuli mullekin yllärinä ja sen kuulemma näki mun naamasta (yks tuntematon nainen sanoi mulle, et ihanku oisin saanu iskun vyön alle).
Tuntuu, etten minä ole miehelleni yhtä tärkeä kuin hän minulle. Hän on kuitenkin joskus ollut kihloissa.
Tiedän kyllä, että teen pienestä asiasta suuren, mutta se vaivaa. Enkä ole vielä kerennyt juttelemaan tästä miehen kanssa. Pakko oli johonkin purkaa tuntoja. :'(
Eilen oltiin kaverin häissä ja minä leijuin vaaleanpunaisissa pilvissä ajatellen, että ehkä mekin joskus vielä ollaan tuossa. Mutta miehenipä myöhemmin illalla töksäytti kaiken kansan kuullen, että hän ei aio koskaan naimisiin. Jotenkin ottaa päähän, kun meni mun unelma murusiksi. Jos oltais puhuttu tosta aikasemmin yhdessä ja oisin tiennyt, ni ei olis sattunut noin. Mutta tuli mullekin yllärinä ja sen kuulemma näki mun naamasta (yks tuntematon nainen sanoi mulle, et ihanku oisin saanu iskun vyön alle).
Tuntuu, etten minä ole miehelleni yhtä tärkeä kuin hän minulle. Hän on kuitenkin joskus ollut kihloissa.
Tiedän kyllä, että teen pienestä asiasta suuren, mutta se vaivaa. Enkä ole vielä kerennyt juttelemaan tästä miehen kanssa. Pakko oli johonkin purkaa tuntoja. :'(