Mummo muuttaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LadyT
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

LadyT

Uusi jäsen
20.07.2007
7
0
1
meille vuodeksi asumaan! :headwall:
Pakko ottaa, ei ole muuta mahdollisuutta.

Siispä:

Mitä tehtäviä voisi mummolle (melko terve 53v) kotitöistä antaa?
Mulla on kaksi lasta hoidettavana, ylimääräinen käsipari on enemmän kuin tervetullut. Saa asua ilmatteeksi, me maksetaan ruoka/hygieniakulut niin eikö olisi kohtuullista vaatia mummoakin ottamaan osaa kotitöihin kun meidän kotihan muuttuu sillekin kodiksi, ainakin vuodeksi.
Mummo vaan taitaa olettaa tulevansa tyttärelle vuodeksi kylään ja palvelu pelaa |O
Omat pyykit saa ainakin huoltaa. Viikkosiivoukseenkin saa osallistua.
Kaupassakäyntiä ei voi sälyttää sen niskoille kun ruokarahoille saattaa käydä köpelösti. Lapset hoidan itse, ellei mummo erikseen pyydä saavansa hoitaa.
Voinko pyytää mummoa tekemään kaikenlaista mitä kodin arkeen kuuluu?
Esimerkiksi kokkaamaan joskus ehkä jopa päivittäin ruokaa meille kaikille?
Esimerkiksi vaikka iltapala pöytään tai aamupala valmiiksi...? Vai kuuluuko mun tosiaan ruokkia mummo, siivota senkin jäljet yms. Stressaa jo valmiiksi.
Tarkoitushan ei ole lisätä mun työmäärää joten mummokin voisi osallistua mutta pidetäänkö mua sitten marttyyrina? Miten kertoa mummolle että hänkin joutuu osallistumaan kodin töihin?
 
Ihan ensiksi kysyn miksi muuttaa teille jos on terve ja suht nuorikin? Tottakai voit ja sinun pitääkin pyytää häntä osallistumaan päivittäisiin askareisiin. Meinaatko ettei ilman kehotusta tekisi mitään, makailisi vaan kuin lomakodissa :o vaikea kuvitella... Omat pyykit hoitaa tottakai, neuvot heti missä on kone ja miten toimii, näytät mihin saa likaiset laittaa ja mihin puhtaat laitetaan kuivumaan ;) Jos ei itse kysy mitä voi tehdä niin sitten vaan pyydät mummelia tekemään esim iltapalaa tai imuroimaan jne. Ihan ystävällisesti tyyliin, sähän voisitkin... Mutta jos kaikesta joutuu erikseen sanomaan niin huh hu, hyvää vuotta vaan sulle/ teille :hug: ei käy kateeksi!
 
Mummohan voi tietty pestä ikkunat, leipoa, laittaa ruokaa, viikata pyykkiä, imuroida, mopata, pestä vessoja, vaihtaa verhot, pyyhkiä pölyt jne. Eli siis kaikkea mitä mekin tehdään. Jaksotat vaan sopivasti joka päivälle jotain.
 
muutakaan mahdollisuutta ei ole. Häntä on nyt pakko auttaa.
Laitankin mummolle valmiiksi listan :D mitkä tehtävät kuuluu sille ja mitkä ei. Ja jos ei kelpaa tai jos ei tee mitään, voi etsiä turvapaikan jostain muualta.
Aikoinaan mummo teki vaikka mitä ja hyvin mutta nyt on masentunut yms. niin ei oikein saa otetta mistään. Ehkä saan sen piristymään kun opetan sille ettei lusmuilemalla mitään saa aikaiseksi. Tuntuu vaan niin hölmöltä käskyttää omaa äitiään mutta kaippa tuo itse tajuaa, toivottavasti tajuaa mitä olen hänen eteensä tekemässä. Olen auttamassa hänet takaisin jaloilleen. Toivottavasti arvostaa antamaani apua sitten joskus.
Itse en oikein saa unta, kun kaikki yksinkertaisimmatkin käytännön asiat mietityttää. Pitää kuitenkin koittaa nukkua edes vähän joten hyvää yötä :wave:
 
no ilman muuta päivitt'äisiin kotitöihin ottaa osaa. Jos sinä hoidat lapsia hän voi hoitaa ruokapuolen vaikkas päivittäin. Ja muutenkin ottaa osaa kaikkeen mahdolliseen. Muuten siinä käy niin että, sinä teet kaiken ja hän vain on, ei kiva ei. Selvät säännöt!!!!
 
|O Pelottaa, jännittää ja saman aikaan olen iloinen että saan päivittäin nyt sitten aikuista seuraa. Ihan sekavat tunnelmat, viimeksi asunut lapsena äitini kanssa. Taitaa olla vähän niin että vanhemmista ei ikinä pääse eroon lopullisesti. Halikaa mua, tukea tänne kiitos! :D On muuten eka ja varmaan vika kerta kun autan jonkun jaloilleen. Toivottavasti pystyn kasvattamaan lapsistani vastuuntuntoisia aikuisia. Kunpa ne ei ikinä ottaisi mallia suvustani.
 
Olisko se paha, että toinen teistä laittaa ruuan ja toinen sit korjaa jäljet syömisen jälkeen. (olettaen siis, että miehesi ei osallistu keittiöhommiin)

Viikkosiivouksen tekisitte vuorotellen, tai jakamalla hommia kummallekin tasaisesti. Ei kyllä ole sinun hommasi passata mummoa täyspäiväisesti, jos kerran on kykeneväinen jotain tekemään!

Ja muista tehdä 'pelisäännöt' selviksi heti alussa. Tsemppiä sulle ja voimia!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja RäpäRällä:
Onkos tämä nyt sun anoppi vai äiti vai sun oma mummo??

Taisi se oma äiti olla. Pitäsköhän meidänkin ottaa meidän mutsit asustaan koteihimme? Mitäköhän siitä tulisi? ;) Ja onnea odotuksellesi! :flower:

T. S
 
Tätini asui tyttärellään vuosia. Ensin hänellä oli oma huone ja osallistui jonkin verran kotiaskareisiin, esim. ruuanlaittoon ym. Myöhemmin, kun muuttivat, sai äiti oman asunnon, keittiö + huone, tyttären asunnon yhteydestä. Mummo hoiteli ruuanlaiton ym. itsenäisesti, mutta oli silti hieman silmälläpidon alaisena.
Jos oma äitini muuttaisi meille, niin pyrkisin hankkimaan sellaisen asunnon, että hänellä olisi ainakin oma huone plus wc. Saisi tehdä ja osallistua perheen arkeen omien vointiensa mukaan, mutta kyökkipiikaa en hänestä tekisi. Omat pyykkinsä ym. ja omat siivouksensa saisi soitaa, mutta muut olisi minun vastuulla. Ruuat saisi tehdä, jos pystyisi ja jaksaisi.
Voimia sinulle, oman vanhemman kanssa asuminen on rankkaa.
 
Meillä vanhukset muuttivat reilut 10 vuotta sitten samaan taloyhtiöön mun ja systerin kanssa ihan sitä varten, että jos ja kun jossain vaiheessa apua tarvitsevat, ovatpa lähellä, mutta eivät liian lähellä.

Ap:lle....jos äitisi kärsii masennuksesta, olisiko sulla mahdollisuus tavata hänen kanssaan hoitavaa lääkäriä? Tunnen masennukseen sairastuneita ihmisiä ja kotitöiden nakittaminen ei kyllä ole heitä mitenkään reipastanut. Lähtisin siis itse siltä pohjalta liikkeelle, mikä on äitisi kannalta hyväksi. On selvää, että kun aikuinen ihminen asuu otisen aikuisen kanssa, kotitöihin osallistutaan. Mutta missä määrin ja miten edetä....siihen kysyisin neuvoja ammattilaiselta.
 
Musta on hienoa että otat äitisi teille kun hänellä on ongelmia!
Tottakai hänen pitää osallistua teillä talon töihin kykynsä ja voimiensa mukaan.. varsinkin näin kotiäitinä musta olisi ihan kivaa kun joku aikuinen olisi päivisin seurana, ja ajattele ositiivisesti miten helpoa on piipahdella asioilla ym. ym.
Varmaan tulee olemaan myös mustia päiviä.. mutta koita pitää asenne kunnossa! Meillä asui meidän äidin äiti viimeiset vuotensa kun olin yläasteikäinen.. ainakin minusta se oli ihanaa! Mamma auttoi minkä kynnelle kykeni ja oli ihana ihana ihminen! Minulla oli kyllä jo aiemminkin läheinen ja lämmin suhde häneen. Ajattele mikä mahdollisuus lapsillesi luoda tällainen suhde isoäitiinsä.
VARMASTI tulee tuulettumisen tarvetta puolin ja toisin ajan kuluessa, mutta miksette voisi sopia jo nyt etukäteen enne suuria riitoja että mummo yrittäisi mennä vaikka yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa toisten sukulaisten tai ystävien luo kyläilemään jotta saistte olla myös ydinperheenä!
Ajatuksena valtavan hieno!!
Oman äitini kanssa en tule niin hyvin toimeen että meillä voisi tällaisen toteuttaa, hän kyllä varmaan tulisi riemusta kiljuen meille jo lastenkin takia, mutta isäni ottaisin enemmän kun mielellään myös meille asumaan, siihen ei ole kyllä tarvetta mutta jos olisi!
Tsemppiä teille!
NOSTAN HATTUA!!!!!
 
Äitini masennusta ei ole lääkäri todennut, eikä äitini välttämättä edes tajua olevansa jollainlailla masentunut mutta minä ja muut sisareni ollaan huomattu ettei kaikki ehkä olekaan ihan ok. Äidilläni on ainakin peliriippuvuus. On aina ollut, niin kauan kun muistan : -En jaksa nyt-tyyppiä. Mutta aionpa sanoa että jos meillä aikoo asua niin en kuuntele ainaista valitusta siitä kun ei muka jaksaisi. Jos energiaa riittää kissanristiäisiin sitä on riitettävä myös kotimme hyvinvointiin. Minun hyvinvointiin. Ehkä hitusen mummonkin :D Erityisesti lasten. Aion pitää huolta että mummon asuminen ei saata kotiamme kaaokseen.
Annan kuitenkin kotiutua ensin hyvin ennen kuin alan pyytämään osallistumista kodin töihin. Enkä aio olla ankara, muistutan vain äitiä kuinka tärkeää siisteys ja turvallisuus on lapsiperheessä.
 
Olisiko hullu ajatus, että juttelisit äitiäsi hoitavan lääkärin kanssa tarkemmin siitä masennuksesta ja samlla saisit selkeämmän kuvan siitä, kuinka vaativia ja kuinka paljon kotitöitä voit hänen olettaa jaksavan tehdä. Alusta alkaen on kuitenkin hyvä tehdä selväksi talon tavat ja "pelisäännöt" ettei koko perheen elämä ole pian yhtä kaaosta.
 
Jos mummo on terve ja pystyy osallistumaan kotitöihin, niin mun melestä vois osallistua yhtä paljon, kuin perheen muutkin aikuiset. Siis siten, että jokainen tekee osansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LadyT:
Äitini masennusta ei ole lääkäri todennut, eikä äitini välttämättä edes tajua olevansa jollainlailla masentunut mutta minä ja muut sisareni ollaan huomattu ettei kaikki ehkä olekaan ihan ok. Äidilläni on ainakin peliriippuvuus. On aina ollut, niin kauan kun muistan : -En jaksa nyt-tyyppiä. Mutta aionpa sanoa että jos meillä aikoo asua niin en kuuntele ainaista valitusta siitä kun ei muka jaksaisi. Jos energiaa riittää kissanristiäisiin sitä on riitettävä myös kotimme hyvinvointiin. Minun hyvinvointiin. Ehkä hitusen mummonkin :D Erityisesti lasten. Aion pitää huolta että mummon asuminen ei saata kotiamme kaaokseen.
Annan kuitenkin kotiutua ensin hyvin ennen kuin alan pyytämään osallistumista kodin töihin. Enkä aio olla ankara, muistutan vain äitiä kuinka tärkeää siisteys ja turvallisuus on lapsiperheessä.
Selvensi paljon asiaa :) Tuossa tilanteessa laittaisin kyllä äitini jo heti ensi maanantaista lähtien osallistumaan kotihommiin. Ei ole tarkoitus, että hän tulee teille vuodeksi kylään vaan hän tulee teille vuodeksi asumaan. Näillä on vissi ero. Mä varmaan itse tekisin niin, että maanantaina lähtisin yhdessä kauppaan ja hoitamaan asioita ja kotiin palattua keittäisin kahvit ja kahvipöydässä sitten sanoisin, että pitäisi imuroida ja laittaa pyykit narulle + uudet pesuun ja kysyisin äidiltäni, kumman tekisi mieluummin. Heh...tämähän menee ihan samaksi kuin mitä noiden omien lasteni kanssa olen tehnyt: kumpikaan ei ole kivaa, mutta kumman valitset :D
 
ei muuta kuin mummolle sopivasti vastuuta kotitöistä; tietää ja tuntee olevansa tarpeellinen ja tasa-arvoinen aikuinen perheessänne. teet muutenkin perheen pelisäännöt selväksi, niin eiköhän kaikki suju hyvin. hattua nostan sinulle, Lady T! Anna mummon/äitisi ymmärtää myös se,että haluat auttaa häntä jaloilleen ja että osa tätä auttamista on ihan normaali arkirutiinien tekeminen teidän perheen kanssa. Ja sopikaa että jos tulee sanomista puolin ja toisin,asiat puhutaan heti selviksi,(eikä kerätä pahaa mieltä varastoon ja sitten tulee suuri räjähdys)ja mielellään kuitenkin niin ettei lapset ole kuulemassa, koska jos lapset pitävät mummosta ja teille tulee pienikin riidan poikanen, se on lapsille ongelmallinen tilanne. Pääasia että itse otat myönteisen asenteen mummon teille tuloon, niin kuin näyttää jo olevankin. Tsemppiä!
 
Kai se äitisi teidän päivärytmiin tottuu pian ja huomaa itsekin, pienellä avustuksella ehkä, että mihin voi itsekin osallistua. Ja jos ei kerran muutoinkaan voi kovin hyvin? niin varmaan se normaali arki ja päivärytmi kummasti auttaa siihen hänenkin olotilaansa. Ja voihan olla, että löydätte yhdessä ne jutut, joita hän jaksa ja on valmis tekemään ja sellaisia mitkä tekee mielellään. Tietty kannattaa tehdä selväksi, että tämä on teidän perhe ja arki ja rutiinit ja hän osallistuu niihin.
Itse en varmaan kestäisi jos täytyisi ottaa joku omaan kotiin osaksi omaa elämää, joten tsemppiä oikein paljon sinulle!! Toivottavsti kaikki menee hyvin!!
 

Yhteistyössä