Mummuloissa vietetty aika....

[siis häh]

[QUOTE="Ihmettelijä";25002159]Eikä ehkä sekään että lapsi viihtyy, vaan se, että MINÄ, ÄITI-IHMINEN saan vapaa-aikaa ja se se on kuulkaa kaikkien syntien äiti!! ka-ma-laa. [/QUOTE]

Tilanteesi kuulostaa kaikin puolin kätevältä, eli en kirjoita tätä arvostellakseni. Mutta pakko sanoa, että mun korvaan aina särähtää tuollainen puhe, että äidin/isän pitäisi saada jotenkin vapaa-aikaa omista lapsistaan! Mulle se on todella vieras ajatus. Kiva että lapset voivat kyläillä, mutta olisikohan tuossa asenteessasi kuitenkin sen ydin, että olet saanut arvostelua niskaasi?

En itse haluaisikaan mitään ylenpalttista "vapaa-aikaa" omista lapsistani, ihan oikeasti. Rakastan lapsiani yli kaiken ja haluan viettää sitä vapaa-aikaa heidän kanssaan. Mummoloissakin vierailemme yhdessä.

 

[123rfjkbvdtjvi]

Omalaatuinen kysymys.
Miksi mummo ei viettäisi kaikkien hyvin tuntemiensa lastenlasten kanssa samalla lailla aikaa? Se sitten tietenkin eri asia, jos vanhemmat ovat jostain syystä päättäneet tehdä lapsen ja isovanhemman suhteen kehittymisen vaikeaksi tai mahdottomaksi. Silloin luonnollisesti välit ovat etäisemmät kuin niihin lapsenlapsiin joiden elämään isovanhemmat ovat kuuluneet alusta asti...

Ei tuo nyt todellakaan aina ole kiinni niistä lapsen vanhemmista. Ei jonkun tietyn lapsen/lapsenlapsen suosiminen ole mitenkään tavatonta, valitettavasti.

 

["vieras"]

Kyllä lapsena aina tuli oltua mummun luona ja onhan ne parhaita muistoja! Kesälläkin monia viikkoja kun äiti oli töissä. Oma äitini ei vielä ole eläkkeellä eli eipä onnistu moinen.

 

[Mummeliisa]

Ei tuo nyt todellakaan aina ole kiinni niistä lapsen vanhemmista. Ei jonkun tietyn lapsen/lapsenlapsen suosiminen ole mitenkään tavatonta, valitettavasti.

Minä en ole törmännyt moiseen IRL, mutta palstoilla kyllä lukenut.

Jotenkin nuo IRL kokemukset laittavat miettimään, että onko nämä "muiden lastenlasten suosimisesta" isovanhempia moittivat niitä samoja, jotka kirjoittavat myös "eihän anoppi saa tulla lasta katsomaan synnytyslaitokselle tai kotiin ensimmäisinä viikkoina"...?

Varmasti poikkeuksiakin on, mutta epäilen silti, että osalla moinen tilanne on seurausta vanhempien valinnoista. Perheen ulkopuolelle suljettu äiti, isä, anoppi tai appi varmasti kasvaa läheisemmäksi sellaisten lastenlasten kanssa joiden elämään heidät on toivotettu täysivaltaisina jäseninä mukaan aivan alusta asti.

 

[Mummeliisa]

Rakastan lapsiani yli kaiken ja haluan viettää sitä vapaa-aikaa heidän kanssaan. Mummoloissakin vierailemme yhdessä.

Et kuitenkaan rakasta kylliksi salliaksesi heille tarpeellisia omia aikuiskontakteja vaan koska ITSE et halua "mitään ylenpalttista vapaa-aikaa" katsot, että lastesi tulee alistua halujesi täyttäjäksi?


Edit : (Pahoittelen provosoivaa tyyliä. Sinä vain satuit antamaan hyvän esimerkin sellaisesta muotoilusta mihin aiemmin viittasin. Tajuan toki että kyse voi olla silkasta semantiikasta enkä siis välttämättä lainauksestani huolimatta viittaa juuri sinuun.)

 

["Ihmettelijä"]

Olen myös naureskellut näille palstan aloituksille aiheesta "kuinka voitte laittaa 2kk ikäiesn lapsen mummulaan yökylään?!" mitäs jos ne mummut into piukalla kinuaa sitä kääröä yökylään suurinpiirtein syntymästä lähtien ja 2kk kohdalla nostat kädet ylös, että "hyvä on" (tarkoitan tämän ihan hyvällä, en sillä etteikö se äiti sitä päätöstä kuitenkin tekisi)
Mun lapselle ei ainakaan mitään vaurioita tullut aikaisista yökylistä... ja mulle ei tullut tunnontuskia. mutta mua ei oo varmaan luotu äidiks kun imettäminenkään ei lähteny sujuun eikä maito noussut, joten lapsi sai pulloa jo sairaalassa.... ;D

KOROSTAN nyt, että puhun siis ITSESTÄNI, OMASTA kokemuksestani ja OMASTA lapsestani, en yleistä, eikä ole tarkoitus arvostella muiden valintoja jne

 

["vieras"]

[QUOTE="Ihmettelijä";25002114]tää on pieni paikkakunta, kyllähän siitä monikin tietää. Tutut ja ystävät, kaverit ja naapurit. Ja usein kuulen asiasta, joko päin naamaa tai sit halpamaisesti on puhuttu selän takana.[/QUOTE]
Eivät tykkää sinusta vaan muuten persoonasta. Jos tykkäisivät, niin sanoisivat, että hienoa, kun isoäidillä ja lapsella on noin hyvät välit ja sinulla tukiverkko kunnossa. Ei tykätyistä ihmisistä haetaan aina kaikkea huonoa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Ihmettelijä";25002114]tää on pieni paikkakunta, kyllähän siitä monikin tietää. Tutut ja ystävät, kaverit ja naapurit. Ja usein kuulen asiasta, joko päin naamaa tai sit halpamaisesti on puhuttu selän takana.[/QUOTE]
Eivät tykkää sinusta vaan muuten persoonana. Jos tykkäisivät, niin sanoisivat, että hienoa, kun isoäidillä ja lapsella on noin hyvät välit ja sinulla tukiverkko kunnossa. Ei tykätyistä ihmisistä haetaan aina kaikkea huonoa.

 

[mama the strange]

Mulla ei ollut sellaisia maalaismummoloita, vaan mummot asuivat samassa kaupungissa kuin itsekin. Mummo hoiti päivisin minua, siskoani ja kahta serkkuani sillä välin kun vanhemmat olivat töissä. Koulutyttönä sitten olin iltapäivät mummolassa.

Olin kyllä mummoloissa yötä ja myös tädilläni. Kivaa se aina oli. Koskaan ei tuntunut siltä, että vanhemmat olisivat "dumpanneet" pois jaloista.

Oma lapsi viihtyy hyvin mummolassa ja on mummolla yötä lähes viikoittain. Mummokin toivoo lasta luokseen. Mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa. Lapsi asui ensimmäiset vuotensa kaukana mummolasta ja nyt kun asutaan taas lähekkäin musta on kiva, että lapsi ja isovanhemmat viihtyvät paljon yhdessä.

Isovanhemmat eivät suosi omaa lastani serkkujen kustannuksella. Serkut asuvat kauempana ja tulevat sitten mummolaan (äitinsä eli siskoni kanssa) noin viikoksi kerrallaan. Tuolloin serkut sitten saavat mummon aikaa. Usein tosin sitten myös minun lapseni halutaan mummolaan serkkujengin jatkoksi.

Toista mummoa lapsella ei olekaan. Tai on, mutta isän äitiä ei lapsi ole koskaan kiinnostanut.

 

[siis häh]

Et kuitenkaan rakasta kylliksi salliaksesi heille tarpeellisia omia aikuiskontakteja vaan koska ITSE et halua "mitään ylenpalttista vapaa-aikaa" katsot, että lastesi tulee alistua halujesi täyttäjäksi?


Edit : (Pahoittelen provosoivaa tyyliä. Sinä vain satuit antamaan hyvän esimerkin sellaisesta muotoilusta mihin aiemmin viittasin. Tajuan toki että kyse voi olla silkasta semantiikasta enkä siis välttämättä lainauksestani huolimatta viittaa juuri sinuun.)

No mitähän tähän vastaisi. Ilmeisesti viittaat siihen, että isovanhemmat toivotetaan täysjäseniksi jne. Onko siinä sitten vanhemmat jotenkin haitolla? Isovanhemmat ovat aina tervetulleita meille ja me heille, en ole tullut ajatelleeksikaan että kiellän lapsilta jotain "tarpeellisia omia aikuiskontakteja" olemalla itsekin kyläreissuilla mukana. Jaa-a. Onhan heillä aikuiskontakteja, en minä nyt heitä käsiraudoilla itsessäni pidä.

Ja kyllä minä haluan toki vapaa-aikaa, mutta vietämme sitä perheenä. Matkustelemme lomilla paljon ulkomailla.

Siis mitä tämä nyt oli, että lapselle on jotenkin välttämätöntä olla mummoloissa ilman omia vanhempia? Kun niitä mummoloitakin on niin moneen lähtöön. Eivät kaikki kerta kaikkiaan jaksa. Toisessa mummolassa on alkoholiongelma ja toisessa mummolassa ei mummo oikein jaksa vierailuamme edes silloin, kun minä olen lapset ruokkimassa jne. Toisenlaisessa tilanteessa ehkä sitten jättäisinkin, jos todella kokisin että se on lasten parhaaksi. Tämä oli kyllä aika epätoivoinen syyllistämisyritys, anteeksi vaan että otin edes osaa keskusteluun.

Mutta ap:lle yritin vain sanoa, että todennäköisesti arvostelijoidesi mummolakokemukset ovat niin kovin erilaisia. Kun teidän hommanne toimii ja kaikki ovat onnellisia, niin mitä sitten toisten provosoinneista välittämään - niin minäkin teen

 

[Mummeliisa]

Siis mitä tämä nyt oli, että lapselle on jotenkin välttämätöntä olla mummoloissa ilman omia vanhempia? Kun niitä mummoloitakin on niin moneen lähtöön. Eivät kaikki kerta kaikkiaan jaksa. Toisessa mummolassa on alkoholiongelma ja toisessa mummolassa ei mummo oikein jaksa vierailuamme edes silloin, kun minä olen lapset ruokkimassa jne. Toisenlaisessa tilanteessa ehkä sitten jättäisinkin, jos todella kokisin että se on lasten parhaaksi. Tämä oli kyllä aika epätoivoinen syyllistämisyritys, anteeksi vaan että otin edes osaa keskusteluun.

Mutta ap:lle yritin vain sanoa, että todennäköisesti arvostelijoidesi mummolakokemukset ovat niin kovin erilaisia. Kun teidän hommanne toimii ja kaikki ovat onnellisia, niin mitä sitten toisten provosoinneista välittämään - niin minäkin teen

Olet ihan oikeassa siinä, että mummoloita (ja mummoja ja vaareja) on monenlaisia. On sellaisiakin joista lapset on pätevästä syystä pidettävä mahdollisimman erillään tai vähintäänkin rajallisissa yhteyksissä...

Koen kuitenkin, että mikäli moisia erityissyitä ei ole niin lapsen ja isovanhemmat (tai lapsen ja lapsen muun ystävän) suhde ei kehity kunnolla, mikäli se saa kasvaa vain vanhemman välittämänä/läsnäollen.
Ja silloin on irvokasta, jos vanhempi sanoo läsnäolonsa johtuvan "rakkaudesta lapseen" vaikka kyse on vanhemman omistuksenhalusta ja rakkaudesta omaan itseen.

 

[123rfjkbvdtjvi]

Minä en ole törmännyt moiseen IRL, mutta palstoilla kyllä lukenut.

Jotenkin nuo IRL kokemukset laittavat miettimään, että onko nämä "muiden lastenlasten suosimisesta" isovanhempia moittivat niitä samoja, jotka kirjoittavat myös "eihän anoppi saa tulla lasta katsomaan synnytyslaitokselle tai kotiin ensimmäisinä viikkoina"...?

Varmasti poikkeuksiakin on, mutta epäilen silti, että osalla moinen tilanne on seurausta vanhempien valinnoista. Perheen ulkopuolelle suljettu äiti, isä, anoppi tai appi varmasti kasvaa läheisemmäksi sellaisten lastenlasten kanssa joiden elämään heidät on toivotettu täysivaltaisina jäseninä mukaan aivan alusta asti.

Minä olen törmännyt, jopa ihan omakohtaisesti. Siihenkin, että jopa yhden perheen lapset ovat täysin eriarvoisessa asemassa isovanhempien silmissä, vaikka asetelma isovanhempien ja vanhempien välillä on ollut koko ajan sama.

 

[ansarikukka]

Kuulun just näihin, jotka on viettänyt kesät ja muut lomat mummolassa ja hui kauhistus, vielä muidenkin sukulaisten luona. Äiti oli yksinhuoltaja ja taloudellisesti tiukoilla, joten mitään etelänlomia sun muita meillä ei tehty, pakattiin vaan kamppeet kasaan ja lähdettiin mummolaan yhdessä veljen ja äidin kanssa. Siellä oltiin sitten parisen viikkoa ja jossain vaiheessa äiti lähti viettämään omaa aikaa kuoroleirille tai kaupunkin ja me veljen kanssa jäätiin mummolaan ja jatkettiin siitä tätien tai enojen matkaan.

En muista yhtään sellaista kesää, että oltaisiin veljen kanssa oltu kaupungissa äidin kanssa. Sitä vastoin lapsuuden kesiin kuuluu monenlaista seikkailua, yhden tädin kanssa päästiin Helsinkiin, toisen kanssa käytiin kalastelemassa yöllä, eno vei Haaparantaan ja perhetuttujen kanssa käytiin jopa kylpylässä! Mummon kanssa leivottiin, saunottiin ja käytiin katsomassa naapurin lehmiä.

Aina oli turvallinen olo, jo 2-vuotiaana olin perhetuttujen luona kun äiti oli synnärillä. Varmasti välillä oli äitiäkin ikävä, mutta ei sellainen tunne ole jäänyt päällimmäiseksi. Meillä oli veljen kanssa myös suuri luotto aikuisiin, tiedettiin että turvallisia aikuisia on olemassa äidin lisäksikin. Sitä arkea ehdittiin elää ihan riittävästi äidin kanssa talvellakin.

Mun mielestä ei pitäisi puhua vanhempien omasta ajasta tai lapsivapaasta, vaan lapsen oikeudesta muihinkin turvallisiin aikuisiin omien vanhempien lisäksi.

 

["vieras"]

Et kuitenkaan rakasta kylliksi salliaksesi heille tarpeellisia omia aikuiskontakteja vaan koska ITSE et halua "mitään ylenpalttista vapaa-aikaa" katsot, että lastesi tulee alistua halujesi täyttäjäksi?


Edit : (Pahoittelen provosoivaa tyyliä. Sinä vain satuit antamaan hyvän esimerkin sellaisesta muotoilusta mihin aiemmin viittasin. Tajuan toki että kyse voi olla silkasta semantiikasta enkä siis välttämättä lainauksestani huolimatta viittaa juuri sinuun.)

Sinä et tunnu ymmärtävän, että on olemassa myös muunlaisia perheitä ja sukuja kuin teidän kovin tiivis perheyhteisö. Monet ovat joutuneet muutamaan kauaksi lapsuuden paikkakunniltaan ja samoin sisarukset kauaksi toisistaan.

 

[Mummeliisa]

Minä olen törmännyt, jopa ihan omakohtaisesti. Siihenkin, että jopa yhden perheen lapset ovat täysin eriarvoisessa asemassa isovanhempien silmissä, vaikka asetelma isovanhempien ja vanhempien välillä on ollut koko ajan sama.

Henkilökemiajuttu?

Minun anoppini oli "taivaassa" kun sain pojantyttären - toivottuaan koko ikänsä tytärtä. Tämä pojantytär on kyllä tietyllä tavalla erityisasemassa hänen sydämessään , mutta en koe silti, että pojanpoikansakaan olisi jotenkin sorsittu.
Erityissuhde ja jatkuva haltioituminen on vain anopin oman taustan tuotos... jonka helposti ymmärtää.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";25002370]Sinä et tunnu ymmärtävän, että on olemassa myös muunlaisia perheitä ja sukuja kuin teidän kovin tiivis perheyhteisö. Monet ovat joutuneet muutamaan kauaksi lapsuuden paikkakunniltaan ja samoin sisarukset kauaksi toisistaan.[/QUOTE]

Mikähän siinä lainauksessa, jonka olit valinnut, viittasi tuohon?
Vai oliko kyseessä silkkaa ad hominemia?

 

[123rfjkbvdtjvi]

Henkilökemiajuttu?

Minun anoppini oli "taivaassa" kun sain pojantyttären - toivottuaan koko ikänsä tytärtä. Tämä pojantytär on kyllä tietyllä tavalla erityisasemassa hänen sydämessään , mutta en koe silti, että pojanpoikansakaan olisi jotenkin sorsittu.
Erityissuhde ja jatkuva haltioituminen on vain anopin oman taustan tuotos... jonka helposti ymmärtää.

Ei oikeastaan sitäkään. (tässä tapauksessa siis, joissain toisissa varmasti kyllä). Minä en vaan usko itse siihen myyttiin, että kaikki vanhemmat tai isovanhemmat kykenisivät rakastamaan ja kohtelemaan lapsia samalla tavalla, syystä että... no, en tiedä miksi. Kaikilla meillä on omat henkiset vammamme.

 

["vieras"]

Mikähän siinä lainauksessa, jonka olit valinnut, viittasi tuohon?
Vai oliko kyseessä silkkaa ad hominemia?

Tämä oli vastaus mihin?

 

[Mummeliisa]

Ei oikeastaan sitäkään. (tässä tapauksessa siis, joissain toisissa varmasti kyllä). Minä en vaan usko itse siihen myyttiin, että kaikki vanhemmat tai isovanhemmat kykenisivät rakastamaan ja kohtelemaan lapsia samalla tavalla, syystä että... no, en tiedä miksi. Kaikilla meillä on omat henkiset vammamme.

Epäilemättä totta.
Toisaalta onko tarpeenkaan (tai edes toivottavaa) rakastaa kaikkia samalla lailla?
Eikä riitä, että rakastaa jokaista tavallaan ja kultivoi tämän tavan vuosien ja vuosikymmenten saatossa seurauksiltaan optimaaliseksi juuri sen nimenomaisen suhteen puitteissa?

Minä esimerkiksi itse rakastin ja rakastan yhtä lapsenlapsistani aivan erikoisella tavalla, joka erosi tyystin siitä mitä olen koskaan tuntenut ketään muuta kohtaan.
Se rakkaus oli seurausta omasta historiastani, siitä kuka minä olen ja seurausta siitä kuka nimenomainen lapsenlapsi oli, eikä sitä voi eikä kannata yrittääkään siirtää toiseen kohteeseen tai vaimentaa jotenkin.

Sen suhteen ja rakkauden erikoisuuslaatuisuus ei kuitenkaan ole millään lailla pois muilta lapsenlapsiltani vaan jokaiseen minulla on aivan oma omalaatuinen (valtava ja väkevä) rakkaussuhde, joka epäilemättä jatkuu aikani loppuun asti.

 

["vieras"]

Tunnustan, että olen ihmetellyt yhtä äitiä, joka antaa tyttönsä olla paljon mummonsa luona. Itse en siihen pystyisi, sillä mummolla ja hänen miesystävällään on alkoholiongelma eikä lapsi ole este alkoholin käytölle. Nyt isompana tyttö onkin jo itse sanonut, ettei hän halua olla mummon luona, kun se on jotenkin ihmeellinen.

 

[123rfjkbvdtjvi]

Epäilemättä totta.
Toisaalta onko tarpeenkaan (tai edes toivottavaa) rakastaa kaikkia samalla lailla?
Eikä riitä, että rakastaa jokaista tavallaan ja kultivoi tämän tavan vuosien ja vuosikymmenten saatossa seurauksiltaan optimaaliseksi juuri sen nimenomaisen suhteen puitteissa?

Minä esimerkiksi itse rakastin ja rakastan yhtä lapsenlapsistani aivan erikoisella tavalla, joka erosi tyystin siitä mitä olen koskaan tuntenut ketään muuta kohtaan.
Se rakkaus oli seurausta omasta historiastani, siitä kuka minä olen ja seurausta siitä kuka nimenomainen lapsenlapsi oli, eikä sitä voi eikä kannata yrittääkään siirtää toiseen kohteeseen tai vaimentaa jotenkin.

Sen suhteen ja rakkauden erikoisuuslaatuisuus ei kuitenkaan ole millään lailla pois muilta lapsenlapsiltani vaan jokaiseen minulla on aivan oma omalaatuinen (valtava ja väkevä) rakkaussuhde, joka epäilemättä jatkuu aikani loppuun asti.

Ei välttämättä tietenkään. Ei kyse ole oikeastaan siitä, rakastaako samalla tavalla, vaan siitä kykeneekö näkemään jokaisen yhtä arvokkaana omista tunteista huolimatta. Ja näkemään yksilönä, jota ei pidä verrata toiseen. Kaikki eivät kykene.

 

["vieras"]

Epäilemättä totta.
Toisaalta onko tarpeenkaan (tai edes toivottavaa) rakastaa kaikkia samalla lailla?
Eikä riitä, että rakastaa jokaista tavallaan ja kultivoi tämän tavan vuosien ja vuosikymmenten saatossa seurauksiltaan optimaaliseksi juuri sen nimenomaisen suhteen puitteissa?

Minä esimerkiksi itse rakastin ja rakastan yhtä lapsenlapsistani aivan erikoisella tavalla, joka erosi tyystin siitä mitä olen koskaan tuntenut ketään muuta kohtaan.
Se rakkaus oli seurausta omasta historiastani, siitä kuka minä olen ja seurausta siitä kuka nimenomainen lapsenlapsi oli, eikä sitä voi eikä kannata yrittääkään siirtää toiseen kohteeseen tai vaimentaa jotenkin.

Sen suhteen ja rakkauden erikoisuuslaatuisuus ei kuitenkaan ole millään lailla pois muilta lapsenlapsiltani vaan jokaiseen minulla on aivan oma omalaatuinen (valtava ja väkevä) rakkaussuhde, joka epäilemättä jatkuu aikani loppuun asti.

Tasapuolisuus on aina iloinen asia.

 

[Mummeliisa]

Ei välttämättä tietenkään. Ei kyse ole oikeastaan siitä, rakastaako samalla tavalla, vaan siitä kykeneekö näkemään jokaisen yhtä arvokkaana omista tunteista huolimatta. Ja näkemään yksilönä, jota ei pidä verrata toiseen. Kaikki eivät kykene.

Ok.
Tuo yksilöllisyysjuttu on kieltämättä monille vaikea asia.
Sen olen laittanut merkille itsekin, jos kohta en tässä nimenomaisessa asiassa, niin monissa muissa.

 

["Ihmettelijä"]

[QUOTE="vieras";25002489]Tunnustan, että olen ihmetellyt yhtä äitiä, joka antaa tyttönsä olla paljon mummonsa luona. Itse en siihen pystyisi, sillä mummolla ja hänen miesystävällään on alkoholiongelma eikä lapsi ole este alkoholin käytölle. Nyt isompana tyttö onkin jo itse sanonut, ettei hän halua olla mummon luona, kun se on jotenkin ihmeellinen.[/QUOTE]

mut tää nyt on musta ihan eri asia..?

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";25002493]Tasapuolisuus on aina iloinen asia.[/QUOTE]

En minä tiedä onko se tasapuolisuutta muuta kuin siltä osin, että jokainen saa sen mitä tarvitsee ... sen sijaan että saisi tarkkaan saman kuin mitä muutkin (jolloin joku saa sopivasti, toinen enemmän kuin haluaa ja tarvitsee ja kolmas jää liian vähälle.)