siis mun on aivan pakko purkaa. mä en kohta jaksa enään!!
on niin sosiaalisesti tyhjä elämä,suurinpiirtein ainoa seura aikuinen mulla on tää tietokone !enhän mää oikein muuta enää jaksakaan kuin istua tässä koneella ja sit on kamalan huono omatunto.
voimat ja mielenkiinto on nollissa, tuntuu ettei mulla ole mitään muuta virkaa kuin kodin ja lastenhoito. eihän mulla ole muuta! jos lääkäriin tms. joskus on aika mihin pakko mennä ilman lapsia,sekin on sen varassa saanko kodinhoitajaa.
kukaan ei soita eikä käy,ketään ei tunnu kiinnostan.mä tunnen itseni niin mitättömäksi paskaksi , ainoa syyni enää elää on lapseni. elämäni on yhtä rämpimistä päivästä toiseen,tänäänkin itku tullut vähän väliä. mahaan sattuu,kurkkua kuristaa.. eilen naarmutin saksilla käteni kun oli niin turhauttava ja epätoivoinen olo
nythän olisi niin helppo sanoa että ota itsees niskasta kiinni..mutta entä jos ei enää jaksa?! en osaa mennä ihmisten ilmoilla oikeen enää,eikä ole kiva mennäkään aina yksin tai lasten kanssa. enkä oikein tunnekaan näitä seutuja kun ollaan muualta muutettu vuos sitten.
lapset katselee nytkin vaan lasten ohjelmia,mitään muuta virikettä oon enää kykenemätön heille antamaan. eli mitä mä olen enää
