mun kiltistä ja herkästä 5v pojasta on tullut kesän aikana

[äiti hämillään]

karjuva raivopää.
vänkkää kaikesta vastaan ja mä oon ihan ihmeissäni.
nytkin karjuu ja huutaa niin et meinaa oksentaa.
halus tulla meidän sänkyyn, sanoin et tuu vaan, luen sulle kirjaa. luettiin ja sit jannu halus omaan sänkyyn. menin peittelemään ja toivottamaan hyvät yöt. sit kävin vessassa ja sen jälkeen alko kamala karjunta et "mä haluun äitin viereen" ja sitä lausetta se on nyt KARJUNUT 15minuuttia niin et lima lentää.
mä sanoin, et itse halusit omaan sänkyyn. sit hiljeni hetkeksi ja sanoi et niin halusin, mutta en halua enää ja karjunta jatkuu. TIEDÄN et jos antaisin periks niin mun sängyssä se huutais et haluaa omaan sänkyyn.
tää oli siis esimerkki vaan tältä illalta.
näitä "kohtauksia" tulee päivittäin.
apua

 

[*/*]

Pitää vaan sanoo, että nyt olet hiljaa ja huomenna keskustellaan asiasta. Naapurit on varmaan ihmeissään jos karjuu kurkku suorana, mutta mitä siitä.

 

[ap]

Pitää vaan sanoo, että nyt olet hiljaa ja huomenna keskustellaan asiasta. Naapurit on varmaan ihmeissään jos karjuu kurkku suorana, mutta mitä siitä.

ja luuletko että hiljenee kun sanon et nyt hiljaa? ei tossa raivarissa.
onneks asutaan omakotitalossa niin ei tarvi naapureiden häiriintyä. itsestäni en ole varma.

 

[*/*]

tota mä hainkin hyvä kun asutte omak.asiat hoituu paljon paremmin. anna sen huutaa, se ei vahingoita ketään ja menee varmasti ohi. mekin asutaan ok:ssa