muutama sana teille, jotka niin kärkkäästi arvostelettu muiden varsinkin lasten syömistä

viisikymppinen isoäiti

Tunnettu jäsen
27.04.2012
33 333
2 849
113
voisko sitä joskus miettiä mitä suustaan päästää? varsinkin yleisellä paikalla. jos on ihan pakko arvostella ja päteä, niin voisko mennä vaikka kotiin ja siellä päästellä ulos mitä ajattelee? se lasten syöminen kun ei ole aina niin yksinkertainen asia.

minulla on 4 vuotias lapsenlapsi, joka on todella huono syömään, ollut koko ikänsä. on tehty kaikki tutkimukset, silti mitään vikaa ei ole löytynyt. lastenlääkäri oli vaan sanonut, että koska kasvaa koko ajan ja menee samalla omalla käyrällään, niin mitään hätää ei ole. ja ketän ei voi pakottaa syömään.

poikani perhe oli lomareissulla mennyt sitten johonkin ruokapaikkaan syömään. vieressä oli istunut kolma naista, ja tuli olo, että taisivat olla juuri näitä palstamammoja. kun yksi oli todennüt, että nuillekin on jo toinen näköjään tulossa ja ensimmäinenkään ei näytä olevan kuin 3 tai 4 vuotias ja katsokaa, kun lapsi sai jäätelö annoksen, vaikka ei ole ruokaansakaan syönyt kaikkea.

poikani oli sitten niille sanonut, että jos ne saa tytön syömään koko annoksensa, niin hän voi maksaa rouville niiden kaikki ruoka-annokset ja vielä kahvit päälle, ja ellei se onnistu, niin rouvat voi maksaa sitten heidän ruokansa. oli tullut jotenkin hiljaisia rouvia.

tässä tapauksessa jos lasta aletaan kiristää ja uhkailla syömisen kanssa, niin taatusti menee huonompaan päin ja lapsi ei enää syö sitäkään, mitä nyt syö.
 
Juu aina ei voi tietää mitä taustalla on joten ehkä vois miettiä omassa päässään ja pitää mölyt mahassaan ihan vain sen lapsen takia.

Mun äidin kummitytön sairastaessa kolme vuotiaana syöpää,pahassa vaiheessa ihmiset ihmetteli miksi aina makaronia tytölle syötettiin ja juustonaksuja.
Ei sitten käynyt mielessä noilla ihmettelijöillä,että ehkä sille lapselle annetaan juui sitä mitä tahtoo,että saisi alas edes jotain.
 
Ulkopuolisilla, asiasta mitään tietämättömillä, on aina suurin tarve puuttua ja päteä. Se on tietty ihmistyyppi, ja he luulevat tietävänsä muidenkin asiat täydellisesti ja luulevat osaavansa kaiken paremmin kuin muut. Mutta siitä ei suinkaan kannata ottaa nokkiinsa, koska se on se ulkopuolinen, joka tekee itsestänsä vain tyhmän ja nolon. Hymyilee vaan nätisti ja toteaa, että rouva/herra on hyvä ja lopettaa vieraisiin perheisiin huutelun kun ei tiedä mistä puhuu. :)
 
No aamen. En käsitä a) miten ketään jaksaa toisten lasten syömiset edes kiinnostaa ja b) miten joku kuvittelee olevansa pätevä tollai arvostelemaan.

Meillä yksi lapsista on kans ollut aina erittäin kranttu ja ronkeli, itse en ole siitä stressiä sen enempää ottanut kun tasaisesti on kasvanut ja terveenä pysynyt mutta joillekin muille tuntuu olevan suurikin ongelma.
 
Mä olin neljän lapseni kanssa metrossa ja muksut puhuivat kaikki mulle omia asioitaan ja aina kun nuorempi poika avasi suunsa, niin sanoin "ole nyt ihan hiljaa siinä" ja ihmiset katsoivat aika pahasti kun en antanut yhden lapsen sanoa mitään.
Pojalla oli vaikea kurkunpääntulehdus, jonka takia lääkäri oli määrännyt jokseenkin ehdottoman puhekiellon. Kurjaa lapselle, mutta kun sama tauti oli jo krooninen, niin eipä siinä muu auttanut kun vaientaa lapsi aina kun poika meinasi alkaa puhumaan. Etenkin kun kaikki oli äänessä, niin pojan olisi pitänyt korottaa ääntään tullakseen kuulluksi, mikä oli lääkärin mukaan tosi huono juttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AikaKaukanaTäydellisestä;26735633:
Tuossa on vaan se että lapsi voi oppia käyttämään tuota hyväksi eli syö vain hieman ruokaa ja odottaa vain niitä herkkuja.

Voihan se olla niinkin,mutta en usko että kenenkään luona joka päivä herkkuja on tai jälkkäriä tarjolla ruoan jälkeen.
Lomareissustahan oli kyse. :) Kyllä lomalla meillä ainakin elellään vielä huolettomammin,kuin arkena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AikaKaukanaTäydellisestä;26735633:
Tuossa on vaan se että lapsi voi oppia käyttämään tuota hyväksi eli syö vain hieman ruokaa ja odottaa vain niitä herkkuja.
no tässä tapauksessa ei ole vaaraa. sitäkin on puoli vuotta kokeiltu, että ei tullut jälkiruokia eikä mitään muutakaan herkkua , jos ei ruokaansa syönyt. tyttö ei edelleenkään syönyt sen paremmin meni vaan itkien pois.
 
Mä en ymmärrä mikä ap:n kertomassa tapauksessa edes oli ongelma, siis vanhempien alkuperäisessä toiminnassa. Mä olen tottunut siihen, että ruoka ei ole mikään valtataistelun väline eikä pidä syödä enempää kuin tuntuu sopivalta. Ei pidä ahtaa annosta loppuun asti vain siksi, vaikkei edes ole nälkä, vain jotta sen jälkeen saisi jäätelöä.
 
Minäkään en ymmärrä sitä että lasta aletaan kiristämään sillä ruualla tai että muutenkaan ruokailusta tehdään hirveä numero. Aikuinen huolehtii että ruoka on terveellistä ja monipuolista ja että sitä on säännöllisesti tarjolla, lapsen tehtävä on sitten syödä sen minkä syö. Toki sitä en hyväksy että ruoka-aikana ei ruoka kelpaa ja sitten kohta vartin päästä ollaan vailla jotain tiettyä ruokaa/herkkuja.
 
Toisilla lapsilla kestää kauan oppia syömään ns normaalisti eli kova kammo on ruokia kohtaan. Tämä on biologinen ominaisuus ei käytöshäiriö.
Itseäni helpotti kun ruokaa ei ollut sotkettu lautasella esim kastike laitetaan perunan viereen ei päälle eli täytyy nähdä mitä syö.
Painostaminen syömään tai laitanen tyhjäksi ei todellakaan auta. Painostamisen seurauksena opin syömään kalaa vasta yli kolmekymppisenä.
 
Kuopuksemme 5v oli miehen siskon luona sisarensa 12v kanssa. Olin pöyristynyt kuulemastani, sillä ruuan yhteydessä oli ollut käytössä jäähytuoli ja sanottu että jos et syö, niin joudut jäähytuolille:O Lapsemme on aina ollut pieniruokainen ja syö sen minkä syö ja on tähän asti kasvanut hyvin, eikä hän ole ruuan jälkeen kinuamassa/syömässä herkkuja.
 
Vaatimalla syömään esim lautanen tyhjäksi sammutetaan kylläisyyden tunne ja kasvatetaan seuraavaa ylilihavaa sukupolvea.
Jokaisen pitäisi syödä vain sen verran että nälkä lähtee.
 
Toinen tulossa ja ekakaan ei enempää kuin 3 tai 4 v...wtf?! Missä ihmemaassa ne tyypit elää, jos 3-4 v on ihmeellisen pieni ikäero?

Ei tulisi mieleenkään sanoa mitään ääneen yhdenkään vieraan muksun syömisistä. Itsekseni ja palstalla voin kyllä ihmetellä vaikka sitä, kun todella lihava lapsi syö Hesellä mega-aterian, pirtelön ja pari pehmistä :saint:
 
Meillä se menee niin, että niin kauan kuin aikuinen lapikoi lapselle ruuan, niin niin kauan lapsi saa päättää paljonko syö/jättää lautaselle ja se on täysin ok ja hyvä asia. Lapsen pitääkin itse oppia säännöstelemään ruokamääräänsä, eikä aina tuputeta että syö nyt lautanen tyhjäksi syö nyt 3lusikallista vielä yms.
 
[QUOTE="Jep";26735758]Vaatimalla syömään esim lautanen tyhjäksi sammutetaan kylläisyyden tunne ja kasvatetaan seuraavaa ylilihavaa sukupolvea.
Jokaisen pitäisi syödä vain sen verran että nälkä lähtee.[/QUOTE]

Miehen sisko oli joskus pakottamassa poikaamme syömään lautasensa tyhjäksi...olin juuri puuttumassa asiaan ja sanoin ettei tarvitse, koska huomasin että poika oli huonovointisennäköinen ja siinä samassa oksensi ylensyömisen johdosta.Ehdin sentään mattoa vetään syrjään.
 
Hei Maine Coon! Miehesi sisko vaikuttaa aika (anteeksi nyt) kontrollifriikiltä... Voitko sanoa hänelle että sun lapsia ei pakoteta syömään? Mitä muuta yhtä pedanttia touhua hän harrastaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26735667:
no tässä tapauksessa ei ole vaaraa. sitäkin on puoli vuotta kokeiltu, että ei tullut jälkiruokia eikä mitään muutakaan herkkua , jos ei ruokaansa syönyt. tyttö ei edelleenkään syönyt sen paremmin meni vaan itkien pois.

Onko jälkiruoat noin yleisiä, meillä jälkiruokaa on vain harvoin ja sillä ei kiristetä.
 
[QUOTE="Vieras";26735823]Hei Maine Coon! Miehesi sisko vaikuttaa aika (anteeksi nyt) kontrollifriikiltä... Voitko sanoa hänelle että sun lapsia ei pakoteta syömään? Mitä muuta yhtä pedanttia touhua hän harrastaa?[/QUOTE]

Hän on sellanen tuputtaja ruuan suhteen ja on meillä erimielisyyksiä ollut muistakin asioista.On hänessä silti hyviäkin puolia.
Tyttärellemme, joka nyt on 16v hän sanoi joskus, että syö, kun olet tuollainen anorektikko(tytär normaalipainon alarajoilla, mutta ei vaan liho, vaikka syö hyvin)Tyttärelle oli tullut tosi paha mieli...hän sanoi et teki mieli sanoa, et syö sä vähemmän, kun olet ylipainoinen, mutta jätti sitten sanomatta.
 
Poikasi on fiksu:) Harva olisi yhtä järkevästi mutta kuitenkin kärkkäästi pystynyt antamaan palautetta.

Meillä ainakin joskus mennään kaupungilla ollessa syömään, vaikka lapset ois just syöny kotona. Saattaavat haluta annokset, joita eivät sitten tietenkään jaksa kokonaan, ja toki annan jälkkärin tilata. Joskus voi naapuripöydässä olla näinkin.:) Inhottavia tuollaset arvostelevat ihmiset, lasten syömistä tunnutaan kyttäävän samoin kun lihavan/pullean ihmisen.
Alipainosena kukaan ei kattonut, kun vedin mäkissä aterian. Nyt normaalipainon ylärajalla, kaikki katsastaa mun tarjottimen:D
 
Hän on sellanen tuputtaja ruuan suhteen ja on meillä erimielisyyksiä ollut muistakin asioista.On hänessä silti hyviäkin puolia.
Tyttärellemme, joka nyt on 16v hän sanoi joskus, että syö, kun olet tuollainen anorektikko(tytär normaalipainon alarajoilla, mutta ei vaan liho, vaikka syö hyvin)Tyttärelle oli tullut tosi paha mieli...hän sanoi et teki mieli sanoa, et syö sä vähemmän, kun olet ylipainoinen, mutta jätti sitten sanomatta.

Pahasti sanottu nuorelle naiselle. Kiltti tyttö kun ei sano vastaan. Tyttärelle voi kyll
Kertoa, että oma keho ja ulkonäkö ovat hänen oma asia ja arvostekijoille saa sanoa vastaan napakasti. Lapsille jää kovin helposti mieleen tällaiset arvostelut ja tulevat osaksi identiteettia. T. Nimim rumat hampaat
 

Yhteistyössä