M
Menneisyyden haamut
Vieras
Taloon jossa on asunut hänen monta exäänsä ja lapsetkin aikoinaan. Tunnen oloni kyllä miehen luona kotoisaksi, mutta välillä ajatukset hänen edellisistään ja menneisyydestään vaivaa ajatuksia, itse haluaisin aloittaa yhteisen tulevaisuuden ns. puhtaalta pöydältä niin, että muutettaisiin omaan yhteiseen taloon. Pääsisikö menneisyyden haamuista missään vaiheessa eroon, tulisiko se tuntumaan omalta kodilta missään vaiheessa.. Mietin myös ihan niinkin pitkälle, kuin että mikäli en omistaisi talosta osaakaan, niin talo menisi miehen lapsille eikä minulle vaikka menisimme naimisiin (yhteisiä lapsia emme hanki) - jos siis kävisi niin että viettäisimme onnelliset vuosikymmenet siellä yhdessä mutta mies lähtisi täältä ennen minua.
Asiallisia kommentteja ja ajatuksia, kokemuksia vastaavasta? Itse olen asunut pitkään yksin, ja luopuisin "kaikesta" jos myisin oman omaisuuteni ja pakkaisin kimpsuni ja kampsuni miehen luo. Välillä ajatus ahdistaa aika paljon, koska jotain päätöksiä jossain vaiheessa on tehtävä suhteemme tulevaisuuden kannalta (vaikka yksi vaihtoehto olisikin asua erillään ja vain seurustella, mutta haluan kuitenkin elämänkumppanin jakamaan kanssani kaiken).
Asiallisia kommentteja ja ajatuksia, kokemuksia vastaavasta? Itse olen asunut pitkään yksin, ja luopuisin "kaikesta" jos myisin oman omaisuuteni ja pakkaisin kimpsuni ja kampsuni miehen luo. Välillä ajatus ahdistaa aika paljon, koska jotain päätöksiä jossain vaiheessa on tehtävä suhteemme tulevaisuuden kannalta (vaikka yksi vaihtoehto olisikin asua erillään ja vain seurustella, mutta haluan kuitenkin elämänkumppanin jakamaan kanssani kaiken).