Minulla on 6v poika ja 3v ja 1,5v tytöt. Naapureilla on 5v ja 2v pojat, joista 2veellä uhma. Meidän lapset tulevat hyvin toimeen ja leikkivät nätisti keskenään, mutta silloin kun tuo 2v saa uhmakohtauksen, hän käyttäytyy TODELLA väkivaltaisesti. Hän esim. lyö, hakkaa, potkii, puree, raapii, heittelee esineillä, huitoo esineillä, repii hiuksista, yrittää tökkiä silmiin jne. Hän on ikäisekseen myös uskomattoman vahva.
Tänään olimme kaikki taas pihalla, kun 2v sai uhmakohtauksen. Ensiksi hän repi 3 veeltäni tupon hiuksia, kun huomasin sen, otin lapseni pois hiekkalaatikolta. Hetken päästä 2v heitti 3veetäni n. puolen nyrkin kokoisella kivellä naamaan, joka onneksi vain hipaisi, mutta nenästä tuli verta. Lähdin tytön kanssa sisälle paperia hakemaan. (naapuri lupasi siis vahtia muita lapsia)
Sillävälin 2v oli kuitenkin rökittänyt 1.5 veen ihan kunnolla; kaatanut pää edellä asfalttiin, hyppinyt selän päällä, heittänyt hiekkaa naamalle, suuhun ja silmiin, ja
ilmeisesti lapiolla halkaissut huulen. 6veeni on aina ollut hieman suojeleva siskojaan kohtaan (paitsi mustasukkaisuusvaiheessa), joten hän meni hakemaan 1.5veetä pois uhmaikäisen "kynsistä". No siitäkös 2v suuttui, ja alkoi hakkaamaan 6veetä lapiolla (joka oli meidän lasten). 6v otti sitten lapion pois häneltä. Tällöin tulin sisältä taas ulos.
Sitten naapuri veti kauheat pultit, ja selitti minulle 2v uhmasta, että hänen 2veetä pitäisi nyt ymmärtää, eikä ottaa leluja pois. Minä kyllä tiedän mitä uhma on, enkä tarkoita, että tämä olisi 2veen vika, vaan naapurin, kun lupautuu vahtimaan lapsiani, mutta antaa omansa vain rökittää meidän lapset ja hän vaan nauraa vieressä, että 2v uhma on vaan tällaista.
Myöhemmin alkoi 1.5vee oksentelemaan, ja me käytiin tk:ssa. Tytöllä oli aivotärähdys.
Anteeksi, oli pakko purkautua.
