Nainen, oletko ollut alistettuna suhteessa?

[Apua kaipaava]

Haluaisin vertaistukea naisilta, jotka ovat kokeeneet vastaavaa:

Ensimmainen poikaystavani lahestulkoon tuhosi luottamukseni miehiin ja itsetuntoni siina samalla, mielenterveyttani horjuttaen. Tasta on jo yli seitseman vuotta aikaa, ja mita kauemmin tapahtuneesta kuluu, sen paremmin olen voinut. Toisin sanoen heti kun jatin hanet normalisoitui elamani jalleen.

Minua harmittaa vain se, etta han on jattanyt haavat ja arvet minuun, mitka helposti pulpahtavat pinnalle jos alan tutustua johonkin mieheen paremmin, ahdistun ja pakenen tilanteesta. Tama alkaa jo haitata suhteessa etenemistani, silla kuitenkin peraannyt kun vanhat traumat alkavat nostamaan paataan. Tama on hyvin surullista, ja valilla koen vihaa eksaani kohtaan ja saalin itseani kun jouduin kaymaan lapi sellaista.

Mita han sitten teki? Olin huoleton, reipas nuori tytto, ja han systemaattisesti murersi minakuvaani, haukkui milloin ulkonakoani, milloin luonnettani, milloin perhettani, han jopa loi minua, han satutti minua seksin aikana ja nauroi jos se sai minut itkemaan, kerran vuosin verta ja han vain nauroi kippurass, kun jatin hanet han uhkaili kuristavansa minut ja levittamansa minusta ottamiaan alastonkuvia. En ole koskaan tormannyt taman kaltaiseen ihmiseen, silloin olin liian naivi ja kokematon tajuamaan etta han on lahinna hairiintynyt! Han vaaristi sen kuvan mika minulla oli miehista, silla oli ensimmaiseni, pelkasin kaikkia miehia hanen jalkeensa.

Han sabotoi ja tuhosi jotakin minussa, paasin muutoin jaloilleni suhteen jalkeen, mutta han tuhosi luottamukseni laheiseen suhteeseen miehen kanssa. Siita kasrin edelleen, silla en vain uskalla paastaa ketaan miesta oikeasti lahelleni ja aloittaa intiimia suhdetta.

Pelkasin hanta niin, etten koskaan ilmaissut suruani, vihaani, pelkoani hanelle, vaan olen yksin kantanut taman kaiken, ja minut tekee niin surulliseksi ja avuttomaksi se tunne, etta kannan hanen aiheuttamaansa kipua edelleen sisallani, ja olen antanut jonkin ihmisen tuhota jotakin itsessani niin syvasti. Aina kun ajattelen tata asiaan koen syvaa masennusta.

Haluaisin kai kuulla miten muut naiset ovat paasseet yli suhteesta hairiintyneeseen mieheen, miten he loysivat luottamuksen, ja ovatko loytaneet turvallisen, hyvan suhteen mieheen?

Valilla tuntuu toivottomalta, hanen ei edes ikina pitanyt maksaa siita kaikesta vakivallasta mita minulle aiheutti, han vain porskutti eteenpain, ja mina jain vaurioituneena nuolemaan haavojani.

 

[Olet törmännyt hulluun,]

mutta älä tosiaan siirrä sitä mielikuvaa muihin miehiin. He ovat syyttömiä eksäsi outoon pääkoppaan, eivätkä ole eksäsi jatke! Vastaan voi toki osua muita outoja ihmisiä, mutta eivät ne mikään sääntö ole, vaan poikkeus, ja ihan omanlaisiaan ihmisiä kaikki. Eksäsi oli eksäsi suuruinen yksittäistapaus. Olet jättänyt hänet onneksi taaksesi, anna sen ihmisen kaikkineen jo olla! Jos joku on heittänyt auton ikkunasta tien penkalle roskapussin, se ei silti tarkoita, että tienpenkka olisi täynnä pelkkiä roskapusseja. Siellä on myös puita ja kukkia, huomaa nekin! Anna roskapussin jäädä omaan rauhaansa sinne, minne jäi, katso uutta maisemaa uutena maisemana.

 

[kokenut myös alistamista]

Omat kokemukseni ovat enemmän henkistä alistamista kuin fyysistä.Minulla oli poikaystävä, jonka kanssa eläessäni sain tehdä asiat niin kuin hän halusi. Hän määräsi mitä vaatteita käytän, mitä tv-ohjelmia voin katsoa, ketä tapaan, missä käyn jne. Oli tosi mustasukkainen ja baarissa en saanut käydä ollenkaan. Mieleeni on jäänyt yksi seksikerta, jossa hän ei edes huomannut kun minä itkin, jatkoi vain kuin ei mitään. Monesta miehestä ei olisi moiseen, nykyisestäni ainakaan. Aluksi hän ihaili minua ja kehui, kehut vaihtuivat jatkuvaan arvosteluun ja haukkumiseen. En ollut enää mitään kun erosin hänestä. Kaveritkin olivat suurimmaksi osaksi jääneet kun erosimme, jäin aikalailla yksin. Roikuin hänen perässään eron jälkeen monta vuotta, halusin hänet vaan takaisin. Vihasin ja rakastin häntä yhtä aikaa.

Itselläni aika on auttanut ymmärtämään, että hyvässä suhteessa ei ole mitään edellä mainittuja asioita. Vaan saan olla sellainen kuin olen ja kumppanini myös. Ja sen, että hyvässä suhteessa ollaan tasavertaisia. Hyvässä suhteessa saa tuntea itsensä ihailluksi, rakastetuksi, kauniiksi, ihanaksi- oli arki tai pyhä tai oltu 1kk tai monia vuosia yhdessä =)