T
toivoko mennyt ?
Vieras
Puoli vuotta sitten perustettiin avomieheni kanssa uusperhe, molemmilla lapsia aiemmista suhteistaan. Otettiin iso laina ja ostettiin talo, koska kummankaan vuokra-asuntoon emme olisi mahtuneet asumaan...siihen mennessä oltiin seurusteltu n. 3kk. Tiedän, asiat etenivät nopeaan, mutta kumpikin tuntui löytäneen sen oikean. Nyt on tullut niin paljon asioita, joiden takia olenkin alannut ajattelemaan, että olisiko parempi vain luovuttaa ja erota..tähän asti olen ollut sitä mieltä, että ongelma kuin ongelma ratkeaa puhumalla eikä missään tilanteessa saisi luovuttaa. Mutta en tiedä jaksanko enää kauaa.. Itse olen tuntenut itseni onnelliseksi ja mielestäni suhteemme on toimiva, mutta sitten aina silloin tällöin tulee näitä yllätyksiä..yleensä ne menee niin, että mieheni lähtee viikonloppuna(kun hänen lapsensa äidillään) ulos "tuulettumaan" kavereidensa kanssa, ei lähde usein, mutta silloin kun lähtee niin ongelmat alkavat. Ensinnäkään mä en yhtään tykkää katsella juopunutta ihmistä, eli minä lähden sitten lasteni kanssa joko muualle yöksi tai sitten mies jää kaverilleen yöksi..tässä järjestelyssä ei ole ollut mitään ongelmaa. Mutta, sitten alkaa tulemaan tekstiviestiä mieheltä, että on miettinyt asioita jo pitkään eikä tiedä jaksako meidän perhe-elämää..hänen mielestään mulla on omien lasteni kanssa omat jutut ja hän jää lastensa kanssa ulkopuolelle, itse en ole tälläistä huomannut.. ja onhan se mun mielestä ihan normaalia et äidillä on lasten kanssa ne omat jutut ja isällä omat ja sitten on niitä yhteisiä. Nojoo, mutta tällä kertaa mies ei kuulemma jaksa sitä, kun mun 2v lapsi huutaa koko ajan ja isompi 10v kiusaa ja huudattaa näitä pienempiä...leikilläänhän se niitä kiusaa, mutta ei vaan kuulemma jaksa sitä enää.. Joo, kyllähän tuo 2v on kovaääninen, mutta mun mielestä ei nyt kyllä ihan aina vaan huuda..ja toisaalta kun on perheen pienin niin ehkä sillä koittaa saada itsensä näkyviin. Mies on jollain tapaa hirveen huono/arka ottamaan asioita puheeksi, vaikka aina ollaan puhuttu et jos jokin asia vaivaa, niin siitä pitää vaan rohkeesti puhua ja selvittää asiat...eikä sit näin et toinen hautoo asioita pitkään ja sitte tilanne on tämä.. nytki mies on ollu koko viikonlopun poissa kotoa, kun ei jaksa meidän mekkalointia.... ja missä hän on, exänsä luona jossa miehen lapsetkin ovat :/ Alkaa oma toivokin tähän suhteeseen loppua pikkuhiljaa vaikka kuinka olen rakastanut ja yrittänyt parhaani, mutta koko ajan saan pelätä sitä, että koska mies lähtee taas ryyppyreissulleen ja millasta viestiä sieltä sitten tulee 
Sitten taas toisaalta, en millään haluaisi vielä lapsiltani tätä perhettä, kun he ovat niin hyvin tähän jo sopeutuneet ja tuo 2v:kin sanoo miestä isäkseen (hänen oma isä ei ole missään tekemisissä tytön kanssa). Sitten on vielä huolena tämä talo ja laina jos ero tulee eteen.
Sitten taas toisaalta, en millään haluaisi vielä lapsiltani tätä perhettä, kun he ovat niin hyvin tähän jo sopeutuneet ja tuo 2v:kin sanoo miestä isäkseen (hänen oma isä ei ole missään tekemisissä tytön kanssa). Sitten on vielä huolena tämä talo ja laina jos ero tulee eteen.
