Neuvolassa ''puheseulassa kiinni jääneet?''

["vieras"]

Olen hiukan alkanut miettiä, mahtaakohan tuolla meidän pian 4-vuotiaalla olla jonkinlaista puheenviivästymää.

Puhuu siis kyllä ja kaikki kirjaimet tulevat (myös S ja R). Puhe on kirkasta ja sanoista saa vieraskin hyvin selvää. Kuitenkin lauserakenteet ovat useimmiten aika hukassa, sijamuodoista puhumattakaan. Unohtelee sanoja, eikä keksi (tai viitsi keksiä) niille kiertoilmaisuja. Esim. tänään oli satujumpassa, tulivat isänsä kanssa kotiin samaan aikaan kun pääsin töistä. Kysyin lapselta, että ''missäs olet ollut?'' ja lapsi vastaa ''Mää olin... siellä... en mä muista.'' Joskus taas muistaa ihan ihmeellisiä, harvoin käytössä olevia sanoja.

Muuten verbaalinen kehitys on aika ikätasoista: lapsi keksii tarinoita, nimeää piirustelemiaan otuksia, kyselee paljon että miksi ja mikä.

Muuta viivettä en minä ainakaan äidin silmin näe. Lapsi on musikaalisesti lahjakas, laulaa nuotilleen ja osaa paljon lauluja ulkoa, rakastaa tanssimista. Juoksee, hyppii, tekee kuperkeikan, kiipee rappuja vuoroaskelin, opettelee yhdellä jalalla hyppimistä. Oppi pyöräilemään 2,5-vuotiaana. Tunnistaa kaikki kirjaimet, osaa kirjoittaa muutaman sanan ja tunnistaa muutaman sanan, esim. oman nimensä kirjoitettuna. Lapsi on sosiaalinen, päiväkodista ja harrastuksesta tulee aina kiittävää palautetta lapsen kaveritaidoista, huomioonottamisesta ja kärsivällisyydestä. Osaa pitää kyllä oman päänsäkin, ja kotona pystyy sitten kunnon mullitteluunkin

Päiväkodissakin ovat hiukan kiinnittäneet asiaan huomiota, eivät mitenkään huolestuneita ole. Päikyssä oli erikoistumassa oleva lastentarhaopettaja sijaistamassa, hän teki lapselle Kettu (?)-testin, sen tuloksia en ole saanut. Sen verran ehdin lton kanssa juttelemaan, että hänestäkin sijamuodot ''ovat pikkasen hukassa''.

Kuinka pienestä tai suuresta teillä on neuvolassa seula hälyttänyt? Meillä on tulossa laaja terveystarkastus tässä kevättalvella. Pääsittekö puheterapeutin arvioon, entä puheterapiaan? Mielelläni ainakin pt:n arviossa käyttäisin lasta.

Muutenkin kokemuksia saa jakaa

 

["vieras"]

Tuo, että lapsi sanoo, ettei muista jotakin, ei välttämättä tarkoita etteikö lapsi osaisi sanoa sitä sanaa. Meillä tuon ikäinen ei esim. paljonkaan kerhopäivän jälkeen osaa/halua kertoa, mitä ovat tehneet tai leikkineet. Ehkä lapsi ei ole juttutuulella, ei jaksa keskittyä siihen asiaan, on muuta mielessä sillä hetkellä...ja sanoo ettei muista, jotta pääsisi "tenttaamisesta".

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27883193]Tuo, että lapsi sanoo, ettei muista jotakin, ei välttämättä tarkoita etteikö lapsi osaisi sanoa sitä sanaa. Meillä tuon ikäinen ei esim. paljonkaan kerhopäivän jälkeen osaa/halua kertoa, mitä ovat tehneet tai leikkineet. Ehkä lapsi ei ole juttutuulella, ei jaksa keskittyä siihen asiaan, on muuta mielessä sillä hetkellä...ja sanoo ettei muista, jotta pääsisi "tenttaamisesta".[/QUOTE]

Osan mä voisin laittaa tuon piikkiin, mutta joskus lapsi esim. tarinoi spontaanisti jotain ja sitten unohtaa sanan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27883247]Osan mä voisin laittaa tuon piikkiin, mutta joskus lapsi esim. tarinoi spontaanisti jotain ja sitten unohtaa sanan.[/QUOTE]

Eiköhän se suht normaalia ole, että 4-vuotiaalta välillä unohtuu jokin sana, etenkin jos innoissaan jotain selittää. Kyllä itsellenikin vielä näin aikuisiällä pieniä lapsuksia tapahtuu. Meillä 4-vuotiaalla monesti jotkin tietyt sanat menivät sekaisin, esim. takiainen-kimalainen.

 

["itku"]

No tuntuupa kivalta kun meidän 3,5 v. ei sano kuin muutamia sanoja. Sairaalaan ollaan menossa tutkimuksiin ja puheterapeutilla käyty. Tuntuu niin hurjalta, että joku voi olla ap:n kuvailemasta tilanteesta huolissaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="itku";27883357]No tuntuupa kivalta kun meidän 3,5 v. ei sano kuin muutamia sanoja. Sairaalaan ollaan menossa tutkimuksiin ja puheterapeutilla käyty. Tuntuu niin hurjalta, että joku voi olla ap:n kuvailemasta tilanteesta huolissaan.[/QUOTE]

Ymmärrän, että olet omasta lapsestasi huolissasi, mutta huolestuneisuuteni omasta lapsestani ei ole pois sinulta. Itse ainakin uskon, että kiinnittämällä tähän huolta ajoissa voin auttaa lastani parhaimmin. Jos olen huolissani turhaan, niin hyvä. Ei sinne puheterapeutille ketään turhaan varmasti lähetetä.

Toivottavasti saatte apua ja tukea tutkimuksista.

 

["monsteri"]

Mä en tiedä millainen oon ollu ite lapsena, mutta mulle käy usein tolleen, miten AP:n lapselle. Jotenkin tuntuu siis, että sanat ei millään tuu ulos ja tosi raskasta puhua ylipäänsä mitään. Silloin saatan vastata epämääräiisesti en muista, silloin joskus, emmä tiiä, jotakin vaan. Unohtelen myös sanoja melko paljon. Esimerkiksi lusikka on "se-millä-syödään-keittoa" ja rusinat on mustia papanoita.

Olen ollut hyvä äidinkielessä ja kirjoitin novelleja nuorena paljon. Rakastan myös lukemista. Pienenä minulla oli r- ja y-viat.