Toggle sidebar

Niptissä trisomiaraskaus - jatkaminen/keskeyttäminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Onko täällä muita tai aiemmin saman kokeneita?

Olen ihan hajalla. Nipt viittaa Downin syndroomaan. Lapsivesipunktiota ja sen tuloksia odotellessa menee vielä viikkokausia. Itken ja luen kokemuksia Downista. Sekä elämä vammaisen lapsen kanssa että raskauden keskeyttäminen näin myöhäisillä viikoilla tuntuu ihan mahdottomalta. Miten voin tehdä mitään päätöksiä.
 
Hei,

En ole kokenut samaa, mutta tuli niin paha mieli puolestasi, että haluan tällä kommentilla nostaa keskustelua ylemmäs ja toivottaa paljon jaksamista vaikealla hetkellä ♥️
 
  • Tykkää
Reactions: Antzu
Voimia sinne. En oo samassa tilanteessa mutta miettinyt tuota usein. En usko että pystyisin jatkamaan raskautta, jos lapsella olisi jokin trisomia, kuten down. Mutta ei varmasti helppo päätös oli niin tai näin.
 
  • Tykkää
Reactions: Antzu
Tärkein on miettiä mikä on teidän perheelle parasta. Ympärillä olevilla ihmisillä on puolesta ja vastaan kommentteja. Itse samassa tilanteessa olleena pyysin lisätutkimuksia eikä vauvasta löytynyt ”muuta” vikaa kun down. Miehen kanssa keskusteltiin ja keskusteltiin, että pystytäänkö/jaksetaanko. Yritä löytää asiallista tietoa downista, itsekkin törmäsin ties mihin kauhutarinoihin. Ei ole mitään niin kamalampaa tunnetta kun vauva liikkuu mahassa ja se pitäisi keskeyttää se raskaus, tunteet lyö niin yli ja vaikea tehdä päätöstä. Me pidettiin down lapsi ja meillä on kaikki mennyt hyvin, mikään kauhukuva ei toteutunut. Mutta kaikilla näin onnekkaasti ei ole, downia on eri tasoista ja terveysongelmia myös. Tärkeintä, että miettii sen oman elämä kannalta asiaa. Teit niin tai näin kumpikin päätös on oikea. Voimia kovasti.
 
  • Tykkää
Reactions: Lukija570680 ja Antzu
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Nämä ovat valitettavasti niitä asioita, joita pitäisi miettiä _ennen_ tutkimuksiin osallistumista, vaikka seulonnat rutiininomaisesti tehdäänkin
Click to expand...

No kyllä vaikka kuinka olisi miettinyt etukäteen, että esimerkiksi päättää raskauden, jos jotain ilmenee, niin tosipaikan tullen tunteet voi mennä vaikka millaista vuoristorataa. Ihminen ei ole mikään kone. Mielestäni typerä kommentti tuo sinun.
 
  • Tykkää
Reactions: Antzu
Juuri näin, mekin olimme miehen kanssa keskustelleet, että jos on jotain niin keskeytetään. Kun siihen tilanteeseen joutuu se ei olekkaan enää niin helppo päätös ja itselle hyvä opetus ettei pitäisi edes ennakkoon huudella asioista mistä ei kokemusta. Ja pidimme lapsen lopulta. Vaikka se abortti siinä kohtaa olisikin se oikea ja varma päätös niin se ei tarkoita, että se olisi helppoa..ei sitä voi tajuta ennen kun siihen joutuu. Jo pelkkä fyysinen kokemus on todella rankka kun ruvetaan tekemään keskeytystä isommilla viikoilla.
 
Onnea raskaudesta! Meillä on pieni yksivuotias Downin syndrooman omaava tytär, ja vaikka raskaus Niptin jälkeen oli parisen kuukautta vaikeaa, niin emme koskaan ajatelleet keskeyttämistä (eikä sitä terveydenhuoltohenkilökunta meille koskaan onneksi myöskään ehdottanut). Hänellä oli sydänvika, mutta se korjattiin viisikuukautisena leikkauksella. Kaikki on nyt mennyt hyvin, ja hän on meidän ilopillerimme - no, on hän toki joskus surullinen tai vihainen! :-) Haluamme löytãä hänelle parhaat ratkaisut kaikessa, emmekä ikinä vaihtaisi häntä pois yhtään mihinkään. ❤️ Alkujärkytyksestä toipuu kyllä lopulta, antakaa itsellenne aikaa, ja kaikki voi mennä ihan hyvin.
 
Meillä oli T13. Keskeytettiin viikolla 21 pitkän pohdinnan jälkeen. Meilläkin oltiin mietitty etukäteen miten toimitaan ja sillä linjalla mentiin. Selvitettiin ensin vammojen laajuus ennen keskeytystä ja mietittiin pystyykö tulevaisuudessa elämään ihmisarvoista elämää. Todennäköisesti lääkärin mukaan olisi kuollut kohtuun tai kuollut vauvana. Rakenteellisia vikoja löytyi myös. Itse työskentelen vammaisten parissa. Lapsia kotona ennestään ja mietittiin asiaa myös heidän kannalta.
 
Yllätys-Down lapsen äitinä keskeyttäisin, jos seuloista positiivinen tulos tulisi. Lapsi on rakas, mutta lähellekään normaalia elämää emme tule koskaan elämään. Meillä paljon liitännäissairauksia. Sydän leikattu 2 kertaa. Lapsen saamista en kadu, mutta tietentahtoen en tähän ryhtyisi.
 
Päätös on varmasti vaikea, mutta yritä kuunnella sydäntäsi. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja - vain se, mikä tuntuu sinusta oikealta. Suunnittelun yhteydessä on aina hyvä kuulla luotettavaa asiantuntijaa, joka voi suositella lisätestejä, kuten karyotyypin määritystä, jotta tällaiset tilanteet voidaan ehkäistä tulevaisuudessa.
 
Me teimme tuon vaikean päätöksen ja keskeytimme raskauden rv 17 kun olimme saaneet testeistä down vahvistuksen. Meidän kohdalla voin sanoa, että päätös oli oikea koska jo tuolloin oli sikiössä nähtävissä ulkoisia vammoha kuten toinen käsivarren kasvu keskeytynyt ja päässä iso verenpurkauma/paise. Itse olen melko varma oli menehtynyt jo ennen keskeytystä, koska kaikki tuntemani liikkeet loppuivat muutamaa päivää aiemmin. Päätös oli kuitenkin jo tehty joten en halunnut asiaa enää enempää tutkia.
 
Meilläkin takana keskeytys rv. 17, kun lapsivesipunktiossa varmistui downin syndrooma. Kokemus oli pahin ikinä. :( Meillä oli ultrassa kaikki kunnossa, mutta Nipt hälytti. Olisi ollut niin paljon helpompaa jos raskaus olisi keskeytynyt itsestään. Oman lapsen elämän päättäminen ja sen jälkeen sylissä pitäminen.. ei ole sanoja. :( :(
Syyllisyydestä tuskin koskaan pääsee eroon.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa