Normaali alkoholin käyttö -gallup

[tuli.]

Kyllä pienet sievät silloin tällöin piristää. Tosin, jos menee hiukka överiksi niin kuin allekirjoittaneella eilen, niin muisti on pitkä, eikä hetkeen aikaan tule irkkukahvien kanssa läträttyä. Eilen taisi mennä tämänpäiväisen olotilan mukaan, ainakin miljoona kahvidrinksua tyttöjen kanssa "ompeluseuran illanvietossa".

Moni kyllä varmasti kaunistelee omaa alkoholin kulutustaan, ainakin sellaiset, jotka oikeasti tissuttelevat päivittäin. Minusta hyvä ohje on seuraavanlainen:

Viikossa ainakin yksi täysin holiton päivä. Kuukaudessa yksi holiton viikko. Vuodessa yksi tai useampi kuukausi ilman minkäänlaista alkoholia. Itse pyrin pitämään helmikuussa ja syksyllä yhden raittiin kuukauden. Tuolloin tulee myös yleensä syötyä vähemmän, eli painonhallintakin on kohdillaan. Liian ankara ei toki pidä itselleen olla ja jos esimerkiksi tulee vastaan yllätysjuhlat, niin en todellakaan ala vissyn voimalla juhlimaan muiden nauttiessa samppanjaa. Harvoimpa moisia ylläreitä tosin sattuu juuri noille viikoille.

 

[4n38m]

1) paljonko te juotte,
-itse juon kerran viikossa yhden siiderin/yksi paukku
-kerran 4-8 viikon välein otan n.puolikkaan viini pullon
2) entä puolisonne ja
-suunnilleen saman verran,ehkä muutama bisse noiden päälle
3) millaisissa tilanteissa juotte?
-kotona,eri aikaan.

Ja vielä olisi kiva tietää taustatietona
4) minkäikäisiä ja millaisessa elämäntilanteessa olette.
38 ja 34 vuotiaita. Lapsia neljä,siksi ei oteta korkeintaan kuin yhdet yhtä aikaa.Mies töissä,nainen kotona.
Harvoin tulee kummankaan käytyä ulkona bilettämässä,ehkä kerran pari vuodessa.
Itselleni alkoholi ei enää sovi.

 

[ei absolutisti]

Olen samaa mieltä ne jotka juo eniten ei netissä edes kykene kertomaan.

Itse saatan jonain kk huomata ottaneeni lähes joka pv jotain. Sit taukoja. Saatan jopa juoda yksinkin - ei haitta kuormitusta ainakaan vielä.

Humalaan en juo koskaan. Joten krapulaakaan ei ole. Se pitäisi olla se merkki. Jos muisti menee on kertakin liikaa, on minun tapani.
ikä +40v. yksin asuva.
puoliso juo liikaa - erottu.

 

[eipä juoda]

Eipä paljon viinaksia kulu.
Ehkä kerran kuuukaudessa juon yhden siiderin saunan päälle. Sit jossain juhlissa ehkä 2-3 kertaa vuodessa lasi pari viiniä.
Mies ottaa yhden tai kaksi saunaolutta kerran viikossa. Jossain juhlissa tuon saman minkä minä.

40+ pariskunta, teini-ikäinen lapsi.

 

[konjakki]

Nainen 41v:
Otan keskimäärin 2 annosta alkoholia viikossa. Tosin joskus menee useampi viikko, etten ota ollenkaan.Näin pikkujouluaikaan alkoholia menee vastaavasti enemmän. En juo kuitenkaan koskaan itseäni humalaan.(nuoruudessa sekin lysti koettu, ei ole minun juttu!) Lopetan just silloin, kun päässä alkaa läikkyä. Lapsuudenkotiini ei kuulunut alkoholi, kyseessä ei ollut mitenkään uskontoon liittyvä juttu. Alkoholi ei vain kuulunut arkeemme, mutta ei siihen suhtauduttu mitenkään kielteisesti tai tiukkapipoisestikaan. Se ei vaan ollut meidän juttu.

Mies 45-v
Saunakaljat n. 3/vko, viikoloppuna pari konjakkia.

Otetaan illalla saunanjälkeen tai sit perjantai-iltana työviikon jälkeen. Baari-iltoja emme harrasta, niitä on "pakolliset" pikkujoulut, eli siis pari kertaa vuoteen.

Naimisissa 21 vuotta, ei lapsia. Molemmat töissä.

Joskus tuntuu, että alkoholinkäyttö on sosiaalisissa tilanteissa normi,jota kuuluu noudattaa.Jos et halua/voi juoda, tuntuu siltä, että olet jotenkin selityksen velkaa. En itse muista työhistoriani (21v) ajalta YHTÄÄN tilaisuutta,jossa ei olisi laseja kalisteltu.
(Paitsi työkaverin hautajaiset v.1999)

 

[Lähes juomaton]

Joskus tuntuu, että alkoholinkäyttö on sosiaalisissa tilanteissa normi,jota kuuluu noudattaa.Jos et halua/voi juoda, tuntuu siltä, että olet jotenkin selityksen velkaa. En itse muista työhistoriani (21v) ajalta YHTÄÄN tilaisuutta,jossa ei olisi laseja kalisteltu.
(Paitsi työkaverin hautajaiset v.1999)

Ei varmaan mene kauaa kun hautajaisissakin aletaan juomaan. Johan kaikissa muissakin tilaisuuksissa juodaan.

 

[Ulkomaanelävä]

Ainakin täällä Britanniassa jo juodaan hautajaisissa.

 

[britit]

Ainakin täällä Britanniassa jo juodaan hautajaisissa.

ihan totta? aikas outoa, että hautajaisissa. no joo, onhan Britit kovia ryyppäämään muutenkin, mitä nyt tossa matkustellessa on nähnyt.

 

[Konjakki]

Ei varmaan mene kauaa kun hautajaisissakin aletaan juomaan. Johan kaikissa muissakin tilaisuuksissa juodaan.

Niin. Kippis ja kulaus vainajan muistolle!
Siitä vaan seurakuntakeskukset hommaamaan baarikaappeja ja niihin täytettä. Ja runsas valikoima. Omaiset voivat hautajaisjärjestelyjen yhteydessä sopia myös alkoholitarjoilusta ja sen määrästä. Joku voi haluta kaljateltan tai sit hienompi väki siemailee viiniä. Joku voi haluta valita alkoholitarjoilun vainajan mukaan- näitä erinimisiä drinksujahan löytyy josta valita (sininen enkeli yms.)
Pian seurakunnissa on seurakuntamestarin lisäksi avoinna myös baarimestarin virkoja.

Näin se maailama muuttuu, veikkoseni.

 

[PMT]

Mun faijani (nyt 77 vee) on ainakin sanonut että hänen hautajaisistaan ei sitten viina saa loppua kesken. Hautajaisten on kuulemma oltava hilpeät ja hauskat ja sinne on kutsuttava kaikki sukulaiset, tuttavat ja kylänmiehet.

Näinhän se sitten on tehtävä aikanaan ja jäähän sitten perikunnalle vähemmän tapeltavaa ;-)

 

[Vanha pari]

Yli 40 vuotta on yhdessä taivallettu. Oltiin absolutisteja melkein nelikymppisiksi. Sitten seurassi erittäin vähäistä käyttöa ja nyt olemme olleet taas kokonaan ilman alkoholia jo lähes viisi vuotta.

Emme me kenenkään juomisia arvostele, mutta ystävämme tietävät tapamme eivätkä enää edes tarjoa alkoholia. Jos jossakin tilaisuudessa on vaikkapa tervetulomalja, saatamme ottaa lasillisen, mutta useimmiten on vaihtoehto tarjolla. Jos sitä ei ole, emme tee asiasta numeroa.

Hyvin sujuu seuranpito ilman viinaakin. Ei meillä ole mistään uskonnosta eikä muustakaan aatteesta kyse, ollaan vain tällaisia.

 

[Christabel]

1) paljonko te juotte:

Arkisin en juo lainkaan, mutta viikonloppuisin tulee otettua vaihtelevasti. Välillä tulee otettua lasillinen ruoan kanssa ja joskus ei lainkaan. Ystäviä tavatessa menee ehkä enemmän. Enpä ole laskenut montako drinkkiä juhlatilanteissa kurkusta kulautan, mutta osaan kyllä lopettaa ennen kuin humallun liikaa. Menojakin on vaihtelevasti, nyt syksyllä niitä on ollut ehkäpä 1-2/kk, toisinaan sitten harvemmin, ehkä 1krt/kk. On sitten niitäkin kaveritapaamisia, jossa otetaan vain muutama lasillinen sapuskan ohessa. Eli ihan tilanteesta riippuu nämä ottamiset

2) entä puolisonne

Puolisoni ottaa hyvin harvoin (ehkä 1krt/vuosi) ja asenne alkoholiin on muutenkin aika kielteinen, mutta sitten kun ottaa, niin ottaa sitten ihan ns. naamat, mikä on todella ärsyttävää.

3) millaisissa tilanteissa juotte?

Hyvän ruoan kanssa ja ystäviä tavatessa.

4) minkäikäisiä ja millaisessa elämäntilanteessa olette.

Minä 28 ja mies 30.

 

[Kultahippu1]

Perjantaina otan kotona saunakaljaa ja lauantaina käydään vaimon kanssa juhlimassa. Taidan olla suurkuluttajan rajamailla, vaikken edes tissuttele viikolla. Vaimo, eikä kukaan edellisistäkään seurustelukumppaneistani, ei ole pahemmin juomisestani porua pitänyt. Alkoholistejen tyttäret ja raittiina raivot ovat älynneet kiertää minut kaukaa. Molemminpuoliseksi onneksi.

Sama juttu, kyllä meikiskin on tuolla suurkulutuksen rajoilla. Oot muuten aikamoisen hauska tyyppi. Olen lukenut kirjoituksiasi ja melkein aina olen ollut samaa mieltä. ; )

 

[Riippuvuuksista vielä]

Luulen, että hyvin moni ihminen on riippuvainen jostakin. Jos on paha alkoholiongelma, niin sitä ei välttämättä huomaa, mitä kaikkia muita ongelmia ja riippuvuuksia onkaan, kun ne peittyvät sen juomisen alle. Oman kokemukseni mukaan moni alkoholiongelmainen kärsii jonkinasteisesta läheisriippuvuudesta ja saa kännissä hirmuisia mustasukkaisuuskohtauksia. Alkoholiongelmaisilla on usein myös masennusta (joka voi johtua juomisesta tai sitten masennusta lievitetään viinalla).

Minusta esimerkiksi sellainen on aika karkeaa yleistystä, että absolutistit tai tiukasti yhdessä lasillisessa pidättäytyvät ihmiset olisivat jotekin automaattisesti tiukkapipoisempia tai suvaitsemattomampia kuin viinan kanssa holtittomammat. En myöskään itse pidä siitä, että omaa juomattomuutta pitää selitellä ihmisille ja sitä sitten jeesustellaan isoon ääneen ja tyrkytetään juomista, kun minulla ei ole heidän mielestä kunnollista syytä olla juomatta (esim. raskaus, sairaus).

Olen absolutisti. Mies juo jonkun verran, muttei edes joka kuukausi. Meillä on ikää noin 40-v. Omassa ystäväpiirissämme olen ainoa absolutisti. Käymme kotibileissä ja baareissa, mutta en oikein viihdy niissä. Jaksan kyllä vaikka karaokebaarissa olla muutaman tunnin laulamassa, mutta en jaksa istua tuntitolkulla tupakansavussa ja metelissä, jossa ei edes pysty kunnolla keskustelemaan. Usein siis lähden edeltä kotiin ja mies tulee sitten perästä myöhemmin. Jos joku haluaa juoda, niin se on jokaisen oma asia, mutta minun juttuni se ei ole. Tykkään viikonloppuisinkin herätä selvänä ilman krapulaa ja käyttää vapaa-aikani muuhun kuin univelkojen nukkumiseen ja pään selvittelyyn.

 

[He-hee!]

Hymyilyttää, kun joku tiukkapipo-absolutisti hehkuttaa: "Minun elämääni ei alkoholi hallitse!" Jo tuon lauseen sanominen ja asian korostaminen kertoo, että kyllä hallitsee: Täytyy jättäytyä tietyistä kekkereistä pois, jos tarjolla on alkoholia, ei voi kaveerata tiettyjen henkilöiden kanssa, jos nämä käyttävät alkoholia jne. Toisin sanoen alkoholi hallitsee myös absoluutikon elämää - erityisesti rajoittaa.

 

[Milla36]

Minun näkövinkkelistä tässäkin ketjussa vastanneet ovat todellisia alkoholin suurkuluttajia Minä tosiaan usein ihmettelen, että kuka se tosiaan kaikki ne suomen viinat juo, kun minulla ja puolisollani menee niin vähän.

1) paljonko te juotte,

Minä saatan ottaa yhden saunasiiderin (ruotsalaista 2,25%) silloin tällöin. (=ehkä kerran kahdessa kuukaudessa tai harvemmin)
Ravintolassa tai muissa juhlissa tulee käytyä todella harvoin, ehkä 1-2 kertaa vuodessa ja niinä iltoina menee 2-4 siideriä, väkeviä en muista juoneeni vuosikausiin.

2) entä puolisonne

Mies ottaa yhden saunaoluen silloin tällöin (=ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa)
Viihteellä käy n. 2 tai 3 kertaa vuodessa, jolloin ottaa 5-7 olutta.

3) millaisissa tilanteissa juotte?
Ikinä en ole juonut suruuni tai vitutukseen sen paremmin kuin mieskään, alkoholia käytetään vain saunajuomana tai jos ollaan viihteellä kodin ulkopuolella. Yleensä molemmilla myös viihteellä ollessa on sopiva pikkukänni, jolloin on mukavaa, mutta ei mene vielä örvellykseksi eikä hirmu krapuloista tarvii kärsiä. Minua ei ahdistaisi yhtään, vaikka en enää ikinä saisi alkoholia ihan yhtään missään muodossa, niin hyvää juomaa ei ole vielä keksittykään.

Avioliitossa elellään, reilu 30 + pariskunta ja lapsia löytyy.

 

[Vapaa maa]

Hymyilyttää, kun joku tiukkapipo-absolutisti hehkuttaa: "Minun elämääni ei alkoholi hallitse!" Jo tuon lauseen sanominen ja asian korostaminen kertoo, että kyllä hallitsee: Täytyy jättäytyä tietyistä kekkereistä pois, jos tarjolla on alkoholia, ei voi kaveerata tiettyjen henkilöiden kanssa, jos nämä käyttävät alkoholia jne. Toisin sanoen alkoholi hallitsee myös absoluutikon elämää - erityisesti rajoittaa.

Niin, se toisten alkoholinn käyttö vaikuttaa.
Ei minua ainakaan huvita viettää aikaani umpijurrissa olevan jankkaajan kanssa jolta ei tule yhtään järkevää lausetta. Tai en jaksa olla sellaisten seurassa jotka viinaa juotuaan alkavat riitelemään tai tappelemaan.
Seuransa saa sentään vapaasti valita.

 

[He-heelle]

Niin, no menetkö itse sellaisiin juhliin, joissa EI ole alkoholia? Vai oletko sitä mieltä, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä? Ehkäpä itsekin jätät sellaiset vappu- tai juhannusjuhlat väliin, joissa muu porukka ei ota lainkaan alkoholia.

Kyllä minä menen synttäreille, häihin, tupareille yms. juhliin, vaikka tiedänkin, että siellä on alkoholia tarjolla. Minua siis muiden dokaaminen ei ärsytä. Tosin siinä vaiheessa, kun juttu menee kieli poskellä sössöttämiseksi, josta ei saa selvää ja toistetaan samoja juttuja, niin siinä vaiheessa kello on yleensä jo sen verran, että mieluummin menen nukkumaan kuin että jäisin jaarittelemaan joutavia, joita toinen osapuoli ei muista seuraavana päivänä kumminkaan.

Sitä paitsi jos joku ei pidä kännissä sohlaajista, niin onko se nyt jotenkin itsetarkoitus, että sitten aina pitäisi olla niin kauhean ihastunut ja lääpällään siihen, miten kaikilla on niin helvetin hauskaa kännissä (tai pitää ainakin teeskennellä, että on hemmetin ihanaa, vaikka sitten itkettäisikin tai tapeltaisi kumppanin kanssa).

 

[en tod sylje lasiin]

kyllä on kummaa porukkaa täällä. kyllä nyt aina silloin tällöin kuuluisi ottaa oikein kunnolla perseet olalle.

 

[muiks]

Mäkin ihmettelen tätä abso=tiukkis käsitystä. Eihän ketään normaalijärkistä aikuista ihmistä kiinnosta oikeasti pätkääkään, miten muut vetää viinaa. Toki jos jollakin läheisellä ja rakkaalla ihmisellä on oikeesti alkoholiongelma, voi se olla raskasta myös absolutistille siinä missä muillekin läheisille. Mut harva jaksaa sitäkään jeesustella. Ihmiset kuitenkin pääsääntöisesti keskittyvät elämään ihan sitä omaa elämäänsä. Jos joku kuvittelee, et jotakin kiinnostaa loppupeleissä just se SUN tylsääkin tylsempi elämä, niin hakeudu hoitoon koska elät harhoissa.

Mun mielestä moni vetäjä on vielä tiukkiksempi käsityksineen absolutisteista, joiden pitää sit tällaisille henkilöille hirveesti perustella juomattomuuttaan. Ja ihan samalla tavalla kuin selvinpäin on aika tylsää olla räkäposkella-seurueen illanvietossa, välttelee moni alkoholin seurassa viihtyvä illanviettoja, joissa ei tarjoilla promilleja.

 

[Clara]

Mua taas ihmetyttää tämä kauhea syyllistäminen normaalista alkoholinkäytöstä. Miksi ihmeessä kohtuukäyttäjän pitäisi puolustella omaa tapaansa sen paremmin kuin absolutistinkaan? Absolutisti ei ole tiukkis, mutta ei juomattomuus tee kenestäkään mitenkään parempaa ihmistä tai toisinpäin. Suomalainen kun ottaa lasillisen viikonloppuna, niin heti alkaa spekuloinnit alkoholismista ja ollaan huolissaan mahdollisesta liikakäytöstä. Pöh, sanon minä, Etelä-Euroopassa vedetään päivän mittaan koko tonkka, eikä kukaan mieti siitä mitään.

Minua ei haittaa, jos joku ei halua ottaa alkoa. Se on jokaisen oma valinta, enkä kenellekään sitä myöskään tyrkytä. Itse otan silloin, kun huvittaa, enkä pode siitä yhtään huonoa omaatuntoa. Sitä vaan pitää osata ottaa oikein ja sivistyneesti. Viina on viisasten juoma

 

[Yeah!]

Mua taas ihmetyttää tämä kauhea syyllistäminen normaalista alkoholinkäytöstä. Miksi ihmeessä kohtuukäyttäjän pitäisi puolustella omaa tapaansa sen paremmin kuin absolutistinkaan? Absolutisti ei ole tiukkis, mutta ei juomattomuus tee kenestäkään mitenkään parempaa ihmistä tai toisinpäin. Suomalainen kun ottaa lasillisen viikonloppuna, niin heti alkaa spekuloinnit alkoholismista ja ollaan huolissaan mahdollisesta liikakäytöstä. Pöh, sanon minä, Etelä-Euroopassa vedetään päivän mittaan koko tonkka, eikä kukaan mieti siitä mitään.

Minua ei haittaa, jos joku ei halua ottaa alkoa. Se on jokaisen oma valinta, enkä kenellekään sitä myöskään tyrkytä. Itse otan silloin, kun huvittaa, enkä pode siitä yhtään huonoa omaatuntoa. Sitä vaan pitää osata ottaa oikein ja sivistyneesti. Viina on viisasten juoma

Niinpä! Jokainen vain luulee, että hänen oma tapansa käyttää alkoholia on se ainoa oikea. Kerran kuussa yhden oluen tai siiderin saunan jälkeen nauttivat pitävät lauantai-iltaisin ruuan kanssa viinipullon nauttivaa pariskuntaa alkkiksina. Toisaalta joillekin yksi pullo viiniä kahteen pekkaan viikossa vastaa yhden illan alkupaukkuja.

Sitten lasketaan joitakin viikkoannoksia ja sen mukaan päätellään, onko joku juoppo vai ei.

Tiukasti ottaen melkein jokainen viinaa maistanut on alkoholisti. Ei voi sitovasti päättää, etten ota koskaan enää yhtään, ja jos päättää niin repsahtaa kuitenkin kerran kuussa juomaan yhden siiderin.

Lontoon John käy töistä tullessaan pubissa parilla oluella tai ginillä. Italian Padre-Luigi juo joka aterialla puoli litraa viiniä. Suomi-tiukkis pitää ykkösolutta joka lounaalla alkoholismina: "Miks toi juoppo ei ota kirnupiimää niinkuin MINÄ. vaan kittaa kaljaa Mikä Sika!"

Miettikää, miten paljon alkoholin kohtuukäyttöä vaarallisempaa on jatkuva suklaan ja muun namin syöminen - itsensä hemmottelu - niinkuin sitä naistenlehdissä kutsutaan...

 

[gfjo7td]

Suhtaudun mielestäni alkoholiin melko normaalisti. Välillä tulee juhliessa otettua liikaa, mutta en pidä sitä kovin vakavana, koska sitä ei kuitenkaan tapahdu kovin usein.

1) paljonko te juotte
2) entä puolisonne ja
3) millaisissa tilanteissa juotte?
Juhlitaan bileissä+ baarissa ehkä n. kerran kuussa, lomilla useammin, voi käydä parikin kertaa viikon aikana. Sillon menee ehkä 10 annosta, miehellä vähän enemmän. Joskus menee mullakin enemmän (jopa 18 olen joskus laskenut) ja sillon seurauksena on krapula ja morkkis. Tavallisella viikolla juon perjantai ja lauantai-iltoina n. 1-4 kaljaa ihan kotosalla, samoin mies. perjantaina ostetaan mäyräkoira ja juodaan se sitten puoliksi viikonlopun aikana. Jos käydään ulkona syömässä joskus saatan ottaa lasin viiniä tai oluen. Yleisin alkoholiannos määrä mulla on tuo 6/ viikko, mutta sitten kun juhlia on useammin menee valitettavasti riskirajat rutisten rikki.

4) minkäikäisiä ja millaisessa elämäntilanteessa olette.
20+ lapseton pari