Nuorena naimisiin, mitä sitten?

[vieras]

?
Avioituminen on tärkeämpi kuin mikä?

Onko teistä muuten yhtä huvittavia kolmekymppiset morsiamet joilla ei ole vielä lapsia? Miksi / miksi ei? Eikö hekin ole liian vanhoja siihen touhuun?

Kun mä yritän selittää, että mua ihmetyttää se, että naureskellaan nuorille, jotka haluaa mennä naimisiin kenties sen ensimmäisen seurustelukumppaninsa kanssa, koska avioliitto on muka niin tärkeä, että siihen ei voi niin nuorena alkaa. Itse kuitenkin saatetaan olla oltu avoliitossa ja hankittu jo lapsia, mutta naimisiin ei ole menty, koska onhan se tärkeä askel. Miksi lapsia hankitaan liittoon, josta ei ole niin varma, että menisi naimisiin?

Ja siis mä en naureskele minkään ikäisille naimisiinmenijöille, mulle on sinänsä ihan sama.

Tässä on ihan asiaa. Kumpikohan on isompi asia (lasten hankinta vai avioliiton solmiminen) loppujen lopuksi ja kumpaa arastellaan ja pitkitetään nykyään loputtomiin. Jos on valmis hankkimaan lapsia, niin miksi ei ole valmis todella sitoutumaan avioliiton kautta siihen suhteeseen, joka on lasten "koti"?

 

[vieras]

Ja en ole pahoillani siitäkään että sain kesähääni raikkana 23 vuotiaana ja umpirakastuneena.

Toki on huomattavasti huonompaa saada ne kesähäät 25-vuotiaana 2 lapsen rupsahtaneena äitinä

 

[miu]

minä olin nuorena niin ehdoton, etten halunnut _IKINÄ_ naimisiin. Tarpeeksi olin kotona katsonut sitä avioliiton "onnea". ei se sormus ole se juttu, jolla sitoudutaan toiseen ihmiseen.

Nyt, kun yhdessä ollaan oltu 10vuotta, lapsiakin on ja ikää tullut lisää, niin enää ole ehdoton.

Ja naimisiin mennään sen takia, että saadaan hyvät juhat, tottakai. Tyydyn osaani olla säälittävä morian, mutta jättäkää te sitten tulematta, jotka näin ajattelette. Tosin sinne ei sukua kutsutakkaan, vaan kaikki meidän hyvät ystävät.

 

[vieras]

minkähän ikäinen ap itse on..?

Lähempänä viittäkymppistä kuin omaa syntymää

26 ilmeisesti...

 

[Kohta 32v]

LOL mitä juttua!
Olen se ap:n kauhistelema säälittävä kolmekymppinen kolmen lapsen äiti ja häät vasta tulevaisuudessa edessäpäin. Jostain kumman syystä, olen niin yli-itsevarma, ylpeä ja itseäni täynnä, etten pidä itseäni ollenkaan säälittävänä ja rupsahtaneena, vaan itse asiassa oikein nättinä tulevana morsiamena.

 

[saunan takana tilaa]

?
Avioituminen on tärkeämpi kuin mikä?

Onko teistä muuten yhtä huvittavia kolmekymppiset morsiamet joilla ei ole vielä lapsia? Miksi / miksi ei? Eikö hekin ole liian vanhoja siihen touhuun?

Kun mä yritän selittää, että mua ihmetyttää se, että naureskellaan nuorille, jotka haluaa mennä naimisiin kenties sen ensimmäisen seurustelukumppaninsa kanssa, koska avioliitto on muka niin tärkeä, että siihen ei voi niin nuorena alkaa. Itse kuitenkin saatetaan olla oltu avoliitossa ja hankittu jo lapsia, mutta naimisiin ei ole menty, koska onhan se tärkeä askel. Miksi lapsia hankitaan liittoon, josta ei ole niin varma, että menisi naimisiin?

Ja siis mä en naureskele minkään ikäisille naimisiinmenijöille, mulle on sinänsä ihan sama.

Sinällään ei fyysisellä iällä ole niin suurta merkitystä kuin sillä henkisellä iällä.Just tarkoitan tuota satuhäiden nuortaparia.Ikää 19 ja molemmat käyttäytyi niinkuin 15 veet käyttäytyy.Nyhjätään toisten kimpussa ja maataan päällekkäin ja kiherretään kun toisen isä istuu muutaman sentin päässä.
On olemassa nuoria jotka on valmiita tekemään isoja päätöksiä,kuten tuleva ammatti tai avioliitto mutta vain harva siihen kykenee.
Eilisestä parista näki heti ettei minkäänlaista tajua tän maailman menosta kummallakaan.Ei vastuuntuntoinen nuorimies jätä opiskelua kesken ja heittäydy kotiin makaamaan sen vuoksi että tyttöystävä asuu eri paikkakunnalla,noin niinkuin yhtenä esimerkkinä.

 

[Rukoilijasirkka]

Sinällään ei fyysisellä iällä ole niin suurta merkitystä kuin sillä henkisellä iällä.Just tarkoitan tuota satuhäiden nuortaparia.Ikää 19 ja molemmat käyttäytyi niinkuin 15 veet käyttäytyy.Nyhjätään toisten kimpussa ja maataan päällekkäin ja kiherretään kun toisen isä istuu muutaman sentin päässä.
On olemassa nuoria jotka on valmiita tekemään isoja päätöksiä,kuten tuleva ammatti tai avioliitto mutta vain harva siihen kykenee.
Eilisestä parista näki heti ettei minkäänlaista tajua tän maailman menosta kummallakaan.Ei vastuuntuntoinen nuorimies jätä opiskelua kesken ja heittäydy kotiin makaamaan sen vuoksi että tyttöystävä asuu eri paikkakunnalla,noin niinkuin yhtenä esimerkkinä.

Ei se niiden epäkypsyys sitä meinaa, ettei ne tulis pärjäämään. Tollasia mekin oltiin. Mun vanhat vanhemmat ei kummastellut tuota paria ollenkaan, olivat kiinnittäneet vaan huomiota siihen, ettei kukaan kiroillut.