M
miten ois hyvä
Vieras
Miehen kanssa oli puhe, että opiskelut ensin ja sitten vasta lisää lapsia. Nyt alkaa olla käsillä se aika, että jos tulisin nyt raskaaksi ja lapsi syntyisi laskettuna aikana (tai vaikka pari viikkoa ennenkin) ja jos loppuraskaudessa ei tulisi mitään ihmeempiä, niin ehtisin käydä koulun loppuun ennen lapsen syntymää. Oltiin periaatteessa "sovittu", että jätämme ehkäisyn pois näihin aikoihin ja katsomme miten käy.
Mutta nyt mies haluaakin, että opiskelujen jälkeen menisin heti töihin ja toisen lapsen hankkimista siirrettäisiin ainakin vuodella tai parilla. Olin ensin kauhean suuttunut, että "mehän sovittiin"... mutta nyt itsestäkin tuntuu, että haluanko vielä raskaaksi... Toisaalta en haluaisi esikoiselle ja seuraavalle lapselle kauhean suurta ikäeroa. Toisaalta esikoisella nyt semmonen uhma, että miten pärjäisin vielä vauvankin kanssa - vai mihin ikään mennessä se uhma menee ohi? Menisköhän 9kk:ssa...
Siis itselläkin epävarmat tunteet tämän asian kanssa. Mutta koko ajan alkaa ehkä kuitenkin enemmän vahvistua se ajatus, että haluaisin toisen lapsen. Viime raskauden loppuaika oli aika rankkaa, joten järki sanoo, että ehkä vielä pari kuukautta voisi lykätä lapsentekoa, että ehtisin käydä koulun loppuun ennen loppuraskauden tuskia (siis jos nyt tulsiin heti raskaaksi). Ja ehkä olisi muutenkin hyvä pari kuukautta vielä kypsytellä asiaa, kuulostella itseään...
Mutta entä mies. Miten sen pää käännetään, jos tosiaan aikoo pysyä kannassaan, että pari vuotta vielä odotellaan????
Mutta nyt mies haluaakin, että opiskelujen jälkeen menisin heti töihin ja toisen lapsen hankkimista siirrettäisiin ainakin vuodella tai parilla. Olin ensin kauhean suuttunut, että "mehän sovittiin"... mutta nyt itsestäkin tuntuu, että haluanko vielä raskaaksi... Toisaalta en haluaisi esikoiselle ja seuraavalle lapselle kauhean suurta ikäeroa. Toisaalta esikoisella nyt semmonen uhma, että miten pärjäisin vielä vauvankin kanssa - vai mihin ikään mennessä se uhma menee ohi? Menisköhän 9kk:ssa...
Siis itselläkin epävarmat tunteet tämän asian kanssa. Mutta koko ajan alkaa ehkä kuitenkin enemmän vahvistua se ajatus, että haluaisin toisen lapsen. Viime raskauden loppuaika oli aika rankkaa, joten järki sanoo, että ehkä vielä pari kuukautta voisi lykätä lapsentekoa, että ehtisin käydä koulun loppuun ennen loppuraskauden tuskia (siis jos nyt tulsiin heti raskaaksi). Ja ehkä olisi muutenkin hyvä pari kuukautta vielä kypsytellä asiaa, kuulostella itseään...
Mutta entä mies. Miten sen pää käännetään, jos tosiaan aikoo pysyä kannassaan, että pari vuotta vielä odotellaan????