Nyt alkaisi olla se aika, että voisin alkaa yrittää "hankkiutua" raskaaksi... mutta en tiedä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miten ois hyvä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miten ois hyvä

Vieras
Miehen kanssa oli puhe, että opiskelut ensin ja sitten vasta lisää lapsia. Nyt alkaa olla käsillä se aika, että jos tulisin nyt raskaaksi ja lapsi syntyisi laskettuna aikana (tai vaikka pari viikkoa ennenkin) ja jos loppuraskaudessa ei tulisi mitään ihmeempiä, niin ehtisin käydä koulun loppuun ennen lapsen syntymää. Oltiin periaatteessa "sovittu", että jätämme ehkäisyn pois näihin aikoihin ja katsomme miten käy.

Mutta nyt mies haluaakin, että opiskelujen jälkeen menisin heti töihin ja toisen lapsen hankkimista siirrettäisiin ainakin vuodella tai parilla. Olin ensin kauhean suuttunut, että "mehän sovittiin"... mutta nyt itsestäkin tuntuu, että haluanko vielä raskaaksi... Toisaalta en haluaisi esikoiselle ja seuraavalle lapselle kauhean suurta ikäeroa. Toisaalta esikoisella nyt semmonen uhma, että miten pärjäisin vielä vauvankin kanssa - vai mihin ikään mennessä se uhma menee ohi? Menisköhän 9kk:ssa...

Siis itselläkin epävarmat tunteet tämän asian kanssa. Mutta koko ajan alkaa ehkä kuitenkin enemmän vahvistua se ajatus, että haluaisin toisen lapsen. Viime raskauden loppuaika oli aika rankkaa, joten järki sanoo, että ehkä vielä pari kuukautta voisi lykätä lapsentekoa, että ehtisin käydä koulun loppuun ennen loppuraskauden tuskia (siis jos nyt tulsiin heti raskaaksi). Ja ehkä olisi muutenkin hyvä pari kuukautta vielä kypsytellä asiaa, kuulostella itseään...

Mutta entä mies. Miten sen pää käännetään, jos tosiaan aikoo pysyä kannassaan, että pari vuotta vielä odotellaan????
 
Meillä täsmälleen sama tilanne, ainoa ero, että valmistun vasta reilun vuoden päästä :/ Mies vaatii, kaiken lisäksi, että olen ensin vuoden, pari töissä, ja sitten vasta alkaa yritys. Mulla on ainakin vuoden ollut jo kova vauvakuume, joten pari, kolme vuotta lisää kun joutuu odottamaan, tuntuu kamalalta. Lisäksi, esikoinen on jo 2,5v joten tulee suuri ikäero :/
 
asiaa miehesi puhuu, mutta kun vauvakuume tulee, ei siinä järjen ääni auta. Älä niitä uhmia ja pärjäämisiä mieti, kyllä ne asiat aina lutviutuu. Mutta ehkä viisasta olisi nyt odottaa muutama kuukausi sen sun loppuraskaus- jutun takia. Kyllä ottaisi kupoliin jos koulu jäisi kiinni muutamasta kuukaudesta. Eikö? ja jos loppukesällä vauva saa alkunsa niin teille tulisi kevätvauva. Helpottaisi paljon alkua kun ei tarvisi kahdelle pukea toppavaatteita. Kyllä mä uskon että se miehen pää kääntyy vielä:) Sulla ois nyt hetki aikaa vielä sitä lämmitellä. Eikä saa perua kun kerran on jo luvannut ja sovittu:(
 
Minä olen meillä saanut päättää lapsista ja heidän lukumäärästä.
Esikoinen oli yllätys. Sen jälkeen halusin odottaa sen verran, että menen töihin ja mies valmistuu ja menee töihin. (yksin en halunnut alkaa elättää isompaa perhettä).
Kaksi lasta riittää, rahanmeno ja työ heissäkin kova.
 
Jos ajattelet että siirrätte 6 kk? Ehdit valmistua hyvin ja saat työpaikan jos hyvin käy, sit voitte miettiä tilanteen uudelleen. Ymmärään kyllä miestäsi, jos jää hoitamaan lasta heti valmistumisen jälkeen ja tekee vaikka 2 lasta, on kotona 4-5 vuotta niin työelämään palatessa / siirtyessä koulutus on vanhentunut eikä työkokemustakaan ole, joten työpaikan saaminen voi olla vaikeaa. Riippuu tietty alastakin. Se vuoden työkokemus välissä voi olla ratkaiseva seikka valitun ja kakkossijalla olevan välillä kun työntekijää valitaan.
 
No minkä ikäinen olet? Ja millä alalla? Onko sulla minkäänlaisia mahdolilsuuksia saada edes töitä 9kkn päästä? Näitä kannattaa miettiä. Jos taas oot alalla, jossa tarvitaan hyvää "käsityöosaamista", siis vaikkapa sairaanhoitaja..niin itse näin sairaanhoitajaopiskelijana en haluais missään nimessä tehdä lasta juuri valmistumiseeni. Me tehdäänkin se sitä ennen, kun meillä ei ole rahahuolia.

Onko teillä sitten tiukkaa nyt? Jos on, niin ehkä parempi odottaa että valmistut. Ja miettikää sitten tilannetta. Jos saat vaikka heti töitä, niin sitten vois alkaa miettiä pikku hiljaa.

Sitten on se, että jos sun miehesi ei ylipäänsä enää haluakkaan koko lapsia, sitten onkin ihan toistenlaisten asioiden mietintä edessä.

Kun susta itestäki tuntuu epävarmalta, ettet just nyt halua, niin käy rauhassa koulu loppuun. Ellei ikä paina. Meillä oli esim. tarkoitus jättää joulun tienoilla ehkäisy, mutta itse aattelin, etä jätettäisiinkin vasta sitten keväämmällä vähän, jotta ehtisin käydä vielä yhden lukukauden lisää opintoja. Niin sitten jäis jälelle kaikkea tosi mielenkiintosta opintohommaa, vaikka nytki ne sitä on.

Minkälainen raskaus sulla oli viimeksi? Onko semmosta mahd, että sulla menis pipariks hommat? Seki kantsii miettiä. Toki varmaan esim. opinnäytetyötä voi tehdä kun vauva on kotona, jos pystyy keskittymään ja on siihen sopiva lapsi tulossa..mutta sitähän ei tiedä onko lapsi "helpompi" vai vaikeampi.

En lähtisi miehesi kanssa jankkaamaan asiasta, mutta toisaalta en itse kokisi tyydyttävänä ratkaisuna mitään epämääräisiä "muutaman vuoden päästä"-ratkaisujakaan. Kuitenkin sun miehesi voi tehdä niin kauan lapsia, kun on vain hengissä käytännössä. Sinä et.
 
Uhma loppuu siinä 20 vuotiaana, ehkä noin suunnilleen ;)
Mut asiaan, kyllä meilläkin oli tarkoitus tehdä tälle kolmoselle leikkikaveri, kesän aikana oli tarkoitus alkaa yrittämään.
Mut päätettiin nyt siirtää sitä kuitenkin, vaikka vauvakuume onkin tosi kova mutta ehtiihän sitä.
Mä pääsen töihin hetkeksi ja saa vähän säästettyä rahaa plus saan hiukan sitä sosiaalistakin elämää :D
 
Siis jos rahallista puolta ajattelee, niin kannattaisi käydä koulu loppuun ja koittaa saada työtä, minimi äippäraha ei ole kovin suuri.... Tämä vain rahallisesti ajateltu..
 
Alkuperäinen kirjoittaja riippuu asioista:
No minkä ikäinen olet? Ja millä alalla? Onko sulla minkäänlaisia mahdolilsuuksia saada edes töitä 9kkn päästä?

Onko teillä sitten tiukkaa nyt?

Minkälainen raskaus sulla oli viimeksi?

Olen nyt 26v ja sairaanhoitajaksi valmistumassa. Työnäkymät pitäisi olla aika hyvät...

Nyt pärjätään kyllä taloudellisesti, mutta välillä tekee tiukkaa... Kädestä suuhun eletään, eli ei rahaa ylimääräiseen. Kai mies toivoo (ja tietty itsekin) että ois rahaa pikkasen enemmän, ettei tarvis kituuttaa... Mutta siis kuitenkin pärjätään. Ja paremminhan me pärjätään, jos saan minimiäitiyspäivärahan kuin opintotuen!

Kuten kerroin, viimeksi loppuraskaus (noin viimeset 3kk) oli aika rankkaa. Sitä ennen kaikki ok. Mutta eihän sitä voi ennustaa että toinen raskaus menisi samoin.



 
Meillä laskelmoitiin samalla tavalla. Laskettu aika olisi ollut kaksi viikkoa valmistumisen jälkeen, mutta kesken meni. Jos saisin päättää, niin olisin alkanut vauvan"tekoon" heti silloin kun se tuli mieleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miettikää:
Meillä laskelmoitiin samalla tavalla. Laskettu aika olisi ollut kaksi viikkoa valmistumisen jälkeen, mutta kesken meni. Jos saisin päättää, niin olisin alkanut vauvan"tekoon" heti silloin kun se tuli mieleen.

:hug:

itsekin mietin, että jättäisin pillerit pois ja katsottaisiin miten käy. Eihän sitä tiedä, vaikkei enää saataisikaan lapsia. Tai tulisi keskenmeno tms. Ei sitä niin voi suunnitella...
 
Ok, no työpaikka on sitten käytännössä varma, vaikka määräaikaisia pestejähän ne on. Eli ymmärtääkseni nämä eivät kovin edistä noita "äippärahaetuja"? En tiedä näistä, koska ei ole kokemusta asioista. Mutta jos mietitään että valmistut siis jouluksi. Eli olet joko vielä 26 tai täyttänyt 27. Siihen kaks vuotta työelämää olet 28/29 ja sitten vielä jos siihen sitten odotusaika, joka tärppäis heti..niin olet sen 30 tai yli. Eli itse kyllä tuota ennen varmaan haluaisin.

Miten jos ois sellainen ratkaisu, että kun valmistut niin alatte miettimään tuota? Ehtisit olla töissä varmaan sen vuoden kuitenkin? Voisithan ehdottaa eri juttuja, istutte ihan alas keskustelemaan.

Voin kyllä sanoa, etten itse haluaisi sairaanhoitajaopiskelijana joutua äippälomalle valmistuttuani, koska haluaisin sitä rutiinia alle. Mutta jokainen tekee toki omat ratkaisunsa. Ehkä se olisi fiksua jonkin aikaa ainakin olla töissä? Ainakin sen verran kannattaisi kituuttaa, että ehdit valmistua. Siihen on aikaa se 9kk ja siinä ajassa mieskin ehtii miettiä asioita aika hyvin? =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja riippuu asioista:
Ok, no työpaikka on sitten käytännössä varma, vaikka määräaikaisia pestejähän ne on. Eli ymmärtääkseni nämä eivät kovin edistä noita "äippärahaetuja"? En tiedä näistä, koska ei ole kokemusta asioista. Mutta jos mietitään että valmistut siis jouluksi. Eli olet joko vielä 26 tai täyttänyt 27. Siihen kaks vuotta työelämää olet 28/29 ja sitten vielä jos siihen sitten odotusaika, joka tärppäis heti..niin olet sen 30 tai yli. Eli itse kyllä tuota ennen varmaan haluaisin.

Miten jos ois sellainen ratkaisu, että kun valmistut niin alatte miettimään tuota? Ehtisit olla töissä varmaan sen vuoden kuitenkin? Voisithan ehdottaa eri juttuja, istutte ihan alas keskustelemaan.

Voin kyllä sanoa, etten itse haluaisi sairaanhoitajaopiskelijana joutua äippälomalle valmistuttuani, koska haluaisin sitä rutiinia alle. Mutta jokainen tekee toki omat ratkaisunsa. Ehkä se olisi fiksua jonkin aikaa ainakin olla töissä? Ainakin sen verran kannattaisi kituuttaa, että ehdit valmistua. Siihen on aikaa se 9kk ja siinä ajassa mieskin ehtii miettiä asioita aika hyvin? =)

Pitää miettiä vielä näitä asioita...

Uskon kuitenkin, että loppujen lopuksi päätös on tunneratkaisu; sitten kun alkaa tuntua, että toinen lapsi on todella tervetullut. Itse en jaksa murehtia näistä raha-asioista niinkään...
 
Mm, no sulla on se hyvä juttu, että kuitenki ihan nakilla saat töitä. Vaikka lapsen tekisitkin ennen. Sairaanhoitajista on pula yksinkertaisesti.

Älä kuitenkaan ahdista miestä nurkkaan, häntä selkeesti huolestuttaa teidän rahatilanne. Ehkä hän pelkää, ettet esim. ehdikään valmistua vaikkapa pahojen oireiden takia. Että se vara varmaan kannattaa ottaa huomioon =)

Toivottavasti löydätte sopuratkaisun, kumpikin voi joustaa =)
 

Yhteistyössä