A
"a p"
Vieras
Aloitettiin pottaharjoittalu kun lapsi oli 1,5 v. Alussa näytti hyvältä, ja pottaan tulikin jotain monta kertaa päivässä. Koskaan ei pakotettu. Sitten se vaan loppui, ja lopulta lapsi sai raivarit ja meni kaarelle kun jo mainitsikin sanan potta. Lopulta suostui enää vain aamuisin potalle, muuten ei, raivostuu edelleen kun sitä kysyykin. Jos ottaa vaipan pois, ei sano kun on pissa/kakkahätä vaan tekee housuun.
Nyt on tässä kesällä ollut kuukauden verran ilman vaippaa aina kotona tai lähistöllä ulkona, mutta tekee housuun monta keraa päivässä. Ei edelleenkään useinkaan suostu potalle vaan alkaa heti huutaa täysiä että en tahdo potalle jne., eikä häntä saa siihen lahjottua tarraviholla, pikkuautoilla tai edes suklaapaloilla. Kun hän sanoo ei, se on myös ei. Ei ilmaise hätäänsä vieläkään.
Lapsi on siis 3 v. 2 kk. Pian menee pk:ssa isojen ryhmään, nolottaa kun ei vielä onnistu. Täytyy varmaan vaan heti uudessa ryhmässä kertoa että kaikkemme ollaan yritetty, eli että siitä ei todellakaan ole kiinni.
Mutta onko tässä mitään muita vaihtoahtoja, kuin vain pestä pyykkiä ja odottaa, että lapsi tajuaa tuon jutun? Toivottomalta tuntuu...
Niin ja lapsella ei ainakaan epäillä mitään ihmeempiä kehitysviivästymiä. Puhe on ollut vähän myöhässä ja on vieläkin, mutta parin kerran puheterapeutin kontrollissa käynnin jälkeen ne lopetettiin ja sanottiin että lapsen puhe on saavuttanut suunnilleen ikätasonsa. Vilkas lapsi on, mutten usko että hänellä on ADHD tms. Motorisesti erittäin hyvin kehittynyt, ja muutkin asiat osaa suunnilleen kuten pitääkin.
Nyt on tässä kesällä ollut kuukauden verran ilman vaippaa aina kotona tai lähistöllä ulkona, mutta tekee housuun monta keraa päivässä. Ei edelleenkään useinkaan suostu potalle vaan alkaa heti huutaa täysiä että en tahdo potalle jne., eikä häntä saa siihen lahjottua tarraviholla, pikkuautoilla tai edes suklaapaloilla. Kun hän sanoo ei, se on myös ei. Ei ilmaise hätäänsä vieläkään.
Lapsi on siis 3 v. 2 kk. Pian menee pk:ssa isojen ryhmään, nolottaa kun ei vielä onnistu. Täytyy varmaan vaan heti uudessa ryhmässä kertoa että kaikkemme ollaan yritetty, eli että siitä ei todellakaan ole kiinni.
Mutta onko tässä mitään muita vaihtoahtoja, kuin vain pestä pyykkiä ja odottaa, että lapsi tajuaa tuon jutun? Toivottomalta tuntuu...
Niin ja lapsella ei ainakaan epäillä mitään ihmeempiä kehitysviivästymiä. Puhe on ollut vähän myöhässä ja on vieläkin, mutta parin kerran puheterapeutin kontrollissa käynnin jälkeen ne lopetettiin ja sanottiin että lapsen puhe on saavuttanut suunnilleen ikätasonsa. Vilkas lapsi on, mutten usko että hänellä on ADHD tms. Motorisesti erittäin hyvin kehittynyt, ja muutkin asiat osaa suunnilleen kuten pitääkin.