Ä
Äiti
Vieras
Tekis melkein mieli itkeä. Tuntuu kamalalta ajatus että vauvalla voi olla oikeasti jotain niin pahasti vialla että meille ei välttämättä sitä vauvaa tule. Että muutaman viikon päästä tiedän että onko meidän vauva kromosomeiltaan terve vai ei
Pelottaa se tulos!
Ja nyt on kenenkään turha tulla sanomaan että se ei takaa tervettä lasta ( TIEDÄN SEN ) tai että lapsi voi vammautua myös synnytyksessä tai lapsuudessa muutenkin ( TIEDÄN SENKIN! ).
Kyllä se silti pelottaa ihan P*rkeleesti että mitä ne testit sanoo.
Ja sekin että vaikka nt-ultrassa lääkäri sanoi että sikiö näyttää normaalilta turvotusta lukuunottamatta niin kukaan ei kertonut minulle sikiöstä mitään. Eivät näyttäneet kuten edellisissa raskauksissa "Tässä näkyy sydän, tässä on sikiön pää, tässä heiluu jalat, tässä näkyy kädet, tässä on sikiön vatsa".
Ultrasivat vaan ja mittasivat. Itse kysyin lääkäriltä kun ei mitään kertonut että näyttääkö sikiö muuten normaalilta ja vastasi että kyllä.
Silti pelottaa että maanantaina sikiöstä löytyy jotain suuria puutteita tms.
Jos jollain kokemusta niin saako mies olla istukkabiopsiassa Helsingin Naistenklinikalla mukana vai laitetaanko isäntä ulos huoneesta siksi aikaa? On vähän neulakammoinen.