Nyt meni luottamus anoppiin :(

[mie]

Anoppi tietää nämä asiat työnsä puolesta, juu...

No niin! Miksi ihmeessä se on ilkeilyä anopilta, jos hän haluaa rohkaista teitä hoitamaan omaisuusasianne kuntoon? Varautuminen avioeroon ei tarkoita avioeron odottamista. Mielestäni avioehto ei ole epäluottamuslause vaan järkevää suunnittelua.
Jos anppisi on alalla, hän on varmaankin joutunut useita avioerotapauksia näkemään/selvittelemään.
Ole onnellinen, että sinulla on fiksu anoppi!
Hän on ehkäpä vain tehnyt pojalleen pohjia valmiiksi JOS päätyisitte tekemään avioehdon.
Meillä ei ole avioehtoa, koska meillä oli naimisiin mennessämme saman verran omaisuutta ja palkkamme ovat lähes samat, joten avioehdolla ei ole mitään merkitystä. Myös vanhempamme ovat yhtä varakkaita, joten perinnöistäkään ei tule olemaan "ongelmaa". Ja tosiaan, perinnöstä voi määrätä testamentissa.

 

[perijätär]

Olen ainoa perijä metsään, maihin ja taloihin. Tulen olemaan joskus, jos en rikas niin ihan toimeentuleva.
Perintöni on niin tehty, ettei minun aviopuolisollani tule koskaan olemaan mitään oikeutta koskea perintööni. Tulen myös vaatimaan avioehdon.
En koe, jos avioliitto menee karille, että alan elättämään tai jakamaan omaa omaisuuttani kenenkään kanssa.
Maat ja metsät ja talot kuuluvat suvulleni. Aikoinaan tämän omaisuuden keräsi ihan itse omalla työllään isoisoisäni.
Miksi minun pitäisi jakaa se jonkun kanssa, jolla ei ole tunnesidettä metsiimme?

Jos asia olisi niin, että vaimolta pyydettäisiin puolta osuutta metsistä ja tiluksista, johan nousisi älämölö.

Hehhheh, sä taisit missata tän jutun pointin!

Juu, ihan perijätär.
Mä en tainnut missata mitään. Sä taisit missata mun pointin.
Pitäskö sun harjotella lukemisen ymmärtämistä.

Onpas siinä perijättärellä koppava asenne..

Ehkä sun mielestä. Mä vaan en halua kaikenmaailman onnenonkijoita jaolle mun perintöön. Tuskinpa kukaan jos asiaa miettii järjellä (tiedän että se on liikaa vaadittu välillä)
Ja näin tiedoksesi, koppavuutta ei ole se, ettei suostu ylitsetallattavaksi. Omaisuuden menettäminen rakkauden huumassa jollekulle tosi tontulle, esim juopolle tms akanhakkaajalle olisi todella tyhmää.
Mä oon mitä avokätisin ihminen, mutta tollaseen typeryyteen en koskaan lankeaisi.

 

[Sivusta]

Olen ainoa perijä metsään, maihin ja taloihin. Tulen olemaan joskus, jos en rikas niin ihan toimeentuleva.
Perintöni on niin tehty, ettei minun aviopuolisollani tule koskaan olemaan mitään oikeutta koskea perintööni. Tulen myös vaatimaan avioehdon.
En koe, jos avioliitto menee karille, että alan elättämään tai jakamaan omaa omaisuuttani kenenkään kanssa.
Maat ja metsät ja talot kuuluvat suvulleni. Aikoinaan tämän omaisuuden keräsi ihan itse omalla työllään isoisoisäni.
Miksi minun pitäisi jakaa se jonkun kanssa, jolla ei ole tunnesidettä metsiimme?

Jos asia olisi niin, että vaimolta pyydettäisiin puolta osuutta metsistä ja tiluksista, johan nousisi älämölö.

Hehhheh, sä taisit missata tän jutun pointin!

Juu, ihan perijätär.
Mä en tainnut missata mitään. Sä taisit missata mun pointin.
Pitäskö sun harjotella lukemisen ymmärtämistä.

Onpas siinä perijättärellä koppava asenne..

Ehkä sun mielestä. Mä vaan en halua kaikenmaailman onnenonkijoita jaolle mun perintöön. Tuskinpa kukaan jos asiaa miettii järjellä (tiedän että se on liikaa vaadittu välillä)
Ja näin tiedoksesi, koppavuutta ei ole se, ettei suostu ylitsetallattavaksi. Omaisuuden menettäminen rakkauden huumassa jollekulle tosi tontulle, esim juopolle tms akanhakkaajalle olisi todella tyhmää.
Mä oon mitä avokätisin ihminen, mutta tollaseen typeryyteen en koskaan lankeaisi.

En ole koko ketjua lukenut, mutta tähän on pakko kommentoida, että olen Perijättären kanssa samoilla linjoilla, enkä ymmärrä, missä se koppava asenne muka näkyy. Ihan asiallista faktatekstiä ja -anteeksi nyt vaan- mutta olen ihan olettanut, että näin kaikki järkevät ihmiset toimii. Minulla on erittäin hyvä avioliitto, enkä ihan käsi sydämellä usko sen koskaan kariutuvan, mutta silti, totta kai meillä on avioehto ja vanhempani ovat suojanneet oman perintöönsä niin, että se tulee aikanaan vain minulle, ei puolisolleni.

 

[mie]

Onpas siinä perijättärellä koppava asenne..

Eläköön kateus... Jos joku kirjoittaa asiaa, se ymmärretään koppavaksi, koska sanoja on rikas! Mitä koppavaa on siinä, ettei halua jakaa omaisuuttaan???

 

[vieras]

Onpas siinä perijättärellä koppava asenne..

Eläköön kateus... Jos joku kirjoittaa asiaa, se ymmärretään koppavaksi, koska sanoja on rikas! Mitä koppavaa on siinä, ettei halua jakaa omaisuuttaan???

En puhuisi kateudesta ihan vielä.mutta kyllä tuo perijättären teksti oli vähän koppavaa.sillä saa ihmeitä kun valitsee sanansa oikein.ei se ole koppavaa,ettei halua jakaa omaisuuttaan vaan se miten sen haluttomuuden ilmaisee.