V
väsynyt
Vieras
Tilanne on tämä
reilu 2 vuotias poika jolla on joko ylettömästi energiaa sekä uhmaa tai sitte armoton mielikuvitus ja kauheat geenit.
Meillä myös pikkulikka 3kk joka vie tietysti äidin huomiota aika paljon.
Poika karkailee ulos, jos ei pääse niin alkaa kitiseen. jos mennään vaihtamaan kakkavaippaa, pistää hanttiin ja jumittuu/menee makarooniksi, niin että lopulta hänet kannetaan/raahataan vessaan. vaikka poika ois just sanonut että mennään peseen pylly niin siinä tilanteessa täytyy alkaa kiukuttelemaan.
Pihalta sitä ei saa varmasti pois kuin itkun ja huudon kanssa, juoksee tonttia ympäri ja kikattaa kun äiti juoksee perässä korvat punasena raivosta.Tietenkään poikaa ei voi jättää ulos yksin sillä aikaa kun syötän tai vaipotan vauvaa sisällä.
Tiedän että tuon ikäsellä on uhmavaihe, joillaki enemmän ja joillaki vähemmän.
Nyt haluaisin jotaki hyviä vinkkejä teiltä, miten saan arjen rullaamaan näiden asioiden kanssa? suostuttelenko?annanko karkkia jos on kiltti?jatkanko uhkailemista ja huutamista?annanko aina vaan uusia vaihtoehtoja toiminnalle vai pidänkö pääni että "nyt tehdään näin"?
Lapsi on vielä jotenki ylitoimelias ja välkky, ainakin mitä on tullut seurattua hänen serkkujaan, joissa on vertailun varaa, niitä on siis 35 kipaletta
tekee kaakaon itse ja lämmittää mikrossa, hakee ruoan kaapista, voitelee leivän, tänään yllätin mummulan silitysraudan kimpusta joka oli rempan aikana jäänyt lasten saataville, johto seinässä ja rauta tuli kuuma!kiipeää omakotitalomme seinässä olevia tikapuita...tässä joitakin esimerkkejä siitä että lapsi ei ole koskaan ilman jotakin puuhaa (jos nyt ei istuta sitä sohvalle ja käske hetken lukea kirjaa) pihalla nakkelee isoja kiviä kottikärryihin ja työntää ympäri pihaa, kiipeilee puihin ja korkean pihakellarin katolle...
poika on fyysisesti voimakas ja isokokoinen (2v 95cm).
Suuttuessaan näyttää tulisen luonteensa ja saattaa huitoa ja lyödä.
Onko tämä tavallista myös muiden 2 vuotiaden päiväpuuhissa?
Poden huonoa omaatuntoa koska kiellän ja huudan joka päivä useasti pojalle.. Siihen vaikuttaa myös oma fyysinen terveyteni joka on tällä hetkellä huono ja olen jatkuvasti kipeä (leikkausta odottaessa..). jatkuva särky saa minut kiukkuiseksi ja väsyneeksi ja siksi toivoisin jonkun keinon millä pojan saa rauhoittumaan..
jos vaanitse pystyn vaikuttamaan omalla käytökselläni niin lupaan yrittää
perheessä myös isä joka on päivät töissä mutta pojan käytös on samanlaista hänenkin läsnäollessa.
reilu 2 vuotias poika jolla on joko ylettömästi energiaa sekä uhmaa tai sitte armoton mielikuvitus ja kauheat geenit.
Meillä myös pikkulikka 3kk joka vie tietysti äidin huomiota aika paljon.
Poika karkailee ulos, jos ei pääse niin alkaa kitiseen. jos mennään vaihtamaan kakkavaippaa, pistää hanttiin ja jumittuu/menee makarooniksi, niin että lopulta hänet kannetaan/raahataan vessaan. vaikka poika ois just sanonut että mennään peseen pylly niin siinä tilanteessa täytyy alkaa kiukuttelemaan.
Pihalta sitä ei saa varmasti pois kuin itkun ja huudon kanssa, juoksee tonttia ympäri ja kikattaa kun äiti juoksee perässä korvat punasena raivosta.Tietenkään poikaa ei voi jättää ulos yksin sillä aikaa kun syötän tai vaipotan vauvaa sisällä.
Tiedän että tuon ikäsellä on uhmavaihe, joillaki enemmän ja joillaki vähemmän.
Nyt haluaisin jotaki hyviä vinkkejä teiltä, miten saan arjen rullaamaan näiden asioiden kanssa? suostuttelenko?annanko karkkia jos on kiltti?jatkanko uhkailemista ja huutamista?annanko aina vaan uusia vaihtoehtoja toiminnalle vai pidänkö pääni että "nyt tehdään näin"?
Lapsi on vielä jotenki ylitoimelias ja välkky, ainakin mitä on tullut seurattua hänen serkkujaan, joissa on vertailun varaa, niitä on siis 35 kipaletta
tekee kaakaon itse ja lämmittää mikrossa, hakee ruoan kaapista, voitelee leivän, tänään yllätin mummulan silitysraudan kimpusta joka oli rempan aikana jäänyt lasten saataville, johto seinässä ja rauta tuli kuuma!kiipeää omakotitalomme seinässä olevia tikapuita...tässä joitakin esimerkkejä siitä että lapsi ei ole koskaan ilman jotakin puuhaa (jos nyt ei istuta sitä sohvalle ja käske hetken lukea kirjaa) pihalla nakkelee isoja kiviä kottikärryihin ja työntää ympäri pihaa, kiipeilee puihin ja korkean pihakellarin katolle...
poika on fyysisesti voimakas ja isokokoinen (2v 95cm).
Suuttuessaan näyttää tulisen luonteensa ja saattaa huitoa ja lyödä.
Onko tämä tavallista myös muiden 2 vuotiaden päiväpuuhissa?
Poden huonoa omaatuntoa koska kiellän ja huudan joka päivä useasti pojalle.. Siihen vaikuttaa myös oma fyysinen terveyteni joka on tällä hetkellä huono ja olen jatkuvasti kipeä (leikkausta odottaessa..). jatkuva särky saa minut kiukkuiseksi ja väsyneeksi ja siksi toivoisin jonkun keinon millä pojan saa rauhoittumaan..
jos vaanitse pystyn vaikuttamaan omalla käytökselläni niin lupaan yrittää
perheessä myös isä joka on päivät töissä mutta pojan käytös on samanlaista hänenkin läsnäollessa.
