Nyt se on kai pakko tunnustaa itselleen tosiasiat. Ei niitä kavereita enää ole.

[PinkLily]

Kaks päivää ollu vihdoin auto omassa käytössä kun mies menee töihin kaverinsa kanssa (kyllä, harvinaista herkkua ku mies tekee taas 14h työpäiviä) ja oon koittanu kahvittelu seuraa saada ja koittanut ottaa yhteyttä taas kavereihin (joita luulin että olis, kun yhteyttä kuitenkin pidän) mutta eipä tullut vastausta mistään. :ashamed: Mä olen kai sitten kamala ystävä/kaveri kun ei edes kahviseura kelpaa..

No, valivali seliseli, ite oon kai tähän tilanteeseen joutunu vaikka kovasti ykspuolisesti oon koittanu kavereihin yhteyttä pitää.. Ei niitä varmaan kiinnosta nyt kun mulla on lapsia. Huoh, kuhan purkasin.. Antakaa tulla täyslaidallinen, ei tunnu missään.

 

[Jellybeany]

Jospa niillä on vain kiireitä juuri nyt?

 

["vieras"]

Uusia ystäviä saa aina, kyllä sinä löydät sellaisia jotka haluavat seuraasi. Ystävät vaihtuvat elämäntilanteiden mukaan, se on normaalia.

 

[haleja]

Mä tiedän just miltä susta tuntuu :hug:. Jos vaan löydät jonkun samassa elämäntilanteessa olevan, jolla ehkä myös samanikäiset lapset, voit löytää ystäväksesi helmen! Mulla on yksi kaksi sellaista, mutta näemme harvoin nyt, kun työelämä vie meitä kaikkia. Kotiäitinä olimme paljon yhdessa ja sattumalta tutustuimme.

 

[--]

Se on jotenkin kumma kyllä, että kun kaveria kaipais ja kovasti kyselee kuka joutais näkemään, niin kaikilla on just silloin kiire. : /

 

[ggg]

jos sun luontees on todellisuudessa samaa mitä palstalla olen juttujas lukenut niin en ihmettele anteeksi vain Mutta voihan niillä on kiireitäkin. Ja hop hop uusia kavereita etsimään jos vanhat kääntää selän.

 

[PinkLily]

Jospa niillä on vain kiireitä juuri nyt?

Nooo, ei tää oo ollenkaan ekakerta. viimeks sovin kahden kanssa tapaamiset kun pääsin täältä puskasta pois, ni istuin kahvilassa yksin kun molemmat peru. Olivat sopineet kuulemma muuta menoa päivää ennen ja unohti mun kanssa kahvittelun kokonaan... : /

 

[PinkLily]

jos sun luontees on todellisuudessa samaa mitä palstalla olen juttujas lukenut niin en ihmettele anteeksi vain Mutta voihan niillä on kiireitäkin. Ja hop hop uusia kavereita etsimään jos vanhat kääntää selän.

No, mähän oonkin ollut ihan hirvee täällä palstalla...

 

[mameski]

Joo ei sitä kumma kyllä löydy kaveria kahville jos ei sovi kolme kk etukäteen ja sittenki on iso riski että peruu. Mulla on yks kaveri jolla myös lapsia ja se itse asiassa on pahin peruja ja sit mun pitäisi ymmärtää aina koska itsellänikin lapsia ni kyllähän mä tiedän. Mä taas olen sellainen että jos jotain olen sopinut ja sitten valvon kahteen koska "unohduin" koneelle, ni en todellakaan peru seuraavan päivän menoja sen takia. Eri asia jos lapset sairastaa tms, mutta oman toimintani takia en peru. se on rasittavaa. Tänäänki taas.. ja olinpa viikon verran ehtinyt odottaa tätä päivää et tehtäis jotain kivaa yhdessä ku en ole muita aikuisia ku oman mieheni tavannut ja ei se nyt aina ihan ole kaikki.

 

["hmm"]

Mistä päin sä oot ja minkä ikäiset lapset? Mä voisin tulla kahvittelemaan

 

[PinkLily]

[QUOTE="hmm";23813018]Mistä päin sä oot ja minkä ikäiset lapset? Mä voisin tulla kahvittelemaan [/QUOTE]

Täältä mä oon turun nurkilta ja lapset on 2 ja 4v.

 

[ummelwalad]

Kovin tutun kuuloista. Tosin mulla kaverit asuvat 100-3000 km päässä, joten tapaamisia on aika harvoin.

Äippälomalla tutustuin pariin äitiin lapsineen samasta kaupungista, ja heidän kanssaan ollaan sitten välillä vietetty aikaa. Ennen raskautta en paikkakunnallani työkavereiden lisäksi tuntenut oikein ketään.

Missä päin asut? Onko siellä mitään perhekerhoja ym? Mä oon tänään taas menossa taloyhtiön äiti-lapsitapaamiseen. Sitäkin kautta oon tutustunut muutamaan alueen äitiin ja lapseen, joiden kanssa on sittejuteltun tullut pihalla juteltua.

 

[PinkLily]

Kovin tutun kuuloista. Tosin mulla kaverit asuvat 100-3000 km päässä, joten tapaamisia on aika harvoin.

Äippälomalla tutustuin pariin äitiin lapsineen samasta kaupungista, ja heidän kanssaan ollaan sitten välillä vietetty aikaa. Ennen raskautta en paikkakunnallani työkavereiden lisäksi tuntenut oikein ketään.

Missä päin asut? Onko siellä mitään perhekerhoja ym? Mä oon tänään taas menossa taloyhtiön äiti-lapsitapaamiseen. Sitäkin kautta oon tutustunut muutamaan alueen äitiin ja lapseen, joiden kanssa on sittejuteltun tullut pihalla juteltua.

Ei oo mitään kerhoja täällä kesäisin. Ainakaan ei oo tietooni tullu. Oishan se kiva mennä tonne johonkin paikkoihin mutta mulla on hirvee kynnys alkaa puhumaan kenenkään tuntemattoman kanssa. Tiedä sit mistä seki johtuu...

 

[hei haalooo]

Jaa että oikein KAKSI PÄIVÄÄ ja noinkin kattava analyysi, ettei ole kaverin kaveria. Mieti nyt hetki. Niillä on voinut kaikkina näinä huikeina kahtena päivänä olla esim a) töitä b) menoa tai vaikka c) ELÄMÄ. Se, etteivät he istu passissa odottamassa, milloin suvaitsisit seuraasi tarjota, ei tarkoita, etteivätkö välittäisi. Kokeile 2kk joka päivä ja jos vielä silloinkaan ei ole seuraa irronnut, sitten voi jo tuollaisen päätelmän EHKÄ tehdä.

 

[ummelwalad]

Täältä mä oon turun nurkilta ja lapset on 2 ja 4v.

Oot sit turhan kaukaata musta ainakin. Jos et pk-seudulle asti halua lähteä kahvittelemaan?

Koittakaa jaksaa kirjoitusvirheet ym., kun poika haluaisi kovasti kirjoittaa myös ja välillä saa sormensa näppikselle asti.

 

["vieras"]

:hug: Mä taas menetin hiljattain mulle todella tärkeän ystävän. Meille tuli riitaa/erimielisyyksiä netissä, jota seurasi viikkojen välirikko. Sen jälkeen ystävä katkaisi ystävyyden fb-viestillä. :O Eikä halua ehkä koskaan enää pitää yhteyttä. En saanut edes mahdollisuutta tavata häntä ja sopia asioita. Yksi kamalimpia asioita, mitä olen kokenut.

Loppuiko sun ja Ninan suhde?

 

[PinkLily]

Jaa että oikein KAKSI PÄIVÄÄ ja noinkin kattava analyysi, ettei ole kaverin kaveria. Mieti nyt hetki. Niillä on voinut kaikkina näinä huikeina kahtena päivänä olla esim a) töitä b) menoa tai vaikka c) ELÄMÄ. Se, etteivät he istu passissa odottamassa, milloin suvaitsisit seuraasi tarjota, ei tarkoita, etteivätkö välittäisi. Kokeile 2kk joka päivä ja jos vielä silloinkaan ei ole seuraa irronnut, sitten voi jo tuollaisen päätelmän EHKÄ tehdä.

Niinku mä tossa jo aiemmin kirjoitin, niin ei tää ollu eka kerta. Aika pitkälti joka kerta kun olen koittanut kahvittelua jonkun kaverin kanssa, se joko peruuntuu, ei vastata ollenkaan tai ei onnistu. Ja useempaan otteeseen ollaankin kahviteltu mutta kaveri ei puhu mitään ja sit juo kahvinsa vauhdilla ja pitääkin lähteä johonkin kun oli sopinu jotain.

En mä pidä itseäni kauheen paskanakaan ihmisenä, ottaen huomioon sen että mä en omista jutuista puhu kavereille koska koko se aika mitä mä olen paikalla, kaikki vuodattaa mulle juttujaan ja sitten pitääkin jo mennä. Tai sit ehkä juuri siks kukaan ei mua jaksakkaan, kun ei ole mitään murheita purettavana.

 

["Olen tatuoitu jätkä!"]

Olen tatuoitu jätkä!

 

[PinkLily]

Oot sit turhan kaukaata musta ainakin. Jos et pk-seudulle asti halua lähteä kahvittelemaan?

Koittakaa jaksaa kirjoitusvirheet ym., kun poika haluaisi kovasti kirjoittaa myös ja välillä saa sormensa näppikselle asti.

Ei välttämättä toi kukkaro kestä pk- seudulle lähtöä kahvittelemaan, kiva idea kuitenkin

 

[hei haalooo]

Niinku mä tossa jo aiemmin kirjoitin, niin ei tää ollu eka kerta. Aika pitkälti joka kerta kun olen koittanut kahvittelua jonkun kaverin kanssa, se joko peruuntuu, ei vastata ollenkaan tai ei onnistu. Ja useempaan otteeseen ollaankin kahviteltu mutta kaveri ei puhu mitään ja sit juo kahvinsa vauhdilla ja pitääkin lähteä johonkin kun oli sopinu jotain.

En mä pidä itseäni kauheen paskanakaan ihmisenä, ottaen huomioon sen että mä en omista jutuista puhu kavereille koska koko se aika mitä mä olen paikalla, kaikki vuodattaa mulle juttujaan ja sitten pitääkin jo mennä. Tai sit ehkä juuri siks kukaan ei mua jaksakkaan, kun ei ole mitään murheita purettavana.

Eli oot vaan tylsää seuraa! Puhuisit jotain, niin kanssasi jaksaa joku ollakin!

 

["hmm"]

Täältä mä oon turun nurkilta ja lapset on 2 ja 4v.

Mäkin asun turussa

 

["utelias"]

:hug: Mä taas menetin hiljattain mulle todella tärkeän ystävän. Meille tuli riitaa/erimielisyyksiä netissä, jota seurasi viikkojen välirikko. Sen jälkeen ystävä katkaisi ystävyyden fb-viestillä. :O Eikä halua ehkä koskaan enää pitää yhteyttä. En saanut edes mahdollisuutta tavata häntä ja sopia asioita. Yksi kamalimpia asioita, mitä olen kokenut.

Mistäs teille riitaa tuli?

 

[PinkLily]

Eli oot vaan tylsää seuraa! Puhuisit jotain, niin kanssasi jaksaa joku ollakin!

No sanoinko että mä hiljaa olisin? Kyselen ja juttelen kyllä, mutta kaverin tilanteista en omista. Eikä niistä kyllä yleensä edes kysytä. Mut en mä jaksa kinata. Onhan sen pakko olla mussa joku vika, kun ei kerran seura kelpaa, minkäs sille sitten teet.. Et mitään. En mä omaa itseäni ala muuttamaan sen takia että joku ei tykkää. Harmi vaan, että se näyttää siltä että kovin yksinäinen loppuelämä tulossa ja vuosiaki on aika monta jäljellä.

 

["vieras"]

Meillä ainakin on kaveripiirissä aika tiukat aikataulut, pitää sopia tosi aikaisin etukäteen. Ei sellainen "tänään mulla ois auto,voinko tulla?" oikein sovi.

 

["joku"]

Minkä ikänen oot?